Päreestä katoksi
Menneen syksyn aikana päästiin tutustumaan päreeseen. Pohjois-Karjalan maakuntapäivänä, jolloin juhlitaan myös Suomen luontoa, järjestettiin Tuupovaarassa kuntamuseon vanhan 1800 -luvulta peräisin olevan vilja-aitan pärekattotalkoot. Talkoihin osallistui useita Tuupovaara-Seuran aktiiveja ja pärekaton tekemisestä kiinnostuneita lähialueilta. Päremestarina toimi Seppo Tahvanainen. Tuupovaara-seuran aktiivit olivat purkaneet vanhan pärekaton pois ja ehostaneet vanhat kattoruoteet, joten talkoot pääsivät käyntiin suoraan päreiden kannolla telineille. Päreet höyläytettiin edeltävällä viikolla Ilomantsissa Martti Turusen pärehöylällä alkukesästä kaadetuista haavoista.
Pärekatosta tehtiin kolminkertainen, jolloin päreen näkyville jäävä osa on kaksitoista senttiä. Päreiden ladonta ja naulaus aloitetaan räystäältä. Ensimmäiset päreet lyhennettiin 24 cm pituisiksi. Päreiden latomisessa käytettiin apuna kahdentoista sentin levyistä lautaa, joka alareuna asetettiin edellisen rivin päreiden päiden kohdalle ja seuraavan rivin päreiden päät asetettiin laudan yläreunaa vasten. Tällä tavalla päreriveistä saadaan suoria ja päreet tulevat oikean mitan verran päällekkäin.
Valmiiseen pärekattoon ruuvataan katon harjalle ja reunoille laudat, jotka suojaavat harjaa ja laitoja sekä pitävät reunimmaiset ja ylimmät päreet tiukasti paikollaan. Vaalea tuoreesta puusta tehty pärekatto harmaantuu muutamassa vuodessa. Pärekatto voidaan myös tervata.
Katso kuinka lape sai pärepinnan
Pärehöyläyksen niksejä
Pärepuuna käytetään perinteisesti haapaa, mäntyä tai kuusta. Pärepuut katkotaan moottorisahalla 36 cm pölkyiksi. Hyvä pärepölkky on mahdollisimman oksaton ja pölkyt olisi hyvä kuoria valmiiksi.
Kuitenkin esimerkiksi haapa tekee oksia joka puolelle, ja oksattoman kohdan löytäminen on haastavaa, joten jos täysin oksatonta kohtaa pyritään saamaan, puuta tuhlaantuu paljon suhteessa päreiden saantoon.
Pärehöyläyksessä pölkky asetetaan alustalle vinosti yksi kulma alhaalla, jotta päreeseen saadaan suomurakenne. Tällöin puun syyt menevät vinosti päreen paksuuteen nähden. Aluksi höylästä tulee lastua, joka menee poistoon. Hyviä päreitä tulee, kunhan pölkystä saadaan otettua pärettä koko pituudelta. Pölkkyä käännetään niin, että päreitä saadaan joka puolelta pölkkyä. Pärepuun pitää olla tuoretta eli puun kosteuden pitäisi olla suhteellisen korkea, että höylääminen onnistuu. Kuivan puun höylääminen vaatii kovempaa voimaa ja päreistä tulee liian ohuita. Puu myös alkaa helposti repeillä.
teksti: Hilkka Hiltunen
kuvat: Tanja Airaksinen ja Hilkka Hiltunen
