”Jättiputki on yrittäjän unelmakasvi”
Jättiputki on Luontoturvan Miia Korhosen tärkein työllistäjä yrittäjänä. Korhonen tekee vieraskasvitorjuntaa nyt kuudetta vuotta.
Kontiolahden Mönnissä jättiputkea on levinnyt kylätalon liepeille metsikköön ja pellolle. Korhonen kävelee heinikon seassa ja näyttää kesäkuussa jo yli puolimetrisiksi ehtineitä kasveja.
Tarttua niihin ei kannata ilman kunnon suojavarusteita, sillä jättiputkesta irtoava neste on iholle joutuessaan auringonvalon kanssa todella polttava yhdistelmä.
Korhoselle jättiputki on kahtiajakoinen asia. Yhtäältä se on todella harmillinen kasvi luonnossa, toisaalta se takaa hänelle toimeentulon.
”Jättiputki on yrittäjän unelmakasvi ja minunkin päälajini.”
Miia Korhonen toimii Lahden seudulla ja tekee vieraskasvitorjuntaa lähinnä kaupungeille ja kunnille. Pelkästään Lahdessa hänellä on kolmisensataa jättiputkipaikkaa, jotka hän käy vuosittain läpi. Osassa kohteista hän on saanut kasvustot jo tuhottua.
”Jättiputken siemen säilyy maassa itämiskykyisenä kymmenen vuotta, ja koko tämän ajan alueita on tarkkailtava.”
Kontiolahdella vieraslajistrategia
Koulutukseltaan Miia Korhonen on hortonomi ja puutarhuri. Kontiolahdelle hän saapui asiantuntijana Vieraskasvitorjunnan käytännöt -iltapäivään 21.6.2021. Kurssi kuuluu pohjoiskarjalaiseen Yhteinen ympäristö – elinvoimaa ympäristöstä -hankkeeseen, joka tähtää ympäristöön ja maisemanhoitoon liittyvän yrittäjyyden edistämiseen.
Päivän aikana käytiin läpi vieraskasvitorjunnan perusteita ja tutustuttiin eri torjuntatapoihin. Tähtäimessä olivat jättiputken lisäksi myös jättipalsami ja komealupiini, joita niitäkin Mönnin maisemissa riittää.
Mukana päivässä oli myös Kontiolahden kunnan ympäristöpäällikkö Antti Suontama, joka kertoi kunnan vieraslajistrategiasta.
”Kontiolahdella on torjuttu jättiputkea jo pitkään, eli 10–15 vuoden ajan. Pääasiassa kohteita on peitetty ja jonkin verran myös myrkytetty.”
Jarrua lupiinille
Antti Suontaman mukaan Kontiolahden alueella on paljon myös komealupiinia sekä jättipalsamia.
”Myös kurtturuusu on levinnyt esimerkiksi Uurossa Kajaanintien varteen. Samoin sitä on Höytiäisellä uimarannalla, ja siellä olemme aloittamassa sen poistamisen, koska nyt esiintymän voi vielä saada hallintaan.”
Vieraslajeja on Kontiolahdella sekä kunnan mailla että yksityisten pelloilla.
”Välillä olemme ilmoittaneet yksityisillekin, että pitäkää kasvustot kurissa.”
Komealupiini on valloittanut muun muassa tienvarsia yhä enemmän viime vuosikymmeninä. Se leviää siemenestä ja valtaa nopeasti isoja alueita estäen muiden kasvien kasvua. Lupiini sitoo juurinystyröillään typpeä ilmasta ja rehevöittää kasvupaikan olosuhteita, jolloin niittykasvit ja niitä hyödyntävät hyönteiset voivat hävitä alueelta.
Antti Suontaman mukaan lupiini on Kontiolahdellakin yleisin haittakasvi, ja vaikka sen torjunnassa ei luovuteta, ei siitä hänen mielestään kannata myöskään stressaantua.
”Olisi hyvä, jos lupiini saataisiin edes jollakin tavalla haltuun ja sen leviämistä ainakin jarrutettua.”
Tienestit kesän aikana
Miia Korhonen päätyi vieraskasvitorjuntaan erikoistuneeksi yrittäjäksi hieman vahingossa. Hän teki aiheesta opinnäytetyön, ja tuona aikana osoittautui, että alan ammattilaiselle on tarvetta.
Työ keskittyy luonnollisesti kesään, eli vapusta syyskuulle, ja tänä aikana on hankittava myös talvella elämiseen tarvittava tienesti.
”Talvella etsin uusia asiakkaita ja luennoin vieraskasvitorjunnasta.”
Korhonen pitää myös näyttelyitä, joissa hänellä on valokuvia ja tietoiskutekstejä kasveista.
”Ihmisten kiinnostus kasveihin on lisääntynyt. Tämä koskee kaikkinensa kasveja, ei vain vieraslajeja, mutta vieraslajien osalta tiedon jakaminen keskittyy luonnollisesti tunnistamiseen ja torjuntaan.”
Jättiputki leviää siemenistä
Jättiputki on torjunnan kannalta viheliäisin, ja se vaatii kunnon suojavarustuksen. Putkea ei kannata esimerkiksi leikata varomattomasti poikki, jottei kasvista lennä nestettä päälle. Myös kasvin haju on voimakas, suorastaan allergisoiva.
”Jättiputki leviää kukintoihin kehittyvistä siemenistä, ei juuristosta. Torjunnassa tärkeintä onkin poistaa kukinnot ja estää siementen maahan pääsy. Kasvi voidaan hävittää tukahduttamalla eli peittämällä kasvustot vuosien ajaksi. Peitettyjen alueiden ulkopuolelta nousevat kasvit kaivetaan pois juurineen.”
Korhonen kertoo, että Lahti on yleistä pohjavesialuetta, joten kemikaalien käyttö vieraskasvitorjunnassa on kielletty.
”Olen kaivanut juurakoita myös käsivoimin. Muutaman sata kasvia kaivaa aika sutjakasti pois, sillä jättiputkella on porkkanan mallinen juuri.”
Yhä uusia haittalajeja
Jättiputken kukintoja ei saa omaan pihakompostiin panna, koska ne voivat lähteä helposti vielä sieltäkin leviämään.
Oikea osoite on siis sekajäte tai jäteasema. Ympäristöpäällikkö Antti Suontama kertoo, että Kontiolahdella on puutarhajätettä varten kaksi maksutonta vastaanottopaikkaa, joista avoinna kesällä 2021 on Vaskela ja syksystä lähtien myös Hirsikangas.
Hän on miettinyt uusiakin torjuntakeinoja vieraslajeille.
”Olen ajatellut, olisiko esimerkiksi lupiinin hävittämisessä mahdollista käyttää kuumaa vettä, kuten tehdään marjanviljelyssä herukoiden rikkaruohojen torjunnassa. Tämä toki vaatisi todella isot tankit kuumaa vettä.”
Antti Suontama odottaa myös, että vieraslajien hyötykäyttö kehittyisi tulevaisuudessa.
”Mahdollisuutenahan voisi olla niiden jalostaminen vaikkapa biopolttoaineeksi.”
Työtä kasvitorjunnassa riittää, sillä kurtturuusun ohella vaanivat entistä enemmän myös japanintatar ja ruttojuuri.
”Näiden esiintymiä löytyy jo muutamasta kohteesta Kontiolahdellakin”, Suontama toteaa.
Miia Korhonen uskoo, että uusia haitallisia lajeja ilmaantuu vielä lisää.
”Töitä tulee tällä alalla piisaamaan jatkossakin.”
Lue lisää ympäristöyrittäjyydestä:
”Metsä antaa muutakin kuin kuitua ja tukkia” – pienpuun hyödyntäminen innostaa yrittäjää