Biohiiletys muuttaa pihajätteen ilmastoteoksi – työpajoissa opitaan tekemällä yhdessä

Pihasiivouksesta syntyvät risut ja kuivuneet kasvit eivät ole jätettä, vaan arvokasta raaka-ainetta. Niistä voidaan valmistaa biohiiltä, joka parantaa maan elinvoimaa ja kasvukuntoa, sitoo hiilidioksidia maaperään jopa sadoiksi vuosiksi ja auttaa puutarhaa selviytymään kuivista jaksoista.
Maaseudun Sivistysliitto järjestää Pohjois-Pohjanmaalla käytännönläheisiä biohiiletyksen työpajoja ja työnäytöksiä, joissa osallistujat oppivat valmistamaan biohiiltä turvallisesti sekä hyödyntämään sitä omissa pihoissa, puutarhoissa ja viljelyksillä.
– Biohiiletys on konkreettinen ympäristöteko, jonka voi tehdä lähes jokainen. Samalla pihan risut muuttuvat hyödylliseksi maanparannusaineeksi sen sijaan, että ne poltettaisiin tai kuljetettaisiin pois, työpajoissa osallistujia biohiiletyksen saloihin perehdyttävä Severi Koivuniemi Maaseudun Sivistysliitosta kertoo.
Biohiili parantaa maata ja sitoo hiiltä
Biohiili valmistetaan kuumentamalla kuivaa kasvimateriaalia vähähappisissa olosuhteissa. Tuloksena syntyy erittäin huokoista hiiltä, joka sitoo itseensä vettä ja ravinteita sekä tarjoaa elinpaikan maaperän pieneliöille.
Erityisesti hiekkaisilla mailla biohiili voi vähentää kastelun tarvetta huomattavasti. Samalla se toimii pitkäaikaisena hiilivarastona: yksi kilogramma biohiiltä sitoo maaperään noin 3,5 kilogrammaa hiilidioksidia vuosikymmeniksi tai jopa vuosisadoiksi.
Valmis biohiili kannattaa ladata ravinteilla esimerkiksi kompostissa ennen käyttöä. Sen jälkeen sitä voidaan hyödyntää kasvimailla, istutuslaatikoissa, pensaiden ja puiden juurella sekä monissa muissa istutuksissa.
Yhdessä hiilettäminen on tehokasta ja yhteisöllistä
Biohiiletys sopii hyvin myös kyläyhdistysten, puutarhayhdistysten, taloyhtiöiden ja muiden yhteisöjen yhteiseksi tekemiseksi. Kun risuja kerätään ja hiiletetään yhdessä, syntyy samalla kohtaamisia, vertaistukea ja käytännön oppimista.
Työpajoissa biohiiltä valmistetaan yksinkertaisella Kon-Tiki-kartiohiilettimellä, joka soveltuu hyvin kotipihoille. Osallistujat pääsevät seuraamaan koko prosessia käytännössä aina sytyttämisestä valmiin biohiilen käyttöön asti.
– Biohiiletys on parhaimmillaan yhdessä tekemistä. Samalla kun valmistetaan biohiiltä, vaihdetaan kokemuksia, opitaan uutta ja tehdään konkreettinen teko luonnon ja ilmaston hyväksi, Severi Koivuniemi muistuttaa. Muutama kyläyhdistys on jo hankkinut oman biohiilettimen.
Hiiletystä on tehty myös yhdessä maataloustuottajien kanssa ja moni viljelijä onkin innostunut rakentamaan oman biohiilettimen tilansa käyttöön. Lisäksi esimerkiksi hirsi- ja perinnerakentajat ovat tehneet rakentamisesta syntyvästä käsittelemättömästä puuaineksesta biohiiltä.
Maaseudun Sivistysliitolla on käytössään myös mobiiliretortti, johon voi tutustua tarkemmin työpajoissa. Liikuteltava pyrolyysiretortti on biohiilen valmistukseen käytettävä laite, jossa hiiltä valmistetaan kuumentamalla esim. kuivaa pienpuuta umpinaisessa säiliössä. Pyrolyysiretortissa hiiletettävän biomassan kuumentamisessa syntyvät pyrolyysikaasut hyödynnetään prosessin omaan lämmöntuotantoon. Lisäksi laitteella saadaan talteen oheistuotteena syntyviä nestemäisiä jakeita.
Tavoitteena lähes 100 biohiiletystapahtumaa
Maaseudun Sivistysliitto on osatoteuttajana Hiilestä on moneksi – lähituotantoa vihreässä siirtymässä (Biohiilen aika) -hankkeessa. Hankkeen tavoitteena on tuottaa uutta tietoa biohiilen arvoketjun eri osa-alueista, liiketoimintamahdollisuuksista ja uusista tuotteista alueen vetovoimaisuutta tukien.
Maaseudun Sivistysliitto tekee hankkeessa biohiiltä sekä sen valmistusta ja käyttöä tutuksi käytännön ruohonjuuritasolla ja järjestää työpajoja ja työnäytöksiä Pohjois-Pohjanmaan alueella. Tavoitteena on järjestää yksi tilaisuus vuodessa jokaisella maakunnan paikkakunnalla hankkeen toimintakauden ajan, yhteensä lähes 100 biohiiletystyöpajaa.
Kesän ja alkusyksyn aikana on tulossa vielä mm. tapahtumat:
- Alavieska 6.7.26
- Raahe, Meripäivät 10.7.26
- Kuusamo, iltatori 16.7.26
- Sievi, Muttimarkkinat 18.7.26
- Reisjärvi, Kesätori 1.8.26
- Oulainen 22.8.26
- Utajärvi 10.9.26
- Tyrnävä 19.9.26
- Oulu, Tutkijoiden yö 25.9.26
Lisätietoa biohiilen valmistuksesta ja käytöstä löytyy verkkosivuiltamme.
Kyselytutkimus biohiiletystapahtumissa
Helsingin yliopisto kysyy työpajojen ja näytösten yhteydessä osallistujilta lomakkeilla palautetta tapahtumasta. Lisäksi he pyytävät ihmisiä jättämään yhteystietonsa, jos heitä saa haastatella.
Haastattelujen tarkoituksena on selvittää, missä määrin biohiilen valmistusnäytös tai -koulutus kannustaa osallistujia perehtymään aiheeseen lisää, ja esimerkiksi selvittämään sen roolia ilmastonmuutoksen torjunnassa. Haastattelut kestävät noin 30 minuuttia ja ne raportoidaan nimettömänä.
– Haastattelut liittyvät laajempaan tutkimukseen, jotka tehdään Material Democracy -hankkeen puitteissa. Meitä kiinnostaa, missä määrin konkreettisin teoin, joita mm. MSL edistää, voidaan saada uudenlaisia ihmisiä kiinnostumaan ilmastopolitiikasta ja tuomaan äänensä keskusteluun, Eva Heiskanen Helsingin yliopistosta tarkentaa. Hän vastaa hankkeessa tutkimuksesta liittyen materiaalisiin käytäntöihin vastalääkkeenä affektiiviselle polarisaatiolle.
***
Hiilestä on moneksi – lähituotantoa vihreässä siirtymässä (Biohiilen aika) -hanke (https://msl.fi/ymparisto/ymparistoyrittajyys/biohiilenaika/) toimii 1.3.24 – 31.12.26. Hankkeen tavoitteena on tuottaa uutta tietoa biohiilen arvoketjun eri osa-alueista, liiketoimintamahdollisuuksista ja uusista tuotteista alueen vetovoimaisuutta tukien. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama ylimaakunnallinen ryhmähanke, jonka päätoteuttaja on Oulun yliopisto ja osatoteuttajat ovat Oulun ammattikorkeakoulu, Vaasan yliopisto, Luonnonvarakeskus, Utajärven kunta ja Maaseudun Sivistysliitto ry. Rahoituksen on myöntänyt Pohjois-Pohjanmaan liitto, Pohjanmaan liitto sekä Oulun innovaatioallianssi.
Material Democracy (https://materialdemocracy.fi/) pyrkii lisäämään osallisuuta energia- ja kestävyyssiirtymässä. Hanke saa rahoituksensa Strategisen tutkimuksen neuvoston Demokratia-ohjelmasta. Hankkeessa ovat mukana Aalto-yliopisto (hankkeen vastuullinen johtaja), Helsingin yliopisto, LUT-yliopisto, Itä-Suomen yliopisto ja Demos Helsinki. Hankkeessa tutkitaan ja kokeillaan erilaisia tapoja, joilla monimutkaisia ja asiantuntijavaltaisia ympäristökysymyksiä saataisiin avattua laajemmalle osallistumiselle.
Lisätietoa biohiiletyksestä
Severi Koivuniemi
Projektikoordinaattori
+358 40 737 4507 severi.koivuniemi@msl.fi Lue lisää henkilöstä