Paikkaperustaisuus, moniäänisyys ja kulttuurin mahdollisuudet tärkeitä maaseudulla – Maaseudun Sivistysliiton kommentit maaseutupoliittiseen selontekoon

Maa- ja metsätalousministeriö on kerännyt kommentteja luonnokseen maaseutupoliittisesta selonteosta, jonka hallitus antaa eduskunnalle loppuvuodesta 2025. Selonteon tarkoituksena on täsmentää tavoitteet ja poikkihallinnolliset toimet erilaisten maaseutu- ja saaristoalueiden elinvoiman uudistumiselle, asuttavuuden, palveluiden, infrastruktuurin, yrittäjyyden, kansalaistoiminnan edellytyksille sekä suomalaisen yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden vahvistamiselle. Samalla selonteko määrittelee valtioneuvoston pitkän aikavälin maaseutuvision.

Maaseudun Sivistysliiton mielestä selonteko vastaa hallitusohjelmaan kirjattuun tavoitteeseen siitä, että ”koko Suomen mahdollisuuksia, maaseudun elinvoimaisuutta ja huoltovarmuutta edistetään sekä torjutaan alueiden eriarvoistumista”. Selonteon mukaan hallituksen tärkein talouspoliittinen tavoite on saada
aikaan kestävää kasvua. Maaseutupoliittinen selonteko onnistuu monipuolistamaan hallitusohjelmaan kirjattuja kehittämissuosituksia, korostamalla erityisesti ihmisten roolia ja merkitystä arjen, työn ja yrittäjyyden sekä kansalaistoiminnan näkökulmista.

Paikkaperustaisuus on maaseutupolitiikan lähtökohta

On tärkeää, että selonteossa muistutetaan siitä, että paikkaperustainen lähestymistapa on maaseutupolitiikan lähtökohta ja Suomi on kansallisesti ja kansainvälisesti sitoutunut paikkaperustaisen ja paikkasensitiivisen politiikan ja kehittämisen edistämiseen ja vahvistamiseen.
On tärkeää tunnistaa alueiden erityispiirteet sen sijaan, että maaseutua tarkastellaan yhtenä kokonaisuutena tai kaupungin vastakohtana.

Paikallistuntemus – kuten tiet, reitit ja verkostot – on merkittävä kansallinen voimavara. Se tukee palvelujen tuottamista, turvallisuutta ja kriisivalmiutta, esimerkiksi evakuoinneissa, metsäpaloissa ja myrskytuhojen raivauksessa. Maaseudun asukkaat edistävät myös luonnon monimuotoisuutta ja vahvistavat yhteisöjä. Omavarainen ruuantuotanto, elinkeinot ja palvelut lisäävät luottamusta siihen, että asuminen eri puolilla maata on mahdollista ja tärkeää koko Suomen tulevaisuudelle.

Päätöksenteossa huomioitava moniäänisyys ja kulttuurin mahdollisuudet

Tulevaisuudessa on varmistettava, että päätöksenteossa ja sen valmistelussa on mukana myös maantieteellisesti kattava ja moniääninen edustus ja asiantuntemus.
Kulttuurin mahdollisuudet kehittämisen, elinkeinojen, yhteisöllisyyden ja vetovoiman näkökulmista (esim. museot, paikalliset festivaalit, taide- ja kulttuurinähtävyydet, lähiruoka) tulee myös huomioida selonteossa.

Selonteon mukaan kokemus oikeudenmukaisuudesta on maaseudulla usein heikompi, mikä lisää alueellista tyytymättömyyttä. Siksi kunnissa tulisi laatia moniäänisesti valmisteltu maaseutuohjelma, joka huomioi kylien tarpeet ja erityispiirteet. Tavoitteellisen ja ratkaisuhakuisen dialogin avulla voidaan hakea myös paikallista hyväksyttävyyttä monimutkaisiin ja paikallisesti tärkeisiin asioihin, kuten esim. kaivokset, tuulivoima jne.

Selonteossa nostetaan esiin myös monipaikkaisuus: vapaa-ajan asukkaat ja liikkuvuus kaupunkien ja maaseutujen välillä vahvistavat elinvoimaa. Työ, vapaa-aika, harrastukset ja läheisten tukeminen sitovat ihmisiä useisiin paikkoihin, mikä muokkaa identiteettejä yli perinteisten ”maalainen–kaupunkilainen” -rajojen.

Ajatuspaja Alkion Kohtuutalousraportin mukaan maaseudun ja kaupungin suhde ei ole staattinen vaan jatkuvasti muuttuva. Monipaikkaisuus tuo uusia mahdollisuuksia vahvistaa sekä alueiden vuorovaikutusta että koko yhteiskunnan kestävää kehitystä.

***

Selonteon valmistelua ovat ohjanneet poikkihallinnollinen ohjausryhmä ja sihteeristö, joissa ovat edustajat seuraavista ministeriöistä: LVM, MMM, OKM, PLM, SM, STM, TEM, VM ja YM.  Selonteon valmistelua on tukenut maaseutupolitiikan neuvosto (MANE) sekä harvaan asuttujen alueiden parlamentaarinen työryhmä (HARVA) ja saaristoasiain neuvottelukunta (SANK).