Jääbaareja ja talvinuottausta -mutta miten ja kuinka kauan?

Lumi ja pakkanen ovat ilon ja elannon lähde huikeista jäähotelleista talvinuottaukseen tuiskussa ja tuulessa – ja toisinaan myös liian ohuilla jäillä. ILO!LUMI-tapahtuman lumiwebinaari keskusteli, miltä tuntuu talviyrittämisen nykypäivä ja tulevaisuus.

Lumi – riesa vai rikkaus -webinaari päätyi usean asiantuntijan voimin toteamaan, että lumi on selkeä rikkaus. Samalla tuli selväksi, että tämä rikkaus on uhattuna.

Esimerkin muutoksesta kertoi Lumimuutos Osuuskunnan Tero Mustonen, joka myös harjoittaa kalastajan ammattia Puruvedellä. Siellä talvinuotalle suunnataan päivittäin – jos jäätila sen sallii. Elanto on täysin riippuvainen turvallisista ja ennakoitavista jääolosuhteista. ”Vuonna 1968 nuottakausi alkoi marraskuussa ja päättyi vappuna. Vuonna 2020 se alkoi 8. maaliskuuta ja päättyi 20. maaliskuuta.”

Jäätä oli maaliskuussa 2020 parhaimmillaankin vain kahdeksan senttiä, kun ennen sitä on vastaavana aikana voinut olla metrinkin verran. Pätkäkaudella 2020 talvinuottauksesta kertyi Mustosen mukaan reaaliansiota kaikkiaan 864 euroa, joten eipä sillä hurrattu.

”Kalastajat kertovat, että käännekohta oli vuosi 2007 – kaikki alkoi todella muuttua. Nyt eletään ilmastonmuutoksen vuosisataa, ja talvinuottauksessa on oltu elinkeinona ja kulttuurina ottamassa vastaan tämän suuren muutoksen kovia iskuja”, Mustonen sanoi.

Jäätä säilöön

Entistä lämpimämmät talvet ovat näkyneet myös pohjoisemmassa Suomessa. Lapland Hotels SnowVillagen tuotantopäällikkö Janne Pasma kertoi, että lumihotellin ja jääbaarien rakentaminen on käynyt aiempaa hankalammaksi jotakuinkin seitsemän viime vuoden aikana. Lumikylä sijaitsee Ylläksen naapurissa Lainiolla.

”Talvi tuntuu saapuvan vuosi vuodelta myöhemmin, ja kelit vaihtelevat. Tavoitteemme on saada paikka auki aina joulukuun puolessavälissä, mutta kaikkina vuosina se ei ole onnistunut, vaan olemme joutuneet lykkäämään avaamista useitakin viikkoja”, Pasma sanoi.

Nyt toimintaa varmistetaan säilömällä lunta ja jäätä etukäteen. ”Nostamme nyt jäätä noin 250 000 kiloa ensi kauden starttaamista varten. Säilytämme jäät kesän yli merikonteissa.”

Muutos on totta

Ilmastonmuutos on todellakin käynnissä, totesi Protect Our Winters Finlandin hallituksen puheenjohtaja Miikka Hast, joka aiheena lumiwebinaarissa oli ilmastonmuutoksen vaikutukset talviharrastamiseen ja matkailuun.

Hast viittasi tutkimuksiin, joiden mukaan ilmasto on lämmennyt asteen verran esiteollisista ajoista. Lämpötila on edelleen nousussa, ja jos meininkimme jatkuu nykyisenlaisena, lämpökäyrä nousee todella jyrkästi. Hast kertoi, että hänelle oli todella havahduttavaa perehtyä laskentamalliin, joka näyttää, miten paljon lämpötila saattaa pahimmillaan lämmetä juuri tänään syntyvän lapsen elinaikana. ”Jopa 6,6 astetta! Se on tarpeeksi saamaan aikaan tuhoisia seurauksia.”

Protect Our Winters Finland pyrkii vaikuttamaan poliittisiin päättäjiin ja yrityksiin ja herättämään myös yksittäisiä ihmisiä. ”Ilmastonmuutosta ei voi pysäyttää, mutta sitä voi hillitä – päästöjä radikaalisti leikkaamalla.”

Hastin mielestä yhteiskunnassa mennään talous edellä, ja ekologiset ja sosiaalisen näkökulmat tuppaavat jäämään pahasti varjoon. ”Vaaditaan jatkuvaa taloudellista kasvua, mutta onko sellainen edes mahdollista? Ja onko se edes tarpeellista, vaan löytyisikö kestävämpi tie.”

Huolimatta talouden ylivallasta Hast näkee myös myönteistä kehitystä. Monet ihmiset ovat alkaneet vaatia muutosta ja ovat myös itse valmiita muutokseen. Ja muutoksella onkin Hastin mukaan kiire. ”Olen itse pystynyt pienentämään hiilijalanjälkeäni todella paljon. Silti en ole joutunut luopumaan mistään, vaan olen saanut tilalle.”

Lumilautailijana Hast matkusteli ennen paljon maailmalla. Nyt asuinpaikkana on Rovaniemi ja hänelle riittävät lähiluonto ja lähikohteet. Hän tekee edelleen lumilautaelokuvia ja -kuvauksia, mutta Suomesta, Ruotsista ja Norjasta löytyy siihenkin ihan tarpeeksi jyrkkiä tuntureita ja vuoria.

Ei uhreja vaan toimijoita

Myöskään Tero Mustonen ei ole kalastajana luovuttamassa, vaikka jäiden ohenemisen ohella harmittaa myös saaliista saatava alhainen hinta kuluihin ja työn vaativuuteen nähden. ”Emme ole uhreja, vaan olemme hakeneet ratkaisuja.”

Perinteissä onkin arvokasta säilytettävää, sillä Puruveden talvinuottaus tunnetaan kirjallisissakin lähteissä yli 700 vuoden takaa. EU-komission maantieteellisen alkuperäisnimisuojan se sai vuonna 2013. Mustosen mukaan yhtenä ansiona tähän oli se, että kaikilla kala-apajilla Puruvedellä on oma nimensä – ja apajapaikkoja tunnetaan sentään 360 kappaletta.

Kalastuksen jatkuvuutta Puruvedellä pyritään turvaamaan mestari–kisälli-ohjelmalla, johon Tero Mustonenkin on yhtenä mestarina osallistunut. ”Se on ollut hieno käänne. Nuorten kalastajien koulutus on alkanut realisoitua.”

Tuottavuutta parannetaan kalan suoramyynnillä. Nyt kuluttajille ilman välikäsiä päätyy Puruveden nuottaajien saaliista 15–20 prosenttia, ja suoramyyntiasiakkaita on saatu myös muun muassa leipomoista. Ja lisääkin saa tulla. Mustosen mukaan viikoittaiset kumppanuudet olisivat talvinuottaajille todella tervetulleita.

Lumi – riesa vai rikkaus -webinaarin järjestivät 19.2.2021 Maaseudun Sivistysliitto sekä Itä-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset, ProAgria Itä-Suomi, hankkeillaan Yhteinen ympäristö – elinvoimaa ympäristöstä sekä Sisältöä kulinaristille kulttuurista. Webinaari oli osa ILO!LUMI-tapahtumaa.

Katso webinaarin tallenne täältä, avoinna 10.3.2021 saakka.