Arvokkaat maalaismaisemat antavat nautintoa – entä tuloja?
Ilomantsilaiset pohtivat joukolla huhtikuussa, millaisia mahdollisuuksia paikkakunnan upeat vaaramaisemat tarjoavat kylille ja koko maaseudulle. Aihe on ajankohtainen, sillä arvokkaita maisema-alueita ollaan parhaillaan tarkastelemassa osana Pohjois-Karjalan maakuntakaavan päivittämistä.
Ympäristöasiantuntija Jukka Nykänen Pohjois-Karjalan Maakuntaliitosta kertoo, että kyseisiä päivityksiä laaditaan määrävälein. Edellinen maisema-aluekartoitus maakunnassa tehtiin vuosina 2010–2012, ja lainvoiman se sai vuotta myöhemmin.
”Tuolloin käytiin koko Pohjois-Karjala läpi ja kartoitettiin 52 kohdetta. Tuon jälkeen Heinäveden maakuntaamme liittymisen myötä on tullut sieltä lisäyksenä kolme kohdetta. Lisäksi valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita maakunnassamme on kymmenkunta”, Nykänen kertoo.
Hänen mukaansa maakuntakaavassa olevat arvokkaat maisema-alueet ovat tyypillisesti maaseudun kulttuurimaisemaa, ja niissä korostuvat viljelymaisemat, peltojen ja metsien mosaiikit. Kun näihin liitetään vielä vaarat, harjut, järvenrannat sekä järvenlaskun maisemat eli järvien veden laskun myötä paljastuneet alueet, saadaan kokoelma vaalimisen kannalta tärkeistä maisematyypeistä Pohjois-Karjalassa. Kriteereinä ovat myös luonnonarvot ja luonnonpiirteet, kuten perinnebiotoopit, maiseman ja maankäytön historiallinen kehitys ja sen jatkuminen, symboli- ja identiteettiarvot sekä elinvoimaisuus.
Maakuntakaavan listaus arvokkaana alueena ei tarkoita toimenpiteisiin tiukkoja rajoituksia, vaan jättää niihin pelivaraa.
”Arvokkaat maisema-alueet on kuitenkin otettava huomioon alueen suunnittelussa ja käytössä, ja niiden säilymistä on turvattava ja edistettävä”, Nykänen selvittää.
Arvokkaat maisemat kuvattu uudelleen
Pohjois-Karjalassa kuvattiin kaikki 55 arvokasta maisema-aluetta dronella kesällä 2023. Nyt alueen sidosryhmistä ja kuntaedustajista koottu maisemaryhmä käy Jukka Nykäsen niistä tekemiä yhteenvetoja ja linjauksia läpi.
”Onko maisemassa tapahtunut muutoksia, tuleeko alueita rajata uudelleen, poistuuko jotakin, nouseeko esille uusia alueita”, Nykänen luettelee.
Hän esitteli Ilomantsin arvokkaita maisema-alueita Pohjois-Karjalan maakuntaliiton, Maaseudun Sivistysliiton Kestävät kylät -hankkeen, Ilomantsin kunnan sekä Pohjois-Karjalan biosfäärialueen yhdessä järjestämässä keskustelutilaisuudessa 11. huhtikuuta 2024 Katri Vala kulttuurikeskuksessa Ilomantsissa.
Ilomantsissa maakuntakaavassa olevat arvokkaat alueet sijaitsevat Hattuvaarassa, Mekrijärvellä, Mutalahdessa sekä Ilomantsinjärven vaarakylillä, joihin kuuluu muun muassa aivan kuntakeskustan tuntumassa sijaitseva Parppeinvaara.
Valtakunnallisesti arvokkaiksi maisemiksi Ilomantsissa on puolestaan luokiteltu Sonkajan, Kirvesvaaran ja Hakokylän maisemat. Näiden lisäksi Pappilanvaara sekä Kauppatien ja Kotimäen alueet kuuluvat valtakunnallisesti merkittäviin rakennettujen kulttuuriympäristöjen kategoriaan.
Viljelijä taistelee pusikoitumista vastaan
Tulevassa arvokkaiden maisema-alueiden linjauksessa Ilomantsinjärven vaarakylien alue olisi laajenemassa myös Kuuksenvaaraan, jonka yksi asukkaista on viljelijä ja koneyrittäjä Joonas Potkonen.
Umpeen kasvaminen uhkaa monia perinteisiä viljelymaisemia. Tätä vastaan Potkonen on taistellut raivaamalla jo pusikoituneita peltoja ja ottamalla niitä uudelleen viljelykäyttöön. Hänen työnsä ansiosta Kuuksenvaaran maisema-arvot ovat kehittyneet merkittävästi verrattuna reilu vuosikymmen sitten tehtyyn edelliseen tarkasteluun.
”Ukkini kuoli aikoinaan sydänkohtaukseen kesken pellonraivauksen. Isäni ja setäni halusivat istuttaa pellot koivuntaimille, mutta minä kahdeksanvuotiaana kävin repimässä taimia irti, koska mielestäni niiden peltojen metsitys oli väärin”, Potkonen kertoo.
Kumpulan perinnetilaa ja Kuuksenvaaran konepalvelua pyörittävä mies aloitti maanviljelyksen käytännössä nollasta vuonna 2010. Ensimmäinen vuokrattu ala hänellä oli viisi hehtaaria hylättyä peltoa. Viime vuoteen mennessä vuokramaita oli kertynyt 175 hehtaarin verran Ilomantsissa ja lähialueilla. Omaa peltoa on 25 hehtaaria.
”Tuotan kotoisia viljalajikkeita eli ruista, kauraa ja ohraa rehuksi teollisuuteen ja jauhoina omalla Kukki-tuotemerkillä. Kierrossa on muun muassa hernettä, kuminaa ja rypsiä. Maisema-alueille olen tehnyt kukkapeltoja ilahduttamaan paikallisia ja matkailijoita. Sivummalla on riistapeltoja ja luonnonhoitopeltoja.”
Potkonen sanoo, että ilman maisemia ja niiden katoamisen vaaraa ei olisi hänen Kumpulan perinnetilaansakaan.
”Havahduin noin 15 vuotta sitten ja varmaan jo aiemminkin, että kotipaikka Kuuksenvaaran maisema katoaa, kun viljelijät lopettavat ja pellot pusikoituvat. Minulla oli samalla sekä hätä että innostus muuttaa maatalousmaiseman suuntaa parempaan, onhan Kuuksenvaarassakin ollut asutusta 1500-luvulta lähtien.”
Hän muistuttaa, että maatalous on kulttuureista ensimmäinen, ja sana kulttuuri juontaa juuri viljelyä tarkoittavasta sanasta agriculture.
”Viljelijä on paras maisemanhoitaja – tosin ykköshoitaja on lammas ja muu eläimistö. Ikävä kyllä meidän seudullamme karjatalous on ahdingossa.”
Miten maisemanhoito muuttuisi myös tuloksi?
Joonas Potkonen harmittelee, että maiseman vaalimisen tulouttaminen on iso haaste, mutta asia täytyisi jollakin tapaa pystyä ratkaisemaan. Hänellä itselläänkään ei ole tähän ongelmaan vielä valmista keinoa, mutta maiseman ylläpidosta varsinkin viljelyteknisesti hankalilla alueilla, kuten Pohjois-Karjalan kivisillä vaaroilla, pitäisi saada jollakin tapaa rahallista vastinetta.
”Jäljellä olevat viljelijät miettivät kyllä koko ajan uusia ratkaisuja. Pitkällä aikavälillä on mahdollisuus kehittyä monessakin asiassa. Jotakin erikoistumista on keksittävä, sillä ei ole järkeä tumpata kauraa tai ohraa markkinat täyteen. Maataloutta on tulevaisuudessa ajateltava myös muuna kuin pelkkänä ruuantuotantona. Olisiko esimerkiksi kaavaratkaisuista apua, jotta maaseudulle saataisiin luotua parempia aikoja ja elinvoimaa”, hän esittää.
Peltojen metsittymisen ja laiduntavien eläinten vähenemisen lisäksi maaseutumaisemaa muuttavat tilojen autioituminen ja vanhan rakennuskannan häviäminen. Joonas Potkonen sisällyttää omassa toiminnassaan maaseutumaiseman vaalimiseen myös rakennukset. Hän esimerkiksi haluaa tilakeskuksessaan, Ilomantsin entisen pienviljelijäkoulun alueella, säilyttää 1970-luvulla rakennetun viljankuivattamon alkuperäisasussa.
”Nykyäänhän vastaavan näköisiä kuivattamoita ei enää rakenneta, vaan on vain metallipönttö ja siilot vieressä.”
Potkonen on saanut kosolti kannustusta maisemaa kohentavista toimenpiteistään.
”Jos aiemmin maanviljelijälle vielä naureskeltiin, nyt kiitellään, että on hienoa että vielä joku täälläkin viljelee ja yrittää.”
Mäkikylillä kohennettu kosteikkoa
Ilomantsin maisemaillassa Mäkikylät ry:n puheenjohtaja Päivi Solehmainen kertoi, että heidän kolmessa kylässään, Maukkulassa, Issakassa ja Paavonvaarassa, on tehty ympäristöhankkeita, kuten kohennettu kosteikkoa. Vaaroilta avautuvat komeat näkymät Ilomantsinjärvelle saakka.
Solehmainen korostaa, että maisemat ja ympäristö ovat olleet täällä ennen meitä ja jäävät meidän jälkeenkin. Samalla hän kantaa huolta jatkuvuudesta, niin nuoria kuin rahaakin kaivataan toimintaan.
”Maisemanhoitoon menee työaikaa ja siihen tarvitaan koneitakin. Hankkeilla on saatu jotakin kehitettyä, mutta kyläyhteisöt ovat näissä hommissa tiukoilla. Olisiko ratkaisu jonkinlainen talkoorahasto, josta kylätoimikunnat voisivat anoa rahaa maisemien säilyttämiseen?”
Kestävät kylät jatkuu vuoteen 2026
Maaseudun Sivistysliiton Kestävät kylät -toiminta on alkanut vuoden 2024 alussa ja jatkuu vuoden 2026 loppuun saakka. Ilomantsissa pidetty maisemailta oli yksi hankkeen tilaisuuksista Pohjois-Karjalassa.
”Tarjolla on ekosparrausta. Suunnittelemme ja toteutamme yhteistyössä kylien ja kyläläisten kanssa käytännön ympäristötekoja”, kertoo Maaseudun Sivistysliiton kehittämispäällikkö ja ympäristötiimin vetäjä Timo Reko.
Kestävät Kylät -hankkeissa on tarkoitus seuraavan kolmen vuoden aikana innostaa ja aktivoida mukaan lähes 200 kyläyhdistystä tai paikallistoimijaa eri puolilla Suomea. Itä-Suomen lisäksi hankkeita toteutetaan Keski-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla.
Teksti: Riitta Ryynänen. Ilma- ja kyläkuvat: Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto. Viljankuivattamon kuva: Joonas Potkonen / Kuuksenvaaran Konepalvelu
Lue lisää: