Osallisuuskahveilla puhuttiin nuorten osallisuudesta – asiantuntijoina nuoret itse
Huhtikuun #osallisuuskahveilla kysyttiin, miten nuorten osallisuutta ilmastoasioissa kunnissa voitaisiin tukea. Asiantuntijoina olivat nuoret itse: Anni Katajikko Vaalan nuorisoneuvostosta ja viitasaarelainen Eeva Närhi Keski-Suomen ilmastotiimistä. Sekä nuorten konkreettiset esimerkit, että se, että äänessä olivat nuoret itse, saivat osallisuuskahvittelijoilta kiitosta.
Kunnissa halutaan saada nuoria mukaan vaikuttamaan ilmastoasioihin ja paikallistasolla on jo hyviä konsepteja siihen, miten nuorille voidaan tarjota mahdollisuuksia vaikuttaa.
Anni Katajikko kertoi esimerkin Vaalasta, jossa nuorten pääseminen päiväksi vallankahvaan keväällä 2019 johti siihen, että kunta liittyi mukaan Hinku-kuntien verkostoon. Anni toi kuitenkin esiin sen, että vaikka tässä kyse oli yksittäisestä tempauksesta, nuorten vaikuttamismahdollisuuksiin on panostettu Vaalassa pidempään. Nuorisoneuvosto sai mm. vuonna 2020 viralliset paikat eri lautakuntiin ja kunnanhallitukseen. Lue Maaseudun Tulevaisuuden juttu Vaalan nuorten päivästä
Eeva Närhi esitteli Keski-Suomen ilmastotiimiä, jossa aktiiviset nuoret pääsevät paitsi nostamaan äänensä esiin myös konkreettisesti toimimaan kestävämmän elämäntavan puolesta. Nuorten Ilmastotiimi on mm. ideoinut, suunnitellut ja toteuttanut Ilmastopaketin – tunnin oppisisällön ilmastonmuutoksesta nuorilta nuorille. Paketti on vapaasti käytettävissä ja löytyy täältä.
Aidot kohtaamiset ja yhteinen tekeminen ovat hyvä alku
Alustusten jälkeen keskusteltiin siitä, miten nuorten osallistumista voitaisiin yleisesti helpottaa. Osallistujat olivat kiinnostuneita myös konkreettisista tavoista, joilla lähestyä nuoria. Annin ja Eevan mukaan aikuisten asenne ja vilpitön kiinnostus nuorten ajatuksia kohtaan on tärkeää. Nuoret toivovat aikuisten kohtaavan heitä avoimesti ja tasa-arvoisesti. Nuoria kannattaa mennä tapaamaan sinne, missä nuoret liikkuvat (koululle, nuorisotaloille jne.) ihan omana itsenään, ja unohtaa ylimielinen asenne ja koukeroinen virkakieli matkasta.
Mikä tahansa yhteinen projekti tai toiminta voi toimia yhteisenä alkuna, kun tullaan tutuiksi ja huomataan, mitä kaikkea voi tehdä yhdessä.
Vaalassa nuoret ovat esimerkiksi pelanneet sählyä viranhaltijoiden ja päättäjien kanssa. Kynnystä vaikuttamiseen voi laskea myös se, että saa opastusta haastaviin aiheisiin vaikkapa kummivaltuutetulta. Lisäksi on tärkeää löytää yhteinen kieli: ei puhuta ”virkamiestä” tai ”poliitikkoa”, muttei myöskään ”nuorisoa”. Vaikeita asioita tai asiakokonaisuuksia voi myös – nuoren tai lapsen ikätaso huomioiden – avata esimerkiksi pelillistämällä tai jonkin leikin avulla.
Vähättelemättä, painostamatta ja konkretian kautta
Nuoret ilmastovaikuttajat kohtaavat valitettavasti myös vähättelyä. Osa voi saada siitä lisäpotkua vaikuttamiseensa, mutta monia se lannistaa. Tämä on epäkohta, josta pitäisi puhua enemmän. On tärkeää, että nuori voi purkaa asiaa tutun aikuisen kanssa, mutta myös laajempi keskustelu ongelmasta pääsemiseksi olisi tärkeää.
Kaikki nuoret eivät kuitenkaan ole ilmastoasioista innostuneita, ja liika ”ilmastohössötys” voi nostattaa vain vastarintaa. Kaikenlainen painostus kannattaa ehdottomasti unohtaa, mutta ”arjen kokoiset”, konkreettiset esimerkit saavat vähitellen monen pään kääntymään. Myös sillä, että viesti tulee toiselta nuorelta, voi olla oma merkityksensä.
#osallisuuskahvit – näkökulmia osallisuuteen ja osallisuustyöhön jälleen toukokuussa
Toukokuun #osallisuuskahveilla 25.5. ja 26.5. pureudutaan osallistujilta tulleeseen toiveaiheeseen: osallisuuden rakenteisiin ja käytäntöihin. Kahveilla tutustutaan kolmeen osallisuustyön menetelmään ja kuullaan huomioita nuorten osallistamisesta. Vieraana on nuorten osallisuudesta vastikään väitellyt tutkija Georg Boldt.