”Minkä tunnet ja rakastat, sitä haluat vaalia” – hyvää kansainvälistä biosfäärialueiden päivää 3.11.!
Maaseudun Sivistysliiton tärkeä yhteistyökumppani on Unescon tunnustama Pohjois-Karjalan biosfäärialue. Yhteistyö on ollut luontevaa, sillä molempia toimijoita yhdistää tavoite vahvistaa ihmisten luontosuhdetta ja edistää luonnon monimuotoisuutta käytännön teoilla.
Biosfäärialuekoordinaattori Vilma Lehtovaara tarkastelee Pohjois-Karjalan luontoa monesta näkökulmasta. Jo 1990-luvulla Unescon tunnustaman biosfäärialueen toiminnan ytimessä on ajatus ihmisen ja luonnon välisen yhteyden vahvistamisesta.
– Yhteistyö Maaseudun Sivistysliiton hankkeiden kanssa on ollut helppoa, koska arvomme ovat niin samankaltaiset. Konkreettisilla luonnon monimuotoisuutta tukevilla teoilla voimme saada yhdessä paljon aikaan. Yhteistyö tuo tekemiseen lisää voimaa, Lehtovaara kertoo.
Biosfäärialueen toimintaa ohjaa yksinkertainen mutta vahva ajatus: sen, minkä tunnet ja rakastat, haluat myös vaalia. Siksi viestintä, ympäristökasvatus ja ihmisten osallistaminen ovat keskeinen osa työtä. Tietoisuutta lisäävät myös vapaaehtoisista koulutetut biosfäärilähettiläät.
– Yksi tärkeimmistä tehtävistäni on ympäristötietoisuuden lisääminen. Sama tavoite näkyy myös monissa MSL:n ympäristöhankkeissa. Olemme hyvin pitkälti samojen arvojen äärellä, hän toteaa.
Kolmas Pohjois-Karjalan biosfäärialueen painopiste on aluekehitys. Työssä korostuvat erityisesti luontomatkailu, kulttuuri ja luonnontuotteet. Alueella tehdään tiivistä yhteistyötä muun muassa korkeakoulujen kanssa tutkimus- ja kehittämishankkeissa.
Mikä biosfäärialue oikein on?
Useimmat tuntevat Unescon maailmanperintökohteet, mutta biosfäärialueet ovat monelle vielä tuntemattomia. Maailmanlaajuiseen verkostoon kuuluu tällä hetkellä satoja biosfäärialueita yli sadassa maassa. Suomessa niitä on kaksi: Pohjois-Karjalan biosfäärialue ja Saaristomeren biosfäärialue.
Lehtovaaran mukaan biosfäärialueeksi pääseminen edellyttää tiukkojen kriteerien täyttämistä, mikä voi osaltaan selittää alueiden vähäisen määrän Suomessa. Pohjois-Karjalan biosfäärialue kattaa luonnonsuojelualueita ja ympäröiviä yhteistoiminta-alueita Lieksassa, Ilomantsissa ja Joensuun Tuupovaarassa, mutta käytännössä toimintaa tehdään koko maakunnan toimijoiden kanssa.
Biosfäärialue ei kuitenkaan ole luonnonsuojelualue. Kyse on alueesta, jossa rakennetaan kestävää tulevaisuutta yhteistyön avulla. Lehtovaara kuvaa Unesco-statusta sateenvarjoksi, jonka alle kokoontuvat erilaiset kestävää kehitystä edistävät toimet.
– Tavoitteena on turvata luonnon monimuotoisuutta ja arvokkaiden luontokohteiden säilymistä tuleville sukupolville, mutta samalla myös vaalia kulttuuriperintöä sekä kehittää kestävämpiä elämäntapoja ja elinkeinoja.
Vaikka biosfäärialueen toiminta saattaa kuulostaa kaukaiselta tai hallinnolliselta, Lehtovaaran mukaan ihmiset tavoitetaan parhaiten käytännön toimilla.
– Kun järjestämme esimerkiksi luonnon monimuotoisuuteen liittyviä tapahtumia yhdessä muiden hankkeiden kanssa, on luontevaa kertoa samalla biosfäärialueesta. Se toimii usein paremmin kuin pelkkä esitelmä auditoriossa.
Teksti: Outi Myllymäki