Nykykansantaide – Minna Haverin väitöskirja ITE-taiteesta
Onko nykykansantaide nykyhetken kansantaidetta, kansan nykytaidetta vai jotakin aivan muuta? Taiteen ja arjen rajapinnat ovat olleet pitkään suomalaisen taidemaailman ja taidepuheen kiinnostuksen kohteena. Maaseudun Sivistysliiton 1990-luvun lopulla esiin nostama ITE-taide sai ensimmäisen väitöskirjansa, kun taidekasvattaja Minna Haveri väitteli aiheesta toukokuussa 2010.
Haverin tutkimus on muistutus siitä, että taide voi kummuta ihmisistä itsestään ja kukoistaa keskellä arkea, jopa ilman taideammattilaisten tukea.
Väitös esittelee yhteensä 25 kiinnostavaa taiteilijaa, jotka omistavat elämänsä ja elinympäristönsä taiteen tekemiselle, mutta eivät tavoittele toiminnallaan asemaa taidemaailmassa. Näitä itseoppineita taiteilijoita kutsutaan nykykansantaiteilijoiksi eli ITE-taiteilijoiksi. Nykykansantaide on uudelleen määriteltyä kansantaidetta, jossa perinteisen kansantaiteen traditiosidonnaisuus on korvattu yksilöllisellä taiteilijuudella ja omaperäisellä luovuudella. Siinä missä perinteinen kansantaide edustaa ennen kaikkea esteettisesti korkeatasoista käsityötä, on nykykansantaide kätevyyteen ja kekseliäisyyteen perustuvaa kansanomaista kuvataidetta.
Haverin tutkimuksessa nykykansantaidetta tarkastellaan visuaalisten käsitteiden kentällä, itseoppineiden taideilmaisuna, tekijänsä elinympäristön arkitaiteena ja taidemaailmaan tuotuna ITE-taiteena.Eri yhteyksissä nykykansantaiteesta näyttäytyvät sen eri puolet ja merkitykset. Kun ilmiötä tarkastellaan monesta suunnasta, rakentuu kuvauksista kokonaishahmo, suomalaisen nykykansantaiteen kuva. Väitöksessä runsas teoskuvien käyttö muodostaa kirjoitettujen tulkintojen rinnalla kulkevan ja niitä täsmentävän, jopa kyseenalaistavan, visuaalisen etnografian.
Raahelaissyntyinen Minna Haveri on valmistunut kuvataideopettajaksi Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnasta vuonna 1997. Nykyisin hän asuu ja työskentelee Hämeenlinnassa, toimien kaupungin lastenkulttuuripäällikkönä.
Taiteen maisteri Minna Haverin väitöskirja Nykykansantaide tarkastettiin Aalto-yliopiston taideteollisessa korkeakoulussa perjantaina 7. toukokuuta 2010. Vastaväittäjänä toimi professori Yrjö Sepänmaa Itä-Suomen yliopistosta.
Väitöskirja on ilmestynyt Maaseudun Sivistysliiton julkaisemana ja Maahengen kustantamana Nykykansantaide-kirjana, osana Aalto-yliopiston taideteollisen korkeakoulun julkaisusarjaa.
Minna Haveri:
”Väitöskirjani käsittelee suomalaisen visuaalisen nykykansantaiteen ilmiötä ja nykykansantaiteen saamia merkityksiä. Tarkastelen nykykansantaidetta neljässä pääkontekstissa: visuaalisen kulttuurin käsitteenä, itseoppineiden taideilmaisuna, tekijänsä elinympäristön arkitaiteena ja taidemaailmaan tuotuna ITE-taiteena. Nämä kontekstit ovat paitsi nykykansantaiteen tulkintakehyksiä, myös tutkimukseni analyysien tulosta. Kontekstit liittyvät toisiinsa ja muodostavat yhdessä nykykansantaiteen ilmiön kuvauksen. Eri kontekstien välisten ja kontekstien sisäisten suhteiden kuvaamisen lähtökohtana tutkimuksessani on artikulaatioteoria. Tutkimusaineistojen analyysiin yhdistettynä se tuo esille nykykansantaiteen ilmaisun ominais- ja erityispiirteet.”