Metodina hallittu hoitamattomuus – luonto saa kukoistaa pihamaalla
Luonnon monimuotoisuudella tarkoitetaan elollisen luonnon monimuotoisuutta. Siihen sisältyy lajien sisäinen perinnöllinen vaihtelu, eri lajien lukumäärä sekä erilaisten ekosysteemien moninaisuus. Luontokato eli luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen on aikamme yksi suurimmista ympäristöongelmista ja sitä tapahtuu sekä paikallisesti, että globaalilla tasolla.
Vantaan Hiekkaharjussa asuvat Pekka Savolahti ja Tarja Kousa ovat muuttaneet omakotitalonsa pihan monia lajeja hyödyttäväksi monimuotoisuuskeitaaksi. 35-vuotias piha on kokenut suuren muodonmuutoksen vuosien saatossa. Nykyään pihalla kukoistavat villiyrtit, kuten maahumala ja poimulehti, sekä niittykasvit, kuten lemmikki ja valkovuokko. Piha on saanut tunnustusta myös Vantaan kaupungin vuonna 2020 järjestämässä Vantaan ötökkäystävällinen piha tai parveke -kilpailussa, jossa sille myönnettiin kolmas sija.
Talon rakentamisen aikaan 80-luvulla pihanhoitotavat ja -perinteet olivat hyvin erilaisia kuin nykyään. Noin 15 vuotta sitten Pekka ja Tarja kokivat, että omakotinurmen perinteinen hoitotapa, toistuva lannoitus, sammalen kalkitus ja tiheä nurmen leikkuu eivät enää tuntuneet mielekkäiltä. Ajatus pihan villiinnyttämisestä ja matalakasvuisen pihaniityn kasvattamisesta alkoi itää. Tuolloin hallitun hoitamattomuuden kaltaiset termit olivat vielä tuntemattomia, ja muuttunut piha herätti kommentteja lähipiirissä. ”Tyttäreni ystävä oli lähettänyt tyttärelleni kuvan pihasta ja kysynyt, että asuuko talossa enää ketään?”, Tarja kertoo.
Nykyisin tilanne on toinen, ja rehevä piha herättää naapurien ihailua. Alussa vaadittiin sisua kestää sekä ihmisten kommentteja että ylikasvanutta nurmikkoa. Pekan kokemukset niittyjen ja ketojen hoitohankkeista ympäri Suomea olivat suureksi avuksi pihan villiinnyttämisessä. Hän on ollut vastuussa muun muassa Hattulassa sijaitsevan Tenholan kartanon katajakedon hoidosta. Niittyhankkeista Pekka oppi esimerkiksi sen, että kasvien juuret ilmastavat ja sitovat maata samalla, kun niityt toimivat tehokkaina hulevesien pidättäjinä. Tätä on hyödynnetty pihan maakellarin laidoilla, johon on kylvetty niittykasveja. Muualla pihalla kylvöä ei tarvittu – kasvit ovat levinneet itsestään.
Luonto tietää aina parhaiten – ja Pekan ja Tarjan pihan ovat hyväksyneet kasvien lisäksi myös linnut. ”Kirjosieppo valitsi meidän pihan”, iloitsee Pekka. Naapurin linnunpöntössä pesivä kirjosieppo hankkii hyönteisravintonsa Pekan ja Tarjan pihalta. Lisäksi muun muassa punatulkut tykkäävät syödä syreenien siemeniä ja kukinnot kannattaakin säästää, vaikka kuivuneena ne eivät näytäkään enää niin kauniilta.
Jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa oman pihansa monimuotoisuuteen ja jopa vähentää aiemmin pihanhoitoon kulunutta aikaa. Monimuotoisemmasta pihasta haaveileville pariskunta antaa muutaman vinkin: jätä nurmialue oman onnensa nojaan jopa pariksi vuodeksi ja sen jälkeen ala harjoittaa hallittua hoitamattomuutta. Alussa nurmikko kuivuu ja näyttää huonolta, mutta odotus palkitaan. Jatkossa, kun hienoja niittykasveja alkaa pihalla kasvamaan, kannattaa jättää ne rauhaan ja ajaa nurmikkoa valikoiden. Kukkivat kohdat voi ajaa vasta, kun kukat alkavat lakastua. Luonnonkasveista muodostunut matala pihanurmikko kestää kuivuutta ja liikkumista ja on lähes hoitovapaa.
”Kannattaa myös pitää mielessä monimuotoisuustekoja tehdessään, että ihminen ei voi sanella kaikkea itse, ei edes omalla pihallaan.”
Ajatustapaa kannattaa laajentaa myös rikkaruohoihin. Rikkaruohoja ei kannata hävittää, sillä esimerkiksi vuohenputki sopii erinomaisesti salaatteihin. Myös nokkonen on erinomainen ravintokasvi. Jos maa tuottaa paljon villiyrttejä ja muita syötäviä kasveja, voi osan kuivata tai pakastaa talvea varten, pariskunta neuvoo. Kannattaa myös pitää mielessä monimuotoisuustekoja tehdessään, että ihminen ei voi sanella kaikkea itse, ei edes omalla pihallaan. Tarjan ja Pekan mökiltä tuomat sinivuokot eivät menestyneet istutetuilla paikoilla, vaan hakeutuivat kasvamaan ihan toisessa kohtaa pihaa.
Pihan monimuotoisuuteen kannattaa panostaa, ihan jo itsensä vuoksi. ”Monimuotoisella pihalla on myös iso merkitys terveydelle”, pariskunta tuumaa. Esimerkiksi lapsenlapsien altistaminen pihan hyville bakteereille voi parantaa heidän vastustuskykyään ja kenties ehkäistä astmaa ja allergioita. Kasvillisuudeltaan monimuotoisen pihan hyödyistä lasten vastustuskyvylle on havaittu vahvaa näyttöä myös Suomessa tehdyissä tutkimuksissa.
Yhteiselo luonnon kanssa jatkuu Vantaalla ja pihan tulevaisuuden suhteen ei ole tehty suurempia suunnitelmia. Pientä yrttiviljelmää on tarkoituksena kohentaa tulevana kasvukautena, mutta muuten piha saa kehittyä luonnon ehdoilla ja samalla tuottaa monipuoliset villivihersalaatin ainekset läpi kesän. Yhdestä asiasta Pekka ja Tarja ovat silti varmoja tulevaisuuden suhteen – pihan hoito on asettunut uuteen asentoon, ratkaisu on osoittautunut erinomaiseksi sekä pihan näyttävyyden, käytettävyyden että hyödyllisyyden kannalta – ja sillä mennään.
Maaseudun Sivistysliitossa edistämme luonnon monimuotoisuutta muun muassa LUMOAVA – luonnon monimuotoisuus maaseudun voimavarana -hankkeessa. Sen tavoitteena on parantaa luonnon monimuotoisuutta Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Kymenlaakson ja Pohjois-Karjalan maakunnissa tekemällä käytännön toimenpiteitä yhdessä kuntien ja kylien kanssa. Hankkeessa lisätään toimijoiden tietämystä, ymmärrystä ja yhteistyötä luonnon monimuotoisuuden ja ympäristönhoidon aloilta. Lue lisää: https://msl.fi/ymparisto/luonnon-monimuotoisuus/lumoava-hanke/.
Kirjoittaja
