Kestävän matkailun koeajo Karviassa

Kirjoittaja: Paula Susitaival

Karvian ja Kauhajoen kuntien alueella sijaitseva Taiteiden reitti Kammista Skantziin tarjoaa pyöräilijälle leppoisaa ajoa ja elämyksiä laidasta laitaan.

Mikä kumman matkailutie?

Suomessa on kaksitoista Väyläviraston virallisen statuksen saanutta matkailutietä, joita seuraillen on mahdollista tutustua kotomaamme moniin kasvoihin erilaisten kiehtovien näkökulmien ja teemojen kautta. 

Omilla tunnistettavilla liikennemerkeillään kyltitetty ja usein mieleenpainuvasti nimetty matkailutie ei synny mitenkään läpihuutojuttuna. Reittikokonaisuuden on täytettävä tiettyjä vaatimuksia: siihen tulee liittyä omaleimaisia matkailullisia arvoja ja sen tulisi myös muodostaa selkeästi rajautuva kokonaisuus. Lisäksi katsotaan, että matkailutien tulisi tukea paikallista matkailuelinkeinoa ja siten myös yleistä elinvoimaa, ja tiehankkeella tulisi olla vahva maakunnallinen tuki.

Tuorein, viime vuonna lanseerattu matkailutiemme Taiteiden reitti Kammista Skantziin on hieno ylimaakunnallinen voimanponnistus. Reitti kulkee Satakunnasta Etelä-Pohjanmaalle halki karvialaisen ja kauhajokisen kulttuurimaiseman ja tarjoaa virkistävän monipuolisen paletin maisemia ja taide-elämyksiä. ITE-taideympäristöjemme helmiin kuuluva Alpon Savanni on yksi reitin kohteista, ja tämän innoittamana päätin lähteä testaamaan reittiä pyöräillen heinäkuun ensimmäisellä viikolla.

Matkan suunnittelu

Taustoitetaanpa hieman! Olen itse autoton maaseudulla asuja ja tottunut virkkaamaan monipolvisia matkaketjuja päästäkseni paikasta toiseen arkena ja vapaa-ajalla. Polkupyörä on jokapäiväinen toverini, ja pyörämatkat yhdistän tarvittaessa junalla, bussilla tai vaikkapa sisävesilaivalla matkailuun. Silloin kun pyörää ei ole mukana, käytän estottomasti myös taksiyrittäjien palveluita. 

Pyörä sopii mahtavasti monenlaisiin päiväretkiin.  Pidemmille reissuille se soveltuu parhaiten, kun matkantekoon on mahdollista varata tarpeeksi päiviä – pitäähän aikaa jäädä myös elämyksille. Itse olen ajajana tyyppiä “nautiskelija” ja “pysähtelijä” eikä vauhti ole koskaan keskeinen päämääräni. Tämän vuoksi aikaa on hyvä varata sitäkin reilummin.

Jouduin jo suunnittelun alkumetreillä toteamaan, ettei käytettävissäni oleva yksi päivä Karvian retkeen tulisi mahdollistamaan mieltymysteni mukaista matkantekoa. Muissa olosuhteissa olisin ehdottomasti yhdistänyt reissuun vähintään yhden yön jossakin mukavassa paikallisessa majoituskohteessa. Reittiin ja välimatkoihin tutustuttuani totesin kuitenkin, että päivän pitäisi riittää nopeaan kohteisiin tutustumiseen ja “testiajoon”.

Mieluiten olisin polkaissut Karviaan Parkanon asemalta omalla pyörälläni, mutta ajankäytöllisistä syistä päätin testata paikallisen kutsutaksin ja pyörävuokrauksen toimivuutta. Palvelu olikin hyvää ja varausten teko erittäin vaivatonta!

Tien päälle

Jäin junasta Parkanon asemalla. Parkkipaikalla minua jo odotteli karvialainen taksiyrittäjä. Matkan aikana sain kiinnostavan selvityksen kuljetuselinkeinon harjoittamisesta seudulla ja siitä, miten kutsutaksi voi palvella matkailijoita – Karviaan kun ei tahdo päästä kesäaikana oikein mitenkään linja-autolla. Jutustelun lomassa kuulin myös suunnitellusta kuljetuspalvelupaketista joka edesauttaisi junamatkailijoiden saapumista Karvian suosituimpiin kohteisiin. Toistaiseksi kysyntää paketille ei ollut vielä löytynyt ja ehdimme pohdiskella syitä siihen.

Taksiyrittäjä paljastui samanlaiseksi monialaiseksi ammattilaiseksi kuin itsekin olen: kuljetusyrityksen lisäksi paljasjalkaisen karvialaisen aika kului mm. maanviljelyksen parissa sukutilalla ja olipa hän ollut tuulivoimaloitakin pystyttämässä.

Pyörä alle

Kulttuurikeskus Skantzin kulmilla sijaitsevalla metsätallilla minua odotti Karvian matkailun Kaija Kangas. Häneltä sain käteeni pyörän avaimet ja alleni leppoisaan ajoon varustellun Helkaman CS2800  -hybridipolkypyörän. Oma tiukka aikataulu rupesi oitis harmittamaan, koska hyvän paikallisoppaan lailla Kangas pursusi kaikenlaista tietoa ja paikallisia tarinoita.

Ennakkoon olinkin jo todennut, että taiteiden reitin lisäksi Karvia tarjoaa mahdottoman määrän nähtävää ja koettavaa erityisesti kaltaiselleni historia-intoilijalle ja luonnonystävälle. Matkailijalle listataan monenlaisia kiinnostavia reittejä luontomaisemissa ja Kyrönkankaan keskiaikaisella museotiellä. 1600-luvulla Ruotsin armeijan perustaman Kyrön-Skanssin linnakkeen historiaa on mahdollista kokea vaikkapa kolmesataa vuotta vanhoihin Skanssin aittoihin tutustumalla. Karviankylän talonpoikaismiljöö on listattu Museoviraston toimesta valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Vielä kauemmaksi historian hämäriin olisi mahdollista kurkottaa Pantin kivikautisella asuinpaikalla. Kokonaisvaltaisia luontoelämyksiä ja -reittejä tarjoaa Lauhanvuori-Hämeenkankaan UNESCO global geoparkiin kuuluva Kauhanevan–Pohjankankaan kansallispuisto, eteläisen suoluonnon helmi.

Nyt oli kuitenkin pakko seurata aikataulua ja käydä pikaisesti Kulttuurikeskus Skantzissa tervehtimässä Willin Karvian Erika Säilynkangasta, paikallislehden toimittajaa sekä ITE-taiteilija Irma Leppäsen Skantzin edustalla päivystäviä tienvarsiasukkaita.

Kulttuurikeskus Skantz on muhkea talkoovoimin noussut monipuolinen kesätapahtumalinnoitus, jossa väki parhaillaan valmistautui tulevaan Swingijengin ensi-iltaan. Totesin että taiteiden reitin ajo tulisi tapahtumaan vääjäämättä sateessa, hyvästelin väen ja polkaisin matkaan.

Karvian raittia sateessa

Ennakkotietojen mukaisesti sää ei retkeäni suosinut. Jo ennen Karvian kirkkoa kastuin perinpohjaisesti, ja jouduin viettämään hetken kirkolla kuivatellen ja matkatavaroitani järjestellen. Mutta millainen kirkko se olikaan, kaunis kuin koru, uniikki ja värikkäästi maalattu! Tutustuin myös vaivaisukkoon, ja luin wikipediasta sen monivaiheisista seikkailuista.

Kotiseutumuseo, kuten maassamme aina, sijaitsee kirkon kyljessä kruunun lainaviljamakasiinissa ja sieltä löytyy monipuolinen kattaus historiallista esineistöä. Sen ympärillä levittäytyy ulkomuseoalue, jossa on eri puolilta Karviaa tuotuja talonpoikaisia rakennuksia.

Polkiessani raittia eteenpäin ohitin paljon persoonallisia palveluita jotka huokuivat jäljittelemätöntä paikallistunnelmaa: myyntikojuja, pubeja, lounasravintoloita ja myymälöitä. Bussilaitureilla ja penkeillä nökötti lisää Karvian kesäraitin reitinvarsiasukkaita, humoristisia patsaita, joista on tullut kaikkien karvialaisten yhteisöllinen kesäprojekti. Houkuttelevin helmi, nostalgiaa tihkuva Kyläkauppa Käntynmäki tuli vastaan Sarvelan kylällä ja kaupalla olikin aivan pakko pysähtyä sateesta huolimatta. Kävi ilmi että hyväntuulinen kauppias palveli jo neljännessä polvessa paikallisten asukkaiden ja matkailijoiden tarpeita. Käntynmäen kaupalla jutustelin hyvän tovin kaupanteosta, asiakasvirroista ja tulevien Karvia-päivien ohjelmasta.

Suojaan Annen kahvilaan

Kohti Savannia

Kaatosateen lakattua olin auttamattomasti myöhässä aikataulustani ja tajusin, etten ehtisi millään tutustua Ruuhinevan suolle pystytettyyn “käsittämättömän kekseliääksi” kuvailtuun Kammikylään kuin aivan pintapuolisesti. Jouduin tiputtamaan siis yhden taiteiden reitin kohteen pois, mutta pitäähän jotakin jäädä myös seuraavalle reissulle!

Alpon Savannin iltanuotiolle ajelin leppoisaa tahtia selkenevässä säässä. Matkalla elämystelin rakennusperintöä ja tienvarsien taidetta – kiehtovia aittoja joiden ikkunankarmeista tirkisteli piru, kauniita pihapiirejä, Saran entisellä koululla toimivan harrastekeskuksen ”nukkepatiota” ja pihamaan veistoksia. 

Savanni aukesi eteeni sateen kiillottamana, loistavassa ilta-auringossa. Isäntä Alpo Koivumäki piti minulle yksityiskierroksen poluilla esitellen jokaisen veistospuiston hurmaavan asukkaan. Loppuilta kului iltanuotiolla musisoinnin ja keskustelun merkeissä. Paikalla olleet Alpon Savannin ystävien aktiivit kertoilivat Savannin Keltaasen, tulevan toimintakeskuksen kunnostuksesta ja edessä olevista tapahtumista. Alpon apuna talkoovoimin häärivällä porukalla on upea kökkähenki, laajalti ymmärrystä muustakin paikalliskulttuurista ja lämmin ja kunnioittava ote veistospuiston elävöittämiseen. Savannilta sain yksityiskyydin iltajunalle Parkanon asemalle samalla sopien polkupyörän palautuksesta, ja saavuin kotiini Hyvinkään kupeeseen yhdentoista jälkeen väsyneenä mutta tyytyväisenä. 

Taiteiden reitti pyörämatkailijan silmin

Taiteiden reitti Kammista Skantziin on lyhyiden välimatkojen reitti joka on helposti koko perheenkin poljettavissa ja maaston tasaisuus tekee ajosta vaivatonta. Reitin varrella on monenlaisia palveluita eikä retkeilijä jää nälkäiseksi tai janoiseksi. Pienen selvittelyn jälkeen löytyy yhteys auliisiin ja asiantunteviin palveluntarjoajiin, joilta voi ostaa apua matkaketjujen täydentämiseksi. 32 kilometrin matka Parkanon asemalta Karviaan on kohtuullinen pyörälläkin, vaikka itse taitoin sen nyt taksilla ajankäytöllisistä syistä.

Taiteiden reitti ei ole ainoa seurailtava reitti paikkakunnalla, sillä paikallishistoria ja luonto tarjoavat aivan omat kiehtovat polkunsa. Luontoreittien varrella on erinomaisia palveluita retkeilijöille, kuten yhteiskäyttöinen sauna Alkkian Neva-Lylyn rannalla. Monenlaista majoitusta löytyy matkustajakotityyppisestä ylelliseen rantamökkiin, ja kaikki hinnat ovat kohtuullisia. Pitkien taipaleiden rengasreittejä tarpeeksensa kolunneille tällainen syventyvämpi “mikromatka” Karvian ympäristössä pyörällä (tai vaikka patikoiden) on kiehtova sukellus paikalliseen luontoon, luovuuteen, historiaan ja elämäntapaan.

Tapahtumarikas Karvia

Kestävä matkailu ja viimeinen maili

Matkani jälkeen tutustuin moniin viime vuosina tehtyihin selvityksiin ja raportteihin liittyen kestävään matkailuun ja erityisesti liikenteen matkaketjuihin. Liikkuminen ja liikenne koskee jokaisen arkea, ei ainoastaan matkailijoita. Matkaketjujen kehittäminen ja vaihtoehtojen tarjoaminen yksityisautoilulle palvelee kaikkia kansalaisia, parantaa palveluiden saavutettavuutta ja tekee syrjäisistäkin paikkakunnista houkuttelevampia asuinpaikkoja.

Suomi on harvaan asuttu maa. Matkailukohteet ovat usein pieniä ja sijaitsevat siellä täällä pitkien välimatkojen päästä toisistaan. Se luo myös kohteisiin viehätystä ja erityisyyttä. Kuitenkin pienten paikkakuntien väestöpohjan muuttuessa ja yhteiskunnan autoistuessa joukkoliikennepalvelut ovat supistuneet, kun joukkoja kuljetettavaksi ei ole entiseen tapaan. Siksi moniin kohteisiin voi olla vaikeaa, jopa mahdotonta päästä ilman henkilöautoa. 

Jotta autottomalle matkailijalle mahdollistuisi viimeisten kilometrien (eli sen kuuluisan “viimeisen mailin”) taittaminen, on tärkeää että liikkumisen palveluita tarjoavat yritykset toimivat yhteistyössä matkailutoimialan kanssa, ja tiedot eri matkustamistavoista ja palveluntarjoajista, mieluusti hinnoistakin, löytyvät kootusti ja selkeästi eri matkailusivustoilta. Palveluiden paketoiminen – vaikkapa festarikuljetus asemalta yhdistettynä tapahtumalippuihin ja majoitukseen – voi innostaa tietyntyyppistä matkailijaa. FIT- eli “free independent traveller” -henkiset itselliset matkailijat taas iloitsevat, jos löytävät helposti tiedot palveluista joiden avulla suunnitella omat seikkailunsa etukäteen.

Uudenlaisten palveluiden suosio ei synny käden käänteessä. Tarvitaan myönteisiä ja innostavia esimerkkejä, elämysten ja kokemusten esittelemistä ja jakamista puskaradiossa, somessa ja perinteisessä mediassa.

Itse suosittelisin päivän kestäneen kostean koeajoni perusteella Karviaa lämpimästi lomakohteeksi, ja palaan varmuudella, koska niin paljon jäi näkemättä ja kokematta!

TAITEIDEN REITIN TAPAHTUMIA ELO-SYYSKUUSSA 2022

Alpon Savannilla Keltaasen avajaisten etkot 28.8.
Suo soikoon -festivaali 2.-3.9.

---

Kirjoittaja on VISIT ITE -kulttuurimatkailuhankkeen koordinaattori. Karvian kunta on yksi hankkeen neljästä pilottikunnasta.