”Juuret huomisessa – Maaseudun Sivistysliiton historiaa 75 vuoden ajalta” julkistetaan tänään 20.5.
Kuinka olemme onnistuneet sivistystehtävässämme muuttuvassa maailmassa? Maaseudun Sivistysliiton historia on nyt kirjoissa ja kansissa. Kirjan on kirjoittanut tietokirjailija Juha Kuisma.
”Historiakirja voidaan kirjoittaa monesta näkökulmasta: esimerkiksi järjestön sisältä järjestöhistoriana, maaseuduksi rajatun asiakokonaisuuden sisältä tai – kuten tässä tapauksessa – yleisen yhteiskuntakehityksen näkökulmasta”, kertoo Juha Kuisma. ” Tämä laaja näkökulma on tärkeä: se edustaa ikään kuin kilpaillussa tilanteessa sitä sivistyselementtien kysyntää, joka motivoi ihmiset tarttumaan sivistysliiton tarjoomuksiin. Laaja näkökulma itsessään ylittää maaseudun ja kaupungin kulttuurisen rajan. Toiveenamme on, että historian kirjoittaminen tästä laajasta näkökulmasta lisää kirjan luettavuutta kaikissa kansalaispiireissä.”
Kirja jaksottuu loogisiin kymmenvuotisjaksoihin, jotka jokainen merkitsee uutta vaihetta sivistysliiton toiminnassa.
Tutustu ”Juuret huomisessa – Maaseudun Sivistysliiton historiaa 75 vuoden ajalta” -teokseen tästä (pdf).
Kiitämme Keskitien säätiötä tuesta, joka mahdollisti historiikin tekemisen.
Maaseudun Sivistysliitolla takana jo 75 vuotta ennakoivaa ja uudistavaa työtä maaseudun hyväksi – henkilöstön kokemuksia vuosikymmenten varrelta tähän päivään
Historiikin julkaisun tunnelmissa kyselimme henkilöstöltä mielipiteitä, muistelmia ja tapahtumia vuosien varrelta.
Kyselyn vastauksissa yhtenäinen ajatus oli, että Maaseudun Sivistysliiton työssä yhdistyvät juuret ja tulevaisuus. Toiminnassamme ei ole kyse vain hankkeista tai projekteista, vaan pitkäjänteisestä sitoutumisesta maaseudun ihmisiin, yhteisöihin ja ympäristöihin – ennakoivasta ja yhteiskuntaa uudistavasta sivistystyöstä.
Yhteisöjä kuunnellen – ennakoiden ja yhdessä suunnitellen
Ennakoivassa työssä korostuu yhteisöjen kanssa käytävä vuoropuhelu. Maaseudun Sivistysliiton ympäristötyössä tämä näkyy muun muassa ympäristösuunnitelmien tekemisessä yhdessä paikallisten kanssa, ja yhteisötyömenetelmien – kuten donitsityöpajojen – hyödyntämisessä. Näissä suunnitelmissa rakennetaan kestävää tulevaisuutta paikallisten näkökulmien pohjalta.
Kun yhteisöjen ajatukset saavat tilaa ja näkyvyyttä, syntyy uudistavaa toimintaa: suunnitelmista versoo hankkeita ja kehittämistoimia, jotka kasvattavat paikallista ympäristöosaamista ja vahvistavat osallisuutta.
Työ ja tehtävät on muuttuneet aikojen mukana ja nyt meitä ohjaa kestävän kehityksen sertifikaatti. Haluamme, että oma toimintamme rakentaa kestävää tulevaisuutta, mikä vaatii enemmän kysymistä kuin kertomista, keskustelua yksinpuhelun sijaan, yhteyden ja luottamuksen rakentamista kohtaamalla kasvokkain ja kamerat auki sekä yhdessä tekemistä.
-Virpi
Paikallisuus kantaa – perinteet, ihmiset ja kohtaaminen
Henkilöstön mukaan työssä korostuu paikallisuuden arvostaminen ja yhteisöllisyys. Teknologian ja kehityspuheen rinnalla tarvitaan yhä enemmän ruohonjuuritason tekoja, joissa yhdistyvät perinteet ja kestävä elämäntapa. Hyvinvointi syntyy usein pienistä, arkisista asioista – oli kyse sitten kyläsuunnitelmasta, biohiiletyksestä tai yhteisöllisestä kukkapellosta.
Luonnon ja ihmisten hyvinvoinnin tukeminen on aina nähty sekä ennakoivana että uudistavana toimintana.
Monipuolinen työyhteisö – arvostus ja huumori mukana
Työntekijät kuvaavat MSL:ää lämpimäksi, vastaanottavaksi ja avuliaaksi työyhteisöksi. Monipuolinen henkilöstö – erilaisilla koulutus-, ikä- ja harrastustaustoilla – tuo työhön rikkautta ja uusia näkökulmia. Arvostus toisia kohtaan näkyy arjen kohtaamisissa, joista hauskat sattumukset ovat jääneet elämään: karhupuvussa halailua, käpyjen kuljettamista maakunnasta toiseen ja autoihin, joihin ei enää nuppineulaakaan mahtunut.
Osallisuutta ja dialogia – katuteatterista penkkikahviloihin
MSL:n osallisuustyö on vuosien varrella kehittynyt maahanmuuttajien kohtaamisesta laajemmaksi yhteiskehittämisen ja dialogin edistämiseksi. Tavoitteena on, että kaikki ihmiset voivat osallistua ja vaikuttaa – oli kyse sitten graffiteista, kasvimaan perustamisesta tai suuremmista tapahtumista, kuten esim. Maaseutuparlamentista tai Karhufestivaalista.
Koulutukset, kuntavalmennukset ja penkkikahvilat ovat keinoja kuulla asukkaita ja tuoda päätöksenteko lähemmäs kansalaisia.
Kesällä 2018 Riitta Johannan johdolla rakennettiin pajuveistosta Kyyjärvelle. Oli ihan hirveä helle, pajut kuivuivat käsiin ja talkooporukka, jotka eivät olleet ihan junnuja, hyytyivät kuumuudessa. Raahasimme niitä pajukasoja useampana päivänä järveen kastumaan ja notkistumaan ja taas takaisin veistopaikalle. Lopulta totesimme, että hommassa ei päästä maaliin, ja parempi jatkaa syksyllä. Näin sitten tehtiinkin ja hyvä tuli – pajupallo on pystyssä edelleen!
-Niina
Kohtuutalous, resurssiviisaus ja ekososiaalinen sivistys
Kohtuutalous ja resurssiviisaus ovat MSL:n toiminnan läpäiseviä teemoja. Kestävän kehityksen sertifikaatti ohjaa arvioimaan toimintaa sen mukaan, onko se vain toistavaa, vai myös uudistavaa ja tulevaisuutta rakentavaa.
MSL:n työn keskiössä on ekososiaalinen sivistys: vastuu luonnosta, luottamus yhteisöihin ja usko siihen, että ratkaisut löytyvät yhdessä tekemällä.
Historiasta tulevaisuuteen – kyläsuunnitelmista karhufestivaaleihin
Työntekijöiden muistoista piirtyy esiin kuva elävästä ja muuttuvasta järjestötyöstä:
”1970-luvun Säkylän tanssikursseista 1980-luvun katuteatterikursseihin, 1990-luvun afrotansseihin, 2000-luvun kyläsuunnitelmiin, 2010-luvun biohiiletykseen ja 2020-luvun ympäristöhankkeiden rynnistykseen.”
1980-luvulla me silloiset MSL:n aluesihteerit liikuimme paljon Keskustan järjestöväen koulutustilaisuuksissa. Useasti illan tullen keskustapiirin toiminnanjohtaja kurvasi autollaan kotipihaani ja sanoi: ”Lähdetäänpäs tyttö taas isänmaan asialle.” Tätä lausahdusta olen itsekin viljellyt. MSL on edelleen, vuonna 2025, vahvasti isänmaan asialla, kun valmennamme tulevaisuuteen tähtääviä kansalaistaitoja tai kun kannustamme ihmisiä luovaan ajatteluun ja toimintaan.
-Raija
Näiden vuosikymmenten aikana on koettu helteiset pajuveistostalkoot, hikoiltu Meukkareissa, järjestetty keskustelutilaisuuksia ja rakennettu käytännönläheistä osallisuutta.
”Minun – karhupukuisen Mikon ja Riitan spontaani halaus päätyi kuvaksi ja sen kautta ollut kuvituksena monissa materiaaleissa – myös historiikissa. Toisten työtekijöiden arvostus ja ihmisten lämmin kohtaaminen kantaa pitkälle. Kuva kuvastaa mielestäni hyvin meidän lähestymistapaa toisia kohtaan.”
Tulevaisuus rakennetaan yhdessä
MSL on edelleen, vuonna 2025, ”isänmaan asialla”, kuten eräs työntekijä muotoili. Se tarkoittaa kansalaistaitojen valmentamista, luovan ajattelun tukemista ja paikallisen hyvinvoinnin rakentamista – yhteisö kerrallaan.
Parhaimmillaan MSL:n työ yhdistää globaalit näkymät ja paikalliset tarpeet. Tulevaisuus ei ole valmiiksi kirjoitettu, mutta sen suuntaan voi vaikuttaa kysymällä, kuuntelemalla ja toimimalla yhdessä.
”Parasta meidän työpaikassa on työyhteisö ja positiivinen tapa lähestyä myös monimutkaisia ja haastavia aiheita.”
”Erityisen hyvänä asiana MSL:ssä pidän sitä, että tässä talossa pidetään porukka yhteisönä, vaikka ollaan ympäri Suomea. Tavataan säännöllisesti ainakin Teamsin välityksellä, tehdään yhteistyötä ja jokaiseen pulmaan löytyy aina jonkun pakista ratkaisu.”
”MSL:ssä on ollut huippua olla töissä – näin monipuolisia tehtäviä pääsee harvassa paikassa tekemään.”
Tutustu myös haastatteluun: ”Yhteistyö isolla Y:llä” – pitkä ura vapaan sivistystyön kentällä, jossa vuonna 1998 Maaseudun Sivistysliitossa toiminnanjohtajana aloittanut Paula Yliselä kertoo urapolustaan, vapaan sivistystyön murroksista ja siitä, miksi yhteistyö on kaiken ytimessä.