Taide- ja kulttuuritoiminnassa olemme tuottaneet ympäristötaiteen keinoin monitaiteellisia tapahtumia ja festivaaleja, näyttelyitä, seminaareja sekä kirjoja ja kirjoituskilpailuja yhteistyössä useiden eri taiteilijoiden ja kumppaneiden kanssa. Toiminta on tukenut ihmisenä kasvua, maaseudun kehittymistä ja paikallisidentiteettiä sekä aktiivista kansalaisyhteiskuntaa.

Paikan tuntu – paikan identiteetti, 2013–2016
POUKAMA – pohjoisten kalastuskulttuurien uuden mahdollisuudet, 2011–2014
Kultainen metsä, 2013–2014
Vuosi metsässä, 2012–2015
Tunne maisema, 2011
Luonto antaa – luonto ottaa, 2010–2011
Maanviljelijän unelma, 2009
Ympäristöestetiikan konferenssit, 1994–2009

Paikan tuntu – paikan identiteetti (2013–2016)

Paikan tuntu – paikan identiteetti -teeman suunnittelu alkoi vuonna 2013. Tämän teeman alla pohditaan taiteen keinoin ihmisen suhdetta rakennettuihin ympäristöihin, unohdettuihin paikkoihin sekä kaupunki- ja taajamaluontoon. Erilaisia näyttelyitä, festivaaleja ja monenlaisia tapahtumia on toteutettu  kymmenellä paikkakunnalla eri puolilla Suomea.

Paikan tuntu on toiminut  verkostopohjaisesti sekä vahvasti yleisöjä osallistaen niin suunnittelu- kuin toteutusvaiheessakin. Kuvataiteilijoita, muusikoita, tanssijoita, muotoilijoita ja yhteisötaiteilijoita on tapahtumissa ollut mukana useita kymmeniä vuosittain. Hankkeen suunnitteluvaiheessa on järjestetty tutkija/taiteilija seminaareja sekä pyöreän pöydän keskusteluita eri puolilla Suomea.

Palautetta ja uusia ideoita kerättiin jatkuvasti myös sosiaalisen median kautta. Hankkeen päätukijoina olivat Koneen Säätiö, Keskitien Tukisäätiö sekä Alfred Kordelinin säätiö. Lisäksi monet yhteistyökumppanimme ja kunnat/kaupungit ovat osallistuneet rahoitukseen sekä yhteistuotantoihin.

Videodokumentit on koottu myös YouTuben kanavalle: Maaseudun Sivistysliitto: linkki.

Kirja: PAIKAN TUNTU. Kohtaamisia unohdetuissa tiloissa -kirja valmistui lokakuussa 2016. Kirja tarjoaa elämyksiä ja jakaa kokemuksia, miten osallistavia taidetekoja ja väliaikaisia ympäristötaideteoksia on kolmen viime vuoden aikana toteutettu eri puolilla Suomea. Taiteilijat kertovat itse tarinoita työstään, metodeistaan ja kohtaamisista matkan varrella. Kirjan toimittajana on Antti Möller.  Paikan tuntu -kirjaa on saatavana hyvin varustetuista kirjakaupoista tai suoraan Maahenki-kustantamosta.

Nurkan takana –verkkoaineisto. Oivaltavia esimerkkejä 6–15 -vuotiaiden kanssa toteutettavaan kulttuuri- ja lähiympäristökasvatukseen. Pääset tästä linkistä suoraan verkkoaineistoon: nurkantakana.fi 

Sosiaalinen media: Facebook, Instagram, Twitter: #paikantuntu #mslfi #kalanmaha #tunnetila2015 #tunnetila2016 #syötäväpuisto #citytorppari #ympäristöluotsi #greycubegalleriat #vedenalla

Toimenpiteet/näyttelyt/tapahtumat:

Grey Cube Galleria ja Festivaali, Korkeasaari, Helsinki 2014-2016

Tunne+Tila -teokset, Rauma 2014, Varkaus 2015, Oulu 2016

Kalanmaha, yhteisötaiteen ja ympäritötekojen sarja, Rauma 2015

Life Aquatic – monitaideteos ja tapahtuma, Rauman uimahalli 2016

Nautilo – monitaiteinen ympäristöteos, Oulu 2015

Checkpoint Leonardo -näyttely, Oulun taidemuseo 2015

Syötävä Puisto ja torppa, Mustikkamaa, Helsinki 2014-2017

CityTorpparit ja residenssitaiteililijat, rekrytointeja eri puolilla Suomea 2015-2017

Ympäristöluotsitoiminnan kehittäminen, työkaluja ja koulutusta 2014-2016

Nurkantakana.fi -verkkoaineiston tuottaminen

Lisätietoa: kulttuurijohtaja Helka Ketonen

Grey Cube galleria ja festivaali 2014-2016                                      

Nykytaidetta, tanssia, esittävää taidetta, musiikkia, taiteilijaresidenssi. Korkeasaari, Helsinki.

Korkeasaaressa kauan tyhjillään olleet karhulinnat adoptoitiin Korkeasaarelta paikkasidonnaisen nykytaiteen näyttämöiksi. Näyttelyohjelmisto ja Grey Cube festivaali ovat saaneet innoitusta karhulinnojen historiasta ja paikan identiteetistä sekä ajankohtaisista ympäristöteemoista. Grey Cube galleriat sijoittuvat valkoisen kuution (white cube) ja mustan laatikon (black box) välimaastoon ammentaen molempien taiteiden perinteestä. Residenssiohjelman ensimmäiset taiteilijat olivat Mia Mäkelä ja Eero Yli-Vakkuri kesällä 2015 ja vuonna 2016 taiteilijakollektiivi Felicia Honkasalo, Akuliina Niemi & Sinna Virtanen. Vuosittain galleria- ja festivaaliohjelmistossa on ollut mukana lähes 30-50 taiteilijaa.

Kuraattorit: Kristiina Ljokkoi ja Päivi Raivio

Videoita tehtiin useita ja ne löytyvät Youtubesta.

Sosiaalinen media #GreyCubeGalleriat @GreyCubeGallery

Residenssitaiteilijan työskentelyä osana Grey Cube festivaalia 2015

Zoologia – terraariovisiiri

Koreasaaressa kävijät pääsevät tutustumaan torakoihin ja muihin pieniin vipeltäjiin ötökkäkyparän avulla. Grey Cube gallerioiden residenssitaiteilija Eero Yli-Vakkuri valmisti kesällä 2015 tämän elämyksellisen visiirin, jota Korkeasaaren asiakkaat voivat käyttää jatkossakin. Visiiri/veistos valmistettiin Korkeasaaren henkilökunnan ohjeista seuraten, ja se täyttää torakoiden elintiloja koskevan ohjeistuksen. Torakat valikoituivat asukeiksi sillä ne kykenevät kiipeilemään liukkailla muoviseinillä. Visiiri jäi kesän esiintymisien jälkeen Korkeasaareen ja sen jatkokäytöstä vastaa yleisötyötä hoitava henkilökunta. Torakoiden lisäksi visiirissä voi elää myös perhosia, etanoita tai jopa sammalta. Terraario mahdollistaa immersiivisen eläintarhakokemuksen, myös eläintarhan ulkopulella. Kypärään voit tutustua myös kesällä 2016.

Tutustu tarkemmin taiteilijan merkintöihin kesän ajalta blogissa:
https://uusiapina.tumblr.com

Zootopia – ääniopastus

opastettu kiertokäynti Korkeasaaressa, lataa opaskierros itsellesi täältä.

Kuva, Mari Ljokkoi

Taiteilija Mia Mäkelä toteutti osana Grey Cube gallerioiden residenssitaiteilijaohjelmaa radiokuunnelman Zootopia. Kuulokuvina toteutettu opaskierros Korkeasaareen tarjoilee annoksen tutkimustietoa taiteellisessa sommitelmassa. Lataa soittolista omalle laitteellesi ja lähde posthumanistiselle tutkimusmatkalle atleettien, punkkarien ja kummitusten maailmaan.

Tuotanto oli osa Grey Cube Gallerioiden residenssiohjelmaa 2015. Yhteistyössä Korkeasaaren eläintarha.

Tutustu tarkemmin taiteilijan merkintöihin kesän ajalta Zoo Utopias -blogin kautta https://futureofzoo.tumblr.com/

Mia Mäkelän kotisivuille pääset täältä.

Ympäristötaiteen rannikkoreitti 2013-2016

Teemanäyttelyitä, vedenalaisia konsertteja, ekotekoja: Tornionjoki 2013, Oulu 2015, Rauma 2016.

Kesällä 2016 suuntasimme Raumalle ja Selkämerelle. Veden alla – ympäristötekoja taiteen keinoin toteutettiin yhdessä Rauma Biennale Balticum -näyttelyn, Rauman kaupungin sekä RaumArsin kanssa.  Mm. vedenalaisten konserttien ja elävien veistosten kokonaisuus valloittaa Rauman uimahallin tilat.

   Kalanmaha -taidetta ja ympäristötekoja Rauman rannoilla ja saaristossa, lue myös taiteilijan blogi.  Aihetunniste #Kalanmaha

  Life Aquatic, kokonaistaideteos Rauman uimahallissa, vedenalaiset konsertit ja veistokset 17-20.8.2016.  Aihetunniste #RaumaLifeAquatic

TUNNE+TILA 2014-2016

Teosinstallaatioiden sarja toteutetaan vuosittain eri paikkakunnilla. Rauma 2014, Varkaus 2015, Oulu 2016

Oulun kaupungin keskustassa 2016

Vuonna 2016 taiteilija Päivi Raivio toteutti kolmannen osan Tunne+Tila -teoksen Oulun kaupungin keskustassa. Hylätty alue, jossa on vahvat muistijäljet menneiltä vuosikymmeniltä, herätettiin kaupunkilaisten kanssa uudelleen henkiin vuosien uinumisen jälkeen.

   #TunneTila2016. Katso dokumenttivideo täällä.

Peltolan talo Vanhassa Varkaudessa heräsi henkiin – kulttuuriväki adoptoi talon ja puutarhan kesällä 2015

Peltola on osa Varkauden vanhaa teollisuusmaisemaa. Viime vuodet tyhjillään ollut Ahlströmin tehtaan asuinrakennus adoptoitiin osana Teollisuus 200v-juhlavuoden tapahtumia matalan kynnyksen kulttuurin ja toiminnan paikaksi. Taiteilija/muotoilija Päivi Raivion suunnittelema tilateossarjan TUNNE+TILA toinen osa levittäytyi Peltolan pihamaalle, jossa se toimi pysähdyspaikkana ja alustana erilaisille toiminnoille. Teos loi paikalle väliaikaisen vehreän ja elävän tilan taustallaan tuhansien puiden, teollisuuden rytmissä nousevat ja laskevat puupinot.

Taimien kylvämiseen osallistui satoja koululaisia Repokankaan, Könönpellon ja Päiviönsaaren koulusta. Puutarhaa hoitivat Peltolan aktiivit ja kaupungin kesätyöntekijät. Puutarhan satoa sai maistella kuka tahansa kesän aikana ja syksymmällä satoa korjattiin mm. koululaisten yhteiseen sadonkorjuutapahtumaan.

Peltola herää! kotisivut

Sepän talo sai uuden elämän Raumalla kesällä 2014

Vanha tyhjilleen jäänyt puutalo ja sen villiintynyt puutarha herätettiin uuteen aikaan kesällä 2014. Taiteilija/muotoilija Päivi Raivion suunnittelema tilateossarja TUNNE+TILA toteutettiin Raumalle, tyhjillään olevan Sepän talon pihaan, yhdessä paikallisten taiteilijoiden, koululaisten ja nuorten kanssa. Raivion suunnittelemat paviljongit olivat kuin jäänteitä paikan unohdetusta menneisyydestä. Ne kutsuivat kävijöitä pysähtymään villiintyneen puutarhan tunnelmaan ja käyttämään puutarhaa haluamallaan tavalla rauhoittumiseen, kirjan lukemiseen, lounaspiknikkeihin tai pienimuotoisten tapahtumien järjestämiseen. Teos tavoitteli paikalle identiteettiä, joka samalla viritti keskustelua talon tulevaisuudesta. Keskustelu aktivoi eri tahoja ja yhdistyksiä edistämään Sepän talon toimintaa.

Päivi Raivio toteutti istutustyöpajoja Rauman Normaalikoulun ja Rauman freinetkoulun oppilaiden kanssa huhtikuussa. Koululaisten istuttamien Tunne+Tila installaation syötävien kasvien ja ympäristöteoksen kukkien kastelusta ja hoidosta vastasivat kesän ajan Rauman Seudun Katulähetyksen VALO-työpajalaiset .

Kesä huipentui elokuussa sadonkorjuujuhlan tapahtumiin ja ravintolapäivään Sepän talossa ja puutarhassa. Pidennetyn viikonlopun ohjelmistossa oli työpajoja ja esiintymisiä: taijia, elävän mallin piirustusta, akvarellimaalausta, viulukonsertti, runolausuntaa ja kulttuurikeskustelu Sepän talon tulevaisuudesta. Teos jäi kesän jälkeen pysyväksi ja puutarha aktivoitui jälleen kesällä 2015.

Sepän talolle perustettiin kesän päätteeksi oma kannatusyhdistys, joka jatkaa paikan kehittämistä yhdessä raumalaisten taiteilijoiden ja kulttuuriväen kanssa.

Checkpoint Leonardo -näyttely Oulussa (2015)

Oulun taidemuseossa (24.1.–15.3.2015) toteutettiin näyttely sekä laaja oheistapahtumien ja työpajojen sarja osana osa Paikan tuntu -hanketta.

Checkpoint Leonardo -näyttely käsitteli taiteen ja tieteen vuorovaikutusta sekä paikan tuntua ja paikallisidentiteettiä. Moni-ilmeisissä ja moniaistisissa teoksissa tutkittiin mm. fysiikan, kemian ja biologian ilmiöitä, mekaniikkaa, äänimaailmaa, unitutkimusta ja ihmisen suhdetta ympäristöönsä. Mukana oli esimerkiksi orgaanisin materiaalein toteutettuja teoksia, jotka elivät ja muuttuivat näyttelyn aikana.

Näyttelyn kuraattorit: museolehtori Laura Lampinen Oulun taidemuseosta ja kulttuurijohtaja Helka Ketonen Maaseudun Sivistysliitosta. Näyttelyn toteutuksessa oli myös mukana Tiedekeskus Tietomaan opetuspalveluvastaava Harri Häll. Maaseudun Sivistysliiton osuutta näyttelyssä tukivat Koneen Säätiö ja Keskitien Tukisäätiö.

Näyttelyyn kutsuttiin seuraavat tekijät: valokuvataiteilija Sylvia Grace Borda (Kanada, Skotlanti), kuvanveistäjä Petri Eskelinen, kuvataiteilija Timo Heino, kuvataiteilija Päivi Hintsanen, äänitaiteilija, säveltäjä, muusikko Petri Kuljuntausta, kuvataiteilija Antti Laitinen, kuvataiteilija Kristiina Ljokkoi, DI, lumirakentamisen asiantuntija Seppo Mäkinen, kuvataiteilija Tea Mäkipää, kuvataiteilija Tuula Närhinen, kuvataiteilija Jaana Partanen, taiteilijat Päivi Raivio & Daniel Bumann, kuvataiteilija Jeanette Schäring (Ruotsi), kuvataiteilija Antti Tenetz ja äänitaiteilija, säveltäjä Johannes Ylipää. Lisäksi näyttelyssä olivat mukana yhteisöllisellä Windowfarm-ikkunapuutarhalla Maaseudun Sivistysliiton paikalliset ympäristöluotsit ja Dodo ry.

Checkpoint Leonardoon liittyi myös runsaasti oheistapahtumia, jotka toteutettiin yhteistyössä taidemuseon ja Maaseudun Sivistysliiton kesken. Näyttely levittäytyi kaikkiin taidemuseon ensimmäisen kerroksen näyttelytiloihin, monitoimitila Satulaan sekä taidemuseon takaterassille, jonne rakennetiin lumigalleria Nautilo.

Videot löytyvät YouTubesta: Nautilo sekä Aari

POUKAMA – pohjoisten kalastuskulttuurien uuden mahdollisuudet (2011–2014)

POUKAMA – pohjoisen kalastuskulttuurin uudet mahdollisuudet oli kalastuskulttuurin ja muotoilun edistämishanke, jonka MSL toteutti vuosina 2011‒2014. Poukamassa yhteys luontoon ja perinteeseen synnytti uusia ajatuksia, näkemyksiä, suunnitelmia ja tekoja. Hanke koostui neljästä osakokonaisuudesta: Perinne-Poukama kartoitti pohjoisen rannikkoseudun, jokien ja sisävesialueiden katoavaa kalastuskulttuuriperintöä. Muotoilu-Poukama siirsi kalannahan parkitsemis- ja ompelutaitoa käsityöläisille. Muotoilukilpailussa löydettiin uudenlaisia tuotteita, jotka kumpusivat kalastuskulttuuriperinteestä. Iso-Siika -festivaali oli viikon mittainen ympäritötaide- ja kylätapahtumien sarja Tornionjoella. Poukama-näyttelyitä ja videokokumenttia esiteltiin Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa.

MSL toteutti hankkeen yhdessä pääyhteistyökumppaneittensa kanssa, joita olivat Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukset, JEDU/Kalajoen ammattiopisto sekä Pro Siika ry. Poukama oli osa EU:n rahoittamaa Manner-Suomen maaseudun Kehittämisohjelmaa 2007-2013.

Voit tutustua Poukama-hankkeen aikana tuotettuihin kirjoihin ja dokumenttivideoon, jotka löydät kirjastostamme: kirjat, videot:
Poukama – uutta luovaa kalastuskulttuuri, toimittaja Ilmari Leppihalme, 2014 (painettu kirja ja e-kirja)
Iso siika, toimittaja Lauri Oino, 2014 (painettu kirja)
Iso siika, dokumenttielokuva, 28”

Lisätietoa: Helka Ketonen, helka.ketonen(at)msl.fi
avainsanat: ympäristösivistys, kalannahka, kalastuskulttuuri, muotoilu

Kultainen metsä -näyttelykiertue (2013–2014)

Ritva Kovalaisen ja Sanni Sepon valokuvanäyttely Kultainen metsä tutki suhdetta metsäluontoon ja metsien käyttöön. Alkuperäistuotannon toteutti Helsingin taidemuseo, ja MSL vastasi kiertueesta, joka ulottui Hämeenlinnan, Jyväskylän ja Kuopion taidemuseoihin. Kiertueeseen kuului kussakin museossa toteutettu monipuolinen keskusteluluentojen sarja Metsäkuvia. Hankkeessa tuotettiin metsärunojen kirja Hidas tanssi. Mäntyrunoja. Näyttely kuului MSL:n ympäristösivistyksen teeman alkuvaiheen taidetuotantoihin ja sitä tukivat Koneen Säätiö ja Keskitien tukisäätiö. Yhteistyökumppanina oli Natur och Miljö.

11.1.–3.3.2013, Jyväskylän taidemuseo
19.3.–16.4.2013, Hämeenlinnan Taidemuseo
7.6.–29.9.2013, Kuopion taidemuseo

Kotisivut
Lisätietoa: Raija Kallioinen, raija.kallioinen(at)msl.fi

Vuosi metsässä (2012–2015)

Heikki Willamon Vuosi metsässä -valokuvanäyttely on kuvaus vuodenkierrosta metsässä sekä kokijan tuntemuksista metsän hiljaisuudessa, ihmisen ja luonnon välisestä suhteesta. Kuvamateriaalia varten Willamo vietti pitkiä ajanjaksoja kuvauskohteessaan, luonnontilaisessa suojellussa metsässä. Näyttely kuului MSL:n ympäristösivistyksen teeman alkuvaiheen taidetuotantoihin ja kiersi laajasti eri puolilla maata. Näyttelyyn liittyi Maahengen kustantama kirja Vuosi metsässä ja sen ruotsinkielinen laitos Skogsåret. Kiertuetta tukivat Koneen Säätiö ja Keskitien tukisäätiö. Yhteistyökumppanina oli Natur och Miljö.

16.3.–17.6.2012, Aineen taidemuseo, Tornio
25.6.–10.8.2012, Selkämeren Luontokuva, Kristiinankaupunki
18.8.–23.9.2012, Valokuvakeskus Nykyaika, Väinö Linnan aukio 13, Tampere
5.11.–23.11.2012, Galleria G18, Helsinki
30.11.2012 – 3.2.2013, Saarijärven museo
9.3.–7.4.2013, Taidekeskus Harri, Alavus
29.11.2013 – 26.1.201, Elverket, Tammisaari
10.2.–30.5.2014, Hannu Hautala luontokuvakeskus, Kuusamo

Kotisivut
Lisätietoa: Raija Kallioinen, raija.kallioinen(at)msl.fi

Tunne maisema (2011)

Kannen valokuva: Kari Soinio

Kotisivut
Lisätietoa: Raija Kallioinen, raija.kallioinen(at)msl.fi

Luonto antaa – luonto ottaa (2010–2011)

4.9.–10.10.2010, Salon taidemuseo Veturitalli
4.11.2010–9.1.2011 Kokkola, K.H.Renlundin museo
31.1.–27.3.2011 Kajaanin taidemuseo

Näyttely pohti luonnon monimuotoisuutta ja kiertokulkua sekä ihmisen suhdetta luontoon. Näyttelyn taiteilijoina olivat valokuvaajat Jorma Luhta, Sanni Seppo, Kai Fagerström ja Heikki Willamo ja kuraattorina toimi FT Tuula Karjalainen.

Maanviljelijän unelma (2009)

23.5.–23.8.2009 Salon taidemuseo Veturitalli

“Erilaiset säädökset ovat myllertäneet maataloutta Suomessa vuosikymmeniä. Viljelyn vähetessä katoaa samalla monta unelmaa maasta, yhteisöllisestä elämänmuodosta ja mullan tuoksusta.” FT Tuula Karjalaisen kuratoiman näyttelyn taiteilijoita olivatVictor Westerholm, Unto Koistinen, Martina Motzbäuchel, Henrik Dunker & Yrjö Tuunanen, Pekka Turunen, Hannu Pakarinen, Matti Saanio, Tapio Heikkilä, Radoslaw Gryta, Miina Äkkijyrkkä, Inka Nieminen, Ismo Kajander, Alpo Koivumäki, Anni Rapinoja, Reijo Kela, Anna Retulainen, Niilo Hyttinen, Yrjö Ollila, Ilkka Juhani Takalo-Eskola, Heikki Tuomela, Sampsa Virkajärvi, Jenni Tieaho ja Päiviö Pyöttiälä.

Ympäristöestetiikan konferenssit (1994–2009)

Kansainväliset ympäristöestetiikan konferenssit 1994-2009 käsittelivät maiseman eri elementtejä – metsä, suo, vesiluonto, pelto, kivi ja kallio sekä taivas ja avaruus.

Kohtaamispaikkana maisema, Koli, Lieksa 1994
Metsän estetiikka, Lusto, Punkaharju 1996
Suon estetiikka, Ilomantsi 1998
Veden estetiikka, Järviluonnonkeskus, Rantasalmi 2000
Pellon estetiikka, Hämeen ammattikorkeakoulu, Lepaan yksikkö, Hattula 2003
Kiven ja kallion estetiikka, Koli, Lieksa, 2007
Taivaan ja avaruuden estetiikka, Valamon luostari, 2009

Voit tutustua konferenssiaineistoihin 7-osaisen kirjasarjan avulla,  jotka löydät kirjastostamme.

Lisätietoa: Raija Kallioinen, raija.kallioinen(at)msl.fi

Avainsanat: ympäristösivistys, ympäristöestetiikka