Hyvää elämää ja alueiden elinvoimaa koko Suomessa

Maahenki, Maaseudun Sivistysliitto, Osallisuus, Uutinen

Paikallisten vaikutusten arviointi, älykäs sopeutuminen, arjen turva ja osallisuus ovat keskeisiä teemoja maaseutujen kehittymisessä

Valtioneuvoston asettaman maaseutupolitiikan neuvoston (MANE) alaisuudessa toimii neljä temaattista verkostoa. Yksi näistä on Hyvän elämän edellytysten varmistaminen maaseutualueilla (HYMY) -verkosto. Ohessa HYMY-verkoston asiantuntijaryhmän (pj. Tytti Määttä, Pohjois-Savon maakuntajohtaja) esityksiä hallitusohjelmaan vaikutusten arvioinnin, älykkään sopeutumisen, arjen turvan ja osallisuuden teemoista. Esityksillä tuetaan alueiden tasapainoisempaa kehitystä – turvataan edellytyksiä hyvään elämään ja alueiden elinvoimaan koko Suomessa. Maaseudun Sivistysliitto on mukana HYMY -verkostossa, jota vetää Itä-Suomen Yliopisto ja Kajaanin ammattikorkeakoulu. Seuraavat esitykset hallitusohjelmaan nyt lähetetty hallitustunnustelijoille.

MAASEUTUVAIKUTUSTEN ARVIOINTI – parempaa päätöksentekoa

Otetaan maaseutuvaikutusten arviointi (MVA) käyttöön säädösvalmistelussa, hyvinvointialueiden päätöksenteossa ja strategioiden valmistelussa, maakuntaohjelmien valmistelussa ja kuntaliitosten yhteydessä.  

ÄLYKÄS SOPEUTUMINEN – sopeutuminen ja elinvoima väestöään menettävillä alueilla

Kehitetään ja uudistetaan kuntien elinvoiman mittareita

  • Tällä hetkellä kuntien elinvoimaa tarkastellaan suhteessa kuntien väliseen väestö- ja työpaikkamuutokseen, verotuloihin, taloudelliseen huoltosuhteeseen ja koulutustasoon. Elinvoimaa tarkasteleviin mittareihin tulee sisällyttää nykyistä vahvemmin myös väestön hyvinvointia kuvaavia indikaattoreita (ml. koettu hyvinvointi ja THL:n osallisuusindikaattori). 

Edistetään asumisratkaisuja helpottamaan työvoimapulaa

  • Työvoimapulasta kärsivillä alueilla asuntojen uudistuotantoa ja vuokra-asuntotarjontaa tulee edistää helpottamaan työvoiman saatavuutta. ARAn avustusta uudisrakentamiseen tulee myöntää myös maaseutualueille.

Uudistetaan kuntakeskustaajamia

  • Kunnilla tulee voida olla mahdollisuus purkaa epäkurantteja rakennuksia, joilla ei ole käyttöä. Tilalle voidaan suunnitella esimerkiksi viherrakentamista. Jos kunnan alijäämä johtuu purettujen kiinteistöjen poistoista, esitetään, ettei näitä lasketa kunnan kriisikuntatunnuslukuihin (kuntalakia muutettava). Lisäksi kunnille tulisi myöntää purkuavustusta.

Kehitetään osaamista ja koulutusmahdollisuuksia alueilla

  • Mahdollistetaan elinikäinen oppiminen kehittämällä peruskouluverkkoa ja sen opetusmuotoja, pitämällä yllä laajaa lukioverkkoa, kehittämällä yritys-oppilaitos yhteistyötä, koulutus- ja oppisopimusmallia ja korkeakoulutuksen saavutettavuutta sekä perustamalla alueellisia oppimiskeskuksia.

Vahvistetaan naisten mahdollisuuksia ja kiinnostusta työskennellä maaseutualueilla

  • Tarvitaan tekoja paikkariippumattoman työn helpottamiseksi. Valtionhallinnon tulee työnantajana edistää paikkariippumattoman työn mahdollisuuksia. Tämä mahdollistaa urakehityksen myös maaseudulta käsin.
  • Pienennettävä yrittäjyyden riskejä helpottamalla siirtymää työnhakijasta/työntekijästä yrittäjäksi sekä sovittamalla yhteen sosiaaliturvaa, palkkatuloja ja yritystuloja.

Edistetään yhteisöllisiä asumisratkaisuja

  • Yhteisöllistä asumista tulee aktiivisesti edistää yhtenä ikääntyvän väestön asumisen muotona uudistamalla ARA-avustusten käytäntöjä. 
ARJEN TURVA – alue- ja paikallisnäkökulman vahvistaminen kokonaisturvallisuuden ketjussa

Turvataan turvallisuus- ja pelastusviranomaisten resurssit myös harvaan asutuilla alueilla, mikään kansalaisjärjestö, kunta tai muu toimija ei voi ottaa vastuulleen viranomaistyötä

  • Poliisin resursseja tulee suunnata poliisin läsnäoloon myös harvaan asutulla maaseudulla (esim. hama-määrärahan säilyttäminen).
  • Sopimuspalokuntatoiminnan korvauskäytäntöjä tulee kehittää niin, että se turvaa sopimuspalokuntatoiminnan koko maassa ja mahdollistaa myös työttömien toiminnan pelastustehtävissä. 
  • Arjen turva edellyttää viranomaisten läsnäoloa ja tätä vasten valtakunnan tasolla tulee hakea uusia toimintamalleja viranomaisten yhteistoiminnan turvaamiseksi maaseutualueilla. Monipaikkaisuus tulee huomioida viranomaisten resurssoinnissa.

Parannetaan alueiden saavutettavuutta / kriittisen infrastruktuurin toimintavarmuutta

  • Traficomin laajakaistatuen kuntaosuuksia tulee yhdenmukaistaa ja alentaa. Kuntien epätasa-arvoinen kohtelu tulee poistaa ja kuntaosuuksien tasoa määriteltäessä huomioida harvaan asutun maaseudun erityispiirteet mm. pitkät etäisyydet ja harva-asutus. 
  • Alempiasteisen tieverkon kunnosta ja ylläpidosta tulee huolehtia.
  • Lähipalveluja (ml. liikkuvat ja digitaaliset palvelut) tulee kehittää hyvinvointialueiden ja valtion vuoropuhelulla.

Sanoitetaan ja otetaan paikalliset yhteisöt osaksi kansallista kokonaisturvallisuuden yhteistoimintamallia 

  • Harvaan asuttujen alueiden paikallisyhteisöjen ja kansalaisten varautumis- ja turvallisuusosaamista tulee vahvistaa tarjoamalla tähän liittyvää koulutusta ja varmistamalla kyläturvallisuustoiminnan hankeriippumaton jatkuvuus.
  • Turvallisuus- ja pelastusviranomaisten, kuntien ja kansalaisjärjestöjen yhteistyöverkostoja tulee kehittää, ja osana yhteistyötä kehittää paikallisyhteisöjen turvallisuusosaamista/valmiuksia.
OSALLISUUS JA DEMOKRATIA – kestävä hyvinvointiyhteiskunta
  • Demokratian turvaamiseksi ja kehittämiseksi kansalaistoiminnan alueelliset toimintaedellytykset tulee taata riittävällä yleisrahoituksella ja rahoitusvälineiden kehittämisellä.
  • Parannetaan kansalaistoimijoiden toimintamahdollisuuksia säätämällä toimintaryhmälaki, jolla voitaisiin ottaa paremmin huomioon perinteistä yhdistystoimintaa kevyemmin järjestäytyneen kansalaistoiminnan tarpeet.
  • Kehitetään yhdistys- ja järjestötoiminnan, koulujen ja kuntien välistä kumppanuutta edistämään lasten ja nuorten tietoutta ja toimijuutta suomalaisessa yhdistys- ja järjestötoiminnassa. Pilotoidaan järjestökyläkonseptia (vrt. Yrityskylä). 
  • Vahvistetaan kansalaisten digiosallisuutta pureutumalla digiosattomuuden juurisyihin (mm. henkilöllisyystodistuksen ja pankkitunnusten puuttuminen, selkokielisyys, digitaidot ja toiminnalliset rajoitteet).
  • Vahvistetaan yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen resursseja ottamalla käyttöön CLLD/Leader-toimintapa myös rakennerahasto-ohjelmassa tulevalla rahoituskaudella 2028+

    Lisätietoja: Verkoston erityisasiantuntijat Tarja Lukkari (tarja.lukkari@kamk.fi, p. 0400 372 082) ja Mari Kattilakoski (mari.kattilakoski@uef.fi, p. 050 449 4896), maaseutupolitiikan HYMY-verkosto

Kaisa Kervinen

Koulutussuunnittelija, kansalaistoiminnan asiantuntija

kaisa.kervinen@msl.fi Lue lisää henkilöstä

Twitter – Linkki avautuu uudessa välilehdessä