Saaristomeri kertoo biosfääristä jo junnuille – myös Pohjois-Karjala haluaa lähettiläitä
Mikä ihmeen biosfäärialue? Sitä suuri yleisö kyselee usein edelleen, vaikka Suomen kahdesta biosfäärialueesta Saaristomeri on tullut nyt jo 30 vuoden ikään ja Pohjois-Karjala täytti samat numerot pari vuotta sitten.
Toiminnan ja teemojen tunnettuuden lisäämiseksi Saaristomeren biosfäärialue onkin voimakkaasti keskittynyt selventämään asiaa jo junnuikäisille.
Sanomaa ja verkostoitumista vievät eteenpäin myös lähes 20 biosfäärikumppanitahoa ja noin 60 biosfäärilähettilästä.
Samanlaista lähettilästoimintaa kaivattaisiin myös Pohjois-Karjalaan. Tämän takia ja kaikkinensa ideoiden nappaamiseksi ja kokemusten jakamiseksi Pohjois-Karjalassa toimivat Kestävät kylät -hankkeet ja Pohjois-Karjalan biosfäärialue järjestivät opintomatkan Saaristomerelle syyskuussa 2024.
Matkalle osallistui Pohjois-Karjalasta 30 henkeä – biosfääriedustuksen ja Maaseudun Sivistysliiton kyläväen lisäksi muun muassa maakunnan matkailualan yrittäjiä.
Saaristokeskus yhdistää luontoa ja kulttuuria
Saaristomeren biosfäärialueen toiminta nivoutuu voimakkaasti Korppoon saarella sijaitsevaan Saaristokeskus Korpoströmiin. Tiedettä, taidetta, luontoa ja kulttuuria yhdistävän vierailukeskuksen ulkoterassi on aivan veden ääressä, ja isoista ikkunoista avautuu upea maisema merelle ja vastapäiseen saareen.
Åbo Akademin säätiöltä lahjoituksena saadun keskuksen omistaa noin 80-prosenttisesti Turunmaan Saaristosäätiö, ja loppu jakautuu Metsähallitukselle ja Paraisten kaupungille.
Vierailukeskuksessa sijaitsee Saaristomeren biosfääritoimisto, ravintola, vierasvenesatama sekä majoitustiloja. Keskus toimii myös Åbo Akademin meribiologian tutkimuskeskuksena ja Metsähallituksen Saaristomeren kansallispuiston tukikohtana. Kaksikerroksisessa päärakennuksessa pidetään vuosittain näyttelyitä.
Yksi olennaisin osa biosfäärialueen toimintaa on vuonna 2016 perustettu, Saaristokeskuksessa sijaitseva Junnulabra, jossa meren elämää voi tutkia itse näytteitä vedestä keräten ja ”saaliita” mikroskoopilla tutkien. Vierailijoita labrassa on kesäkuukausina yli 2000 – lasten lisäksi myös aikuisia.
Biosfäärialueen teemoihin tutustuttaminen aloitetaan siis jo koululaisista ja päiväkoti-ikäisistä. Biosfääriakatemian pedagogin Erika Silventoisen mukaan vuosittain tavoitetaan arviolta 10 000 lasta ja nuorta, ja opetustoiminta ulottuu aina 15–30-vuotiaisiin saakka. Koululaiset tutustuvat luontoon myös Korppoon keskustan tuntumassa sijaitsevalla biosfääripolulla ja sen tehtävärasteilla.
Saaristomeren biosfäärikunnissa, Paraisilla ja Kemiönsaarella, on kaikkiaan 16 koulua ja molemmissa kunnissa noin 5000 oppilasta. Avuksi ja innostuksen herättämiseksi on biosfäärialue luonut eri hankkeissa muun muassa kestävän kehityksen Minä ja kalakamut -oppaan varhaiskasvattajille. Alle kouluikäisille on suunnattu Saariston supersankarit -minilähettiläspassi, johon lapsi voi kerätä kalatarroja sitä mukaa kun hän luontoasioihin tutustuu, ja jatkoa seuraa kouluikäisille tehdyssä Kestävyyspolussa. Vuonna 2024 teemana on ollut Itämeren monimuotoisuus.
Yli 750 biosfäärialuetta 136 maassa
YK:n alainen kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unesco perusti biosfääriohjelman 1970-luvulla, ja tätä nykyä maapallolla on kaikkiaan yli 750 biosfäärialuetta 136 maassa.
Unescon ohjelman tavoitteena on parantaa ihmisen ja ympäristön välistä suhdetta. Biosfäärialueet ovat ikään kuin pilotteja, joilla opitaan kestävän tulevaisuuden ratkaisuja.
Kyse on vapaaehtoisesta sitoutumisesta tavoitteisiin. Biosfäärialue ei siis ole suojelualue, mutta niiden sisällä olevat luonnonsuojelualueet ja kansallispuistot ovat olennainen osa kokonaisuutta. Esimerkiksi Saaristomeren biosfäärialueella on Saaristomeren kansallispuisto ja Pohjois-Karjalan biosfäärialueella muun muassa Patvinsuon kansallispuisto.
Saaristomeren biosfäärialueen koordinaattori Katja Bonnevier kertoo, että biosfääritoiminnan tähtäimenä on vaalia luontoarvoja ja samalla kehittää alueen elinvoimaa. Se tarkoittaa saariston kulttuuriperinnön, luonnon monimuotoisuuden, perinteisen kulttuurimaiseman sekä hyvinvoivan Saaristomeren ylläpitämistä.
Samalla kun vaalitaan saariston lajien ja luontotyyppien monimuotoisuutta, halutaan säilyttää myös ihmisen kulttuuri ja perinteet ja edistää mahdollisuutta asua, tulla toimeen ja harjoittaa yritystoimintaa saaristossa ympärivuotisesti.
”Biosfäärialueilla on erilaisia vyöhykkeitä. Yksi tärkeä elementti ovat jo suojellut alueet, mutta biosfääritoiminta liittyy ennen kaikkea siihen, mitä tapahtuu näiden suojelualueiden ympärillä. Ihmiset oppivat toisiltaan ja löytävät uusia kestäviä ratkaisuja alueen kehittämiseen ja samalla elämiseen luonnon kanssa tasapainossa.”
Joillakin saarilla yksi perhe
Varsinais-Suomen mantereelta Ruotsiin päin sijoittuva Turunmaan merialue on 40 000 saarellaan lukumääräisesti maailman suurin saaristo, ja siksikin aivan ainutlaatuinen.
Saaristomeren biosfäärialue on kooltaan 5400 neliökilometriä, josta maata on jalkojen alla reilulla 800 neliökilometrillä. Alueella on 3400 vakituista asukasta ja yli 10 000 osa-aikaista tai vapaa-ajan asukasta. Lisäksi vuosittain alueella vierailee arviolta yli miljoona kävijää, niin veneillen, autoilla kuin saariston rengasreittiä pyöräillenkin.
Pohjois-Karjalan tapaan väki on vuosikymmenten mittaan vähentynyt myös Saaristomerellä.
”Vakituisia asukkaita on 120 saarella, ja joillakin saarilla on vain yksi perhe. Saarten elinvoimaisuuden ratkaisee ja takaa yksilöiden vahvuus. Moniyrittäjyys ja eri sesonkien mukaan töiden tekeminen on hyvin tyypillistä saaristolaisille”, Katja Bonnevier sanoo.
Hänen mukaansa kaikki ihmiset voivat osallistua luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen. Saaristossa on myös lampureita ja karjatilallisia, joiden eläinten avulla pidetään huolta maisema-alueista.
”Hyvinvoiva luonto ja meri edistävät saariston elinvoimaa, ja monipuolinen ja kestävä elinkeinotoiminta saa saariston kukoistamaan.”
Ympärivuotisuus yritystoiminnassa on onnistunut muun muassa Tukholmassa vuosia asuneelle William Hellgrenille, joka perusti Back Pocket -ravintolan sukunsa kotitilalle Korppoon saarelle vuonna 2016. Hellgrenin mukaan valtteina ovat paikallisuuden yhdistäminen uusiin innovaatioihin sekä yllätyksellisyys.
”Tavoitteena on ollut tuoda jotain uutta ja erilaista saariston ravintolamaailmaan. Jotain, mitä ei ehkä odottaisi löytävän pienestä saaristokylästä Turun saariston keskeltä.”
Biosfäärilähettiläät muodostavat verkoston
Saaristomeren biosfäärialueesta vastaa Paraisten kaupunki yhdessä Kemiönsaaren kunnan ja päärahoittajan, Varsinais-Suomen ELY-keskuksen, kanssa.
Biosfäärialueeseen kuuluvat Paraisten kaupungin ja Kemiönsaaren kunnan saaristoalueet, eli Houtskarin, Korppoon, Nauvon ja Iniön kunta-alueet kokonaisuudessaan ja osia Paraisten, Dragsfjärdin, Västanfjärdin ja Kemiön kunta-alueista. Biosfäärialueeseen sisältyy sekä sisä-, väli- että ulkosaaristoa.
Katja Bonnevier työskentelee itse biosfäärialueen kokopäiväisenä koordinaattorina Paraisten kaupungilla. Hän kertoo, että vuonna 1994 perustettu Saaristomeren biosfäärialue haki ensimmäisen vuosikymmenen rooliaan ja tehtäväänsä ja rahoituksen epävarmuus teki työstä haastavaa. Sen jälkeen 2000-luvun alkupuolella homma solahti uomiinsa säätiöiden myötävaikutuksella, ja jatkovuosikymmeninä toiminta on laajentunut.
Saaristokeskuksen biosfäärialueen lähettiläs- ja kumppanuusohjelmat perustettiin vuonna 2019. Biosfäärialueen yksi tehtävistä on nimenomaan tiedon, hyvien kokemusten ja kontaktien välittäminen sekä kaikkien Saaristomeren alueella asuvien ja toimivien innostaminen löytämään oma roolinsa kestävässä yhteiskuntakehityksessä.
”Keskiössä ovat osallistuminen ja yhteistyö”, Bonnevier kiteyttää.
Pohjoiskarjalaisille ideoita ja tietoa
Pohjois-Karjalan biosfäärialuekoordinaattorin Vilma Lehtovaaran mielestä Saaristomeren biosfäärilähettiläsohjelma olisi ehdottomasti sellaista toimintaa, jota haluttaisiin ja tarvittaisiin myös Pohjois-Karjalaan. Myös kouluyhteistyön osalta kaivataan keinoja, miten sitä päästäisiin tekemään.
Pohjois-Karjalan biosfäärialueen virallinen rajaus käsittää Lieksan ja Ilomantsin sekä Joensuun kaupunkiin nykyään kuuluvan Tuupovaaran, mutta biosfäärialuetoimintaa on koko maakunnassa.
”Pohjois-Karjalassa lähettiläsohjelman näkökulmana voisi olla biosfäärialueen tunnettuuden parantamisen lisäksi kytkeminen meidän omaa aluettamme hyödyntävään teemaan, esimerkiksi kyliin. Lähettiläät voisivat viedä kylien ilosanomaa eteenpäin ja luoda vertaistukiverkoston, jossa saisivat miettiä omaa rooliaan ja kehittää oman tarinansa kerrontaa. Väki vähenee maaseudulla, mutta samalla moni muualla oleva miettii, mitä kaikkea maaseutu pitää sisällään, voisiko syrjemmässä asua ja kenelle se olisi mahdollista”, Lehtovaara ideoi.
Vilma Lehtomaaran mielestä pohjoiskarjalaisten opintomatka Saaristomerelle oli oikeaan osuva toimenpide, jotta biosfäärialueen mahdollisuuksista saadaan tietoa nykyistä laajemmalle.
”Meillä Pohjois-Karjalassa on paljon ihmisiä ja tahoja, jotka hyvin tietävät biosfäärialueen. Myös suhtautuminen Unescon alaiseen ohjelmaan on myönteistä, mutta tavallisen kansan parissa biosfäärialueen tarkoitus ja toiminta tunnetaan huonommin ja suunnilleen puolet eivät ole siitä ehkä koskaan kuulleetkaan.”
Lehtovaara on käynyt Saaristomerellä aiemmin pariin otteeseen ja paljon hyviä ideoita on sinkoillut vuosien aikana suuntaan ja toiseen, mutta hänen mukaansa tämä ei yksin riitä, vaan jatkoon tarvitaan lisää tahoja ja ihmisiä. Hankaluutena Pohjois-Karjalassa on se, että biosfäärialue toimii ELY-keskuksen alaisuudessa, eikä täten voi olla hakemassa projekteihin rahoitusta esimerkiksi maakuntaliitosta, joten biosfääriä liippaavien hankkeiden toteuttajat pitäisi löytyä muualta.
”Tämänkin vuoksi on tärkeää, että nyt opintomatkalla useampi silmäpari pääsi asioihin tutustumaan ja nappaamaan ideoiden ituja Saaristomereltä Pohjois-Karjalaan”, Lehtovaara sanoo.
Teksti: Riitta Ryynänen
Lisää tietoa biosfäärialueista:
Moniosaaminen pitää saaristolaiset pinnalla – myös biosfäärialueen idea alkaa olla monelle tuttu juttu
Saaristomeren biosfäärialueen verkkosivut
Pohjois-Karjalan biosfäärialueen verkkosivut
Lue myös:
Kestävät kylät -hanke
Hotel Nestor ja ravintola Back Pocket