”Metsä antaa muutakin kuin kuitua ja tukkia” – pienpuun hyödyntäminen innostaa yrittäjää
Pienpuusta voi syntyä bisnestä. Näin uskoo kaavilainen metsäpalveluyrittäjä Merja Väisänen. Pistoaitakurssin Polvijärvellä pitäneellä Väisäsellä on oman yrittäjyytensä kehittämiseen useampikin idea.
”Metsäammattilaisena sitä itsekin aikaisemmin ajatteli, että metsään istutetaan taimia ja sieltä saadaan puuta. Mutta metsä on muutakin kuin kuitua ja tukkia. Se antaa paljon mahdollisuuksia. Vain mielikuvitus on rajana, mitä kaikkea metsästä voi kehittää”, Väisänen sanoo.
Savotta-apua ja pistoaitaa
Jyväskylästä lähtöisin oleva Merja Väisänen on käynyt metsäkoulun ja valmistunut ammattikorkeakoulusta metsätalousinsinööriksi. Metsäpalveluyrittäjänä hän on toiminut vuodesta 1995 saakka.
Savotta-apu tarjoaa palveluita puihin, metsään ja metsäluontoon liittyvissä asioissa. Aiemmin yritys kasvatti puuntaimia ja raivasi sähkölinjoja, mutta viime vuosina ovat työllistäneet erityisesti pihapuiden kaadot.
Nyt Väisänen tähyää entistä enemmän pienpuun hyödyntämiseen. Vuonna 2018 hän osallistui Maaseudun Sivistysliiton aitakurssille Joensuussa, ja kesäkuussa 2021 hän oli itse ohjaajana Pienpuusta pistoaitaa -tapahtumassa Polvijärvellä. Kurssi kuuluu pohjoiskarjalaiseen Yhteinen ympäristö – elinvoimaa ympäristöstä -hankkeeseen, joka tähtää ympäristöön ja maisemanhoitoon liittyvän yrittäjyyden edistämiseen.
Tulevaisuuden ideoita
Pistoaitoja Savotta-apu on tehnyt Kaaville kaksi: Luikonlahden kesäteatteriin sekä kunnan keskustaan pitopalvelun pihapiirin koristeeksi.
”Oma postilaatikkokin on kiinni pistoaidassa”, Merja Väisänen kertoo vinkiksi muille.
Väisästä pienpuurakentamiseen innostavat myös hänen ”oikean kätensä” Ari Kuosmasen taidot. Mieheltä syntyy puusta esimerkiksi kukkalaatikoita. Tulevaisuutta ajatellen heillä on kosolti kehittämisideoita. Kotona Kaavilla tilaa mahdollisuuksille on 16 hehtaaria.
”Olemme miettineet muun muassa luontopolkua rasteineen. Siellä voisi käydä kouluryhmiä sekä muita luonnosta, metsästä ja metsänhoidosta kiinnostuneita.”
Verkostoituminen tärkeää
Kurssipäivän hyötynä Merja Väisänen pitää opin jakamisen ohella verkostoitumista.
”Näin alan ihmiset tutustuvat toisiinsa.”
Polvijärven pistoaitakurssille osallistui kymmenkunta henkeä. Sampo Vaarala ja Janne Tolppanen Polvijärveltä hakivat kurssilta lisäideoita. Heidän yrityksensä Metsäpalvelu Mottimetsä toimii lähinnä Pohjois-Karjalan alueella.
”Teemme nyt metsänraivauksia ja istutuksia. Tälle kurssille tulimme mielenkiinnosta katsomaan, tarjoaisivatko ympäristötyöt mahdollisia lisähommia”, Vaarala kertoo.
Läheiseltä mökiltä kurssille saapunut Saara Elomaa ilmoittautui mukaan, koska suunnittelee pistoaidan tekemistä pihapiiriinsä. Se tulisi maisemanhoitoon hankittujen lampaiden verkkoaidan ulkopuolelle koristeeksi.
Hänelle uutta oppia kurssilla olivat muun muassa vitaksien halkaiseminen ja niiden sitominen kahdeksikon muotoon kahden pystyseipään ympärille.
”Taidan laittaa pojat aitatöihin, kun he tulevat juhannukseksi käymään. Tällainen tekeminen on mukavaa puuhastelua”, Elomaa suunnittelee.
Päivässä noin 50 metriä
Juukalainen Arvo Kortelainen on pistoaidan teossa todellinen konkari, ja häneltä Polvijärvelle saapuneet kurssilaiset saivat vinkin jos toisenkin. Kortelainen on tehnyt aitaa yhdessä Ari Koivuselän kanssa Polovelan Papattajat -yhdistyksen nimiin, ja esimerkiksi vuoden 2020 keväällä sitä oli tuloksena 200 metrin verran paikalliselle apteekille.
Kortelaisen mukaan kahdelta tekijältä syntyy aitaa kuudessa tunnissa noin 50 metriä. Yhdistys laskuttaa aitametristä 50 euroa. Hintaan kuuluvat niin varsinainen aidan teko kuin tarvikkeetkin eli sopivien aidanseipäiden ja sidontavitaksien etsiminen ja hakeminen metsästä, niiden karsiminen ja vitaksien halkaiseminen – ei mikään pieni homma siis.
Arvo Kortelainen taitaa niin normaalin pistoaidan kuin koristeaidankin.
”Koristeaidassa aidaksen pituus on kolme metriä viisikymmentä senttiä ja aidakset ovat harvemmassa. Tavallisessa aidassa puiden pituudella ei ole väliä”, Kortelainen kertoo.
Kun pistoaita tehdään kunnolla, aita säilyy 20–30 vuotta. Vitaksien sitomisessa olennaista on taittaa halkaistu puoli vasten pystyseipäiden pintaa.
”Kunnolla tehty side kestää isältä pojalle – ja jää vielä tähteeksikin.”
Lue myös:
Yhteinen ympäristö – elinvoimaa ympäristöstä -hanke
