Kulttuurikenttä tuo kuntaan asukkaita, euroja, hyvinvointia ja turvallisuutta
Kirjoittaja: Helka Ketonen
Maaseutumaisilla, harvaan asutuilla alueilla kulttuuri- ja luovat alat sitoutuvat vahvasti elinympäristöön, kulttuuriperintöön, ympäröivään luontoon – ja jokaisen omaan kokemusmaailmaan. Me Maaseudun Sivistysliitossa haluamme olla mukana tukemalla tulevaisuuden kansalaistaitoja ja itse tehtyä elämää, yhdessä jäsenjärjestöjemme ja kumppaneidemme kanssa, eri puolilla Suomea.
Kulttuuri luo hyvää mainetta kunnalle ja kylälle. Jokaisen kunnan ja kylän omaleimainen kulttuuri – tapahtumineen ja kohteineen – tekee niistä kiehtovia, ja vahvistaa näiden yksilöllistä identiteettiä. Kulttuuripalveluihin panostaminen rakentaa kuntaan kutsuvan ilmapiirin ja vetää puoleensa myös monenlaisia asukkaita. Työpaikat eivät yksin imuroi uusia asukkaita, jos tarjolla on vain työntekoa ja tylsyyttä. Kunnan lumovoima syntyy kulttuurista.
Siispä: Kulttuurikenttä tuo kuntaan asukkaita, euroja, hyvinvointia ja turvallisuutta.
Kulttuurin tulisi koskettaa jokaista kunnan asukasta
Kulttuuri ja taide ovat parhaimmillaan neutraalia ja sallivaa maaperää, jossa kunnan ja kylien monenlaiset asukkaat voivat kohdata ja tehdä yhteistyötä. Kulttuuritoiminta edistää siis dialogia, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Kulttuuri on kuntalaisten peruspalvelu, ei eliitin juttu.
Oulu on Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2026, yhdessä 39 muun pohjoisen kunnan kanssa. Me Maaseudun Sivistysliitossa olimme mukana ohjelman suunnittelussa, kuten nyt myös toimenpiteitä toteuttamassa, yhdessä paikallisten kyläyhdistysten ja asukkaiden kanssa.
Kulttuurielämykset vahvistavat yhteisöllisyyttä ja lisäävät kuntien elinvoimaa.
Juhlavuoden keskeinen arvo on kestävyys. Se huomioidaan ohjelmahankkeissa monenlaisin keinoin. Esimerkiksi lähikulttuurimatkailuun panostaminen, tapojen ja perinteiden säilyttäminen, sekä kulttuurisisältöjen sosiaalisesta ja taloudellisesta saavutettavuudesta huolehtiminen. Useissa mukaan valituissa ohjelmahankkeissa painopisteenä on luonnon ja taiteen yhdistäminen. Hankkeissa luonto nähdään taiteen aiheena, toiminnan kohteena sekä taide- ja kulttuuritilana. Sanginkontu – taiderasteja jokivarren metsissä -hankkeemme on tässä erittäin onnistunut esimerkki.
On hienoa, että kulttuurihyvinvointi on nostettu Kuntavaaleissa 2025 yhdeksi kolmesta kuntalaiselle tärkeästä arjen palvelusta. Kulttuurielämysten nähdään vahvistavan yhteisöllisyyttä, sekä lisäävän kunnan elinvoimaa. Myös aluetasolla tehtävän yhteistyön merkitys korostuu, jotta resursseja, tarjontaa ja osaamista voidaan koota yhteen – ja välittää kulttuuria niin lähipalveluna kuin digitaalisesti.
Selonteossa kulttuuripolitiikka määritellään myös turvallisuuskysymykseksi
Kulttuuripoliittisessa selonteossa, jota parhaillaan valmistellaan eduskunnassa, kulttuuri määritellään myös turvallisuuskysymykseksi. Vahva kulttuuri-identiteetti on pohja terveelle itsetunnolle ja henkiselle kriisinkestävyydelle. Se auttaa ymmärtämään itseämme, myös osana maailmaa. Ajat ovat monella tapaa hurjat. Ihmiset kaipaavat myös naurun tuomaa helpotusta, kuten arjen yläpuolelle nostattavia suuria tunteita ja isoja, kauniita päämääriä.
Kuten selonteossa todetaan, kulttuuri ja taide ovat jokaisenoikeuksia. Jokaisen on jo lapsena saatava elävä kosketus suomalaiseen kulttuuriin, taiteeseen ja kulttuuriperintöön. Näin jokainen sukupolvi kiinnittyy osaksi sukupolvien ketjua. Taiteen arvo piilee vapaudessa ja kyvyssä kuvitella vaihtoehtoisia todellisuuksia. Tässäkin Sanginkontu-ympäristötaiderastit ovat erittäin onnistuneita esimerkkejä.
