Kunta olemme me -hanke on opettanut katsomaan asioita paikallisten silmin

Osallisuus, Blogi

Kunta olemme me -hankkeen Luovakunta -osaamispajan nuoret osaajat ovat perehtyneet Maaseudun Sivistysliiton osallisuusmenetelmiin sekä palvelumuotoiluun, joissa molemmissa korostuu palveluiden käyttäjien kuuleminen. Tällä kertaa ollaan kuulolla Hailuodossa ja Vaalassa.

Kuvitus: Sara Rundelin

Mitä yhteistä on tuoreella aluekehittämisen ammattilaisella, kuvittajaopiskelijalla ja myynnin osaajalla? No kiinnostus yhteiskehittämiseen ja osallisuuteen ja sitä kautta hakeutuminen Luovakunta-osaamispajaan.

Erityisesti minua houkutteli yhteiskehittäminen ja osallistaminen sillä koulutustaustani on aluekehityksessä ja aluepolitiikassa ja uskon, että paikallisyhteisöjen osallistaminen on erittäin tärkeää kestävien ja hyvinvoivien alueiden luomisessa. -Pekka

Kunta olemme me -hankkeen ensimmäinen Luovakunta -osaamispaja on nyt puolimatkassaan. Takana on tiivis oppimisjakso, joka on sisältänyt aimo kuorman asiaa niin Maaseudun Sivistysliiton kuntayhteistyöstä kuin palvelumuotoilustakin. Työkalupakki onkin nyt pullollaan menetelmiä kuntalaisten osallistamiseksi.

Mahdollisuuksien ja menetelmien määrä yhteiskehittämisessä on yllättänyt minut – lähestymistapoja on miltei loputtomia, kunhan vain osaa käyttää luovuutta! -Pekka

Isäntinä hankkeessa ovat Hailuoto ja Vaala. Molemmista pitäjistä on kartoitettu yhdessä kuntalaisten kanssa sopivia kehittämisen kohteita. Hailuodossa ensimmäiseksi kohteeksi valikoitui Hyypänmäki ja sen virkistyspalveluiden kehittäminen. Vaalassa puolestaan lähdettiin liikkeelle kuntakeskuksen ja erityisesti torin alueen elävöittämisestä.

Menemme ihmisten luo ja tuomme heidän kanssaan kunnasta esiin sitä, mitä kunnan ihmiset haluavat. -Sara

Molempiin kuntiin on tutustuttu huolella. Sosiaalisen median kanavat ovat olleet oiva keino kurkistaa kunnan elämään. Taustoja on kartoitettu myös tarinoiden ja faktojen kautta sekä vierailemalla kohteissa. Ja kuulemalla tietysti paikallisia. Suunnitelmissa on järjestää molemmissa kunnissa paikan päällä vielä ideointiverstas, jossa päästään kuulemisesta jo lähemmäs konkretiaa.

Mahtavaa on ollut huomata, kuinka sulavasti konkreettisten kehityshankkeiden edistäminen voi lopulta mennä, kunhan työn vain osaa aloittaa. Joskus paikan viihtyisyyden parantaminen on kiinni vain siitä, että joku ottaa asiakseen kerätä asiasta kiinnostuneet ihmiset yhteen. -Pekka

Innostavinta hankkeessa on tähän mennessä ollut seurata miten suunnittelemamme kehittämisideat alkavat muotoutua selkeämmiksi, lähestyessämme pistettä, jossa pääsemme toteuttamaan niitä käytännössä. -Jaakko

Tyypillistä osallistavalle kehittämisprosessille on valtavan tietomäärän jäsentäminen selkeiksi kokonaisuuksiksi sekä asian ytimen hahmottaminen. Aluksi tietoa ja asiaa kertyy tulvimalla. Jyvien tunnistamiseen akanoista tarvitaan paikallisten apua.

Yllättävää hankkeessa on ollut se, miten joustavasti ja nopeasti olemme onnistuneet kokoamaan melko hajanaisesta vyyhdistä eri suuntaisia ideoita, selkeän suunnitelman kohdealueiden viihtyvyyden parantamiseen. -Jaakko

Luovakunta-osaamispajassa on konkreettisesti ymmärretty paikallisten ihmisten merkitys oman kunnan asioiden kehittämisessä. Kestävän ja pitkäjänteisen kehittämisen kannalta suurin voimavara ovat omat kuntalaiset ja heidän sitoutumisensa uudistuksiin. Kuntalaiset ovat oman paikkakuntansa asiantuntijoita ja he tietävät parhaiten kuntansa epäkohdat ja kehittämistarpeet. Yhteisön ulkopuolelta tuodut uudistukset eivät useinkaan pitkän päälle kestä. Vanha kansakin sen jo tiesi, että ”kannettu vesi ei kaivossa pysy.”

Kirjoittaja

Kirjoittaja