Kirjasto

ITE-taide

Suomalainen nykykansantaide, eli ITE-taide on yksi Maaseudun Sivistysliiton toiminnan pääteemoista. Vuodestas 1997 lähtien ITE-taidetta on tutkittu ja esitelty monin tavoin ja saatettu sitä vuoropuheluun kansainvälisen outsider-taiteen kentän kanssa. Arkistosivulla kerrotaan päättyneiden hankkeiden keskeisistä sisällöistä, tuloksista ja raporteista. Hanketoimintaan on saatu rahoitusta ELY-keskuksilta ja Leader-yhdistyksiltä sekä kulttuuria tukevilta säätiöiltä.

Lisätietoa ITE-taiteen hanketoiminnasta: kulttuurituottaja Raija Kallioinen, raija.kallioinen(at)msl.fi

Kartoitus- ja kehittämishankkeet
Maaseudun Sivistysliitto on etsinyt ja kartoittanut ITE-taiteilijoita vuodesta 1997 alkaen. Tähän mennessä on tutkittu Varsinais-Suomi, Kainuu, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaa, Pohjois-Karjala, Keski-Suomi, Lappi ja Kaakkois-Suomi. Kartoitushankkeisiin on sisältynyt itseoppineiden taiteilijoiden etsimistä, heidän haastattelujaan ja tuotantonsa dokumentointia, taidenäyttelyitä ja kirjojen julkaisemista.

Festivaalit ja tapahtumat
Festivaalit, seminaarit, työnäytökset ym. tapahtumat ovat olleet elävä tapa tuoda ITE-taidetta ja sen tekijöitä esiin.

Kansainväliset hankkeet
ITE-taidetta on saatettu kansainväliseen vuoropuheluun eurooppalaisten itseoppineiden taiteilijoiden kanssa ja outsider-taiteen kansainvälisellä kentällä. Suurimmat hankkeet ovat olleet Outsider Art Past Forward (2010–12) ja Puusta pitkään (2013–14).

Näyttelyhankkeet
MSL on toteuttanut lukuisia ITE-taiteen näyttelyitä yhdessä suomalaisten ja ulkomaisten museoiden kanssa ja myös tuonut kansainvälistä outsider-taidetta Suomeen. Viime vuosina näyttelytoimintaa on tehty MSL:n ja Kokkolan kaupungin yhdessä ylläpitämän ITE-museon kautta.

Erityistaiteen hankkeet
Maaseudun Sivistysliitto on toteuttanut useita erityistaiteen hankkeita erityistä tukea tarvitsevien taiteilijoiden toimintamahdollisuuksien parantamiseksi.


ITE-taiteen kartoitus- ja kehittämishankkeet

MSL_ITE-kaakossa

ITE kaakossa -hanke toteutettiin vuosina 2011–2014 Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson alueella. Hanketta rahoitti Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Toiminnan tuloksina syntyi tapahtumia, videodokumentaatioita, alueen ITE-taidetta esittelevä lehti, ITE-pihapiirien kartta sekä ITE kaakossa -kirja. Hanketta johti Liisa Heikkilä-Palo ja loppuvaiheessa Helka Ketonen. Koordinaattorina toimi Minna Tuuva.

Hankkeessa toteutettiin kolme laajaa näyttelyä. Kesällä 2012 järjestettiin Arvaa mitä! -näyttely Stockforsin ruukilla Pyhtäällä. Näyttelyn yhteydessä järjestettiin Mehtätivolin Lupa käyttää luontoa -kylätapahtuma, jossa avattiin MSL:ssä esiin nostettua uutta ympäristösivistyksen teemaa. Kesällä 2013 toteutettiin Galleria Pihatossa Lappeenrannassa Kaakkois-Suomen ITE-taidetta laajasti esitellyt Kyl mie ITE -näyttely. Hankkeen loppuhuipennus oli Etelä-Karjalan taidemuseon kesänäyttely 2014. Puolalaisen nykykansantaiteen ja ITE-kokoelman näyttelyiden yhteyteen hanke tuotti näyttelyosuuden Paratiisin puu, jossa esiteltiin Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson itseoppineiden puunveistäjien eläinaiheisia teoksia.

Hanke teki yhteistyötä Etelä-Karjalan Kärki-Leaderin rahoittaman ja MSL:n toteuttaman Parikkalan Patsaspuisto -hankkeen kanssa ja toteutti Veijo Rönkkösen teosten inventoinnin ja konservointia. Parikkalan Patsaspuisto on kansainvälisesti tunnetuin ITE-taiteen ympäristö.

facebook

Paratiisin puutarhuri

Parikkalan Patsaspuisto on yli 500 betoniveistoksesta ja ainutlaatuisesta puutarhasta koostuva taideympäristö ja ITE-taiteen kansainvälisesti tunnetuin kohde. Puiston luojan Veijo Rönkkösen kuoltua äkillisesti vuonna 2010 Maaseudun Sivistysliitto organisoi hankkeen, jolla tartuttii ainutlaatuisen kulttuurikohteen akuuttiin hoitamiseen ja etsittiin toimintamallia taiteilijan elämäntyön säilyttämiseksi sekä puiston tulevaisuuden turvaamiseksi. Hanketta rahoitti Etelä-Karjalan Kärki-Leader. Hanketta johti alkuvaiheessa Liisa Heikkilä-Palo ja sittemmin Helka Ketonen ja Raija Kallioinen. Hankkeessa tehtiin yhteistyötä MSL:n toteuttaman ja Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen rahoittaman ITE kaakossa -hankkeen kanssa.

Patsaspuistoa hoidettiin puutarhurin, puisto-oppaan, perustetun kannatusyhdistyksen sekä talkoolaisten voimin yhteistyössä omistajaksi tulleen teollisuusneuvos Reino Uusitalon kanssa. Tehtiin polkujen ja sisäänkäynnin perusparannukset, puuston raivausta, veistosten huoltoa, puutarhan hoitoa, näyttelyitä, tapahtumia ja varainkeruuta. Tuotettiin nettisivut, opastaulut ja erikielistä esittelyaineistoa ja esiteltiin kohdetta outsider-taiteen kansainvälisissä verkostoissa.  ITE kaakossa -hankkeen avulla saatiin toteutetuksi Veijo Rönkkösen veistosten inventointi, DigITE-tietokantaan tallentaminen ja kiireisimmät konservointitoimenpiteet.

Hankkeen päätyttyä Patsaspuiston hoidon organisointi jäi perustetun kannatusyhdistyksen vastuulle. Sittemmin vuonna 2015 käytännön toimet siirtyivät osuuskunnan kautta hoidetuiksi. Parikkalan Patsaspuistolla on kotisivut www.patsaspuisto.net ja julkinen Facebook-ryhmä.

facebook

MSL_ITE lappi

Lapin ITE-taiteilijoita kartoitettiin ensimmäisen kerran vuosina 2009–2010 esiselvityksessä, jota jatkettiin varsinaisena ITE Lapissa -dokumentointi- ja esittelyhankkeena vuosina 2010–2013. Hankkeita rahoitti Lapin ELY-keskus. Hankkeiden aikana saatiin vinkkejä yli 400 itseoppineesta taiteentekijästä, tehtiin yli 200 taiteilijakäyntiä ja esiteltiin kymmeniä tekijöitä näyttelyissä ja julkaisuissa. Tuloksina syntyi kaksi Lapin ITE-taidetta esittelevää lehteä, videodokumentaatioita, ITE-taiteilijoita esittelevä kartta ja ITE Lapissa -kirja. Hanketta johti Liisa Heikkilä-Palo ja loppuvaiheessa Helka Ketonen. Koordinaattorina toimi Elina Vuorimies.

ITE Lapissa -hankkeessa toteutettiin neljä näyttelyä, jotka kaikki tavoittivat runsaat yleisöt. Vuonna 2012 järjestettiin näyttelyt Hurjat ukot ja akat Luontokeskus Kellokkaassa Äkäslompolossa ja ITE titityy -näyttely Aineen Taidemuseossa Torniossa. Vuonna 2013 toteutui yli 20.000 kävijää tavoittanut ITE tuntureilla -näyttely Siidassa Inari sekä hankkeen loppuhuipennuksena Arktinen ITE -näyttely Rovaniemen taidemuseo Korundissa. Korundin näyttelyyn nivoutui Nordisk Kulturfondenin tuella toteutettu suomalais-islantilainen näyttelyhanke, ja saimme esiteltäväksi laajan katsauksen islantilaista nykykansantaidetta.

ITEkeskella

Keski-Suomessa toteutettiin useita limittäisiä ITE-taiteen kartoituksia. Työ alkoi pohjoisessa Keski-Suomessa Leader Viisarin rahoituksella vuonna 2007 esiselvityshankkeena, jota jatkoi vuosina 2008–2010 kehityshanke ITE esillä. Sitä täydensi ITE Soi & Esillä -hanke, joka painottui uusiosoitinten esittely- ja konserttitoimintaan. ITE keskellä -hanke kohdentui vuosina 2010–2012 eteläiseen Keski-Suomeen ja toteutettiin Vesuri Leaderin rahoituksella.

Hankkeissa toteutettiin tapahtumia, työpajoja, alueen ITE-kartta, pienimuotoisia näyttelyitä sekä huipennuksina näyttelyt Saarijärven ja Keuruun museoissa. ITE leikkaa -näyttely Saarijärven museossa vuonna 2010 sisälsi ainutlaatuisen Loven Bohatus -installaation Vilho Halmetkarin elämäntyönä syntyneestä lovileikkaustaiteesta. Keuruun museossa vuonna 2012 ITE keskellä -näyttely esitteli mm. Ilmari ”Imppu” Salmisen tuotantoa.

Kokonaisuuteen nivoutui ITE soi – uusiosoittimet osana ITE-taidetta -hanke, jota rahoittivat Leader-ryhmä Pirityiset ja Suomen Kulttuurirahasto. Hankkeessa tuotettiin Mirja Metsolan dokumenttifilmi Romut soimaan ja järjestettiin Kaustisen kansanmusiikkijuhlien yhteydessä soitinrakentajien verkottumistapaamisia ja työpajoja sekä konsertteja, kierrätyssoitinten näyttely ja Romut soimaan -dokumentin ensi-ilta.

Hankkeiden yhteisenä tuotoksena toteutui ITE keskellä -kirja vuonna 2011. Hankkeiden kokonaisuutta johti Liisa Heikkilä-Palo, ja koordinaattoreina toimivat Marjo-Riitta Simpanen, Lauri Oino, Kirsi Hänninen ja Elina Vuorimies.

Lisätään kuva

Vuonna 2011 Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Maaseudun Sivistyliitto toteuttivat keruun, jossa koottiin muistitietoa edellisten sukupolvien ITE-taiteilijoista, heidän töistään, tekemisistään ja persoonallisuuksistaan, jotka olivat edellä aikaansa tai siitä sivussa. Tietoa koottiin esimerkiksi huomiota herättäneistä taiteen, käsitöiden, ympäristöteosten, omaperäisten rakennusten ja muistomerkkien tekijöistä sekä heihin liittyneistä muistoista ja tarinoista.

ITEvaaroilla

ITE Vaaroilla -hankkeita toteutettiin vuosina 2009–2010 Pohjois-Karjalassa Vaara-Karjalan Leaderin, Keski-Karjalan Jetinan ja Joensuun seudun Leaderin rahoituksella. Kartoitusta edelsi vuonna 2008 toteutettu esiselvityshanke, joka nosti jo esiin yli kaksisataa itseoppinutta taiteilijaa ja kädentaitajaa maakunnasta. Hanketta johti Liisa Heikkilä-Palo ja koordinaattorina toimi Minna Tuuva.

Hankkeessa järjestettiin ITE-taiteen näyttelyitä, toteutettiin ITE-taiteen pihapiirien kesänäyttelysarja matkailijoita palvelleine karttoineen, tuotettiin videokoosteita ja julkaistiin nykykansantaiteen vuosikirja ITE vaaroilla. Näyttelyitä oli vuonna 2009 Honkavaaran Perinnepihassa Joensuussa ja Kourukosken erämatkailuyrityksessä Nurmeksessa. Vuonna 2010 ITE-taidetta esiteltiin Joensuun kävelykadulla vitriineissä ja hankkeen päänäyttelyssä Ilomantsin Parppeinvaaran runokylässä.

ITEkorvessa

ITE Kainuu – luovat vaihtoehdot -hanke toteutui esiselvityksenä ja kehittämishankkeena vuosina 2005–2007. Hankkeita rahoitti Kainuun ELY-keskus. Hanketta johti Liisa Heikkilä-Palo ja koordinaattoreina toimivat Elina Vuorimies ja Pirjo Immonen.

Etsinnöissä löytyi noin 80 ITE-taiteilijaa. Heidän tuotantoaan esiteltiin Kajaanin taidemuseossa sekä laajalti maakuntaan ulottuneessa näyttelyiden sarjassa. Jokaisessa näyttelyssä oli oma teemansa, esimerkiksi Kajaanin taidemuseoon oli koottu erityisesti tulkintoja Urho Kekkosesta ja urheilijoista. Kainuulaisessa ITE-taiteessa korostui erityisen vahvasti puumateriaali ja siitä tehdyt ihmis- ja eläinhahmojen tulkinnat. Myös yhteiskuntaan kriittisesti suhtautuvat aiheet hiljaisen huumorin höystäminä olivat tyypillisiä.

Hankkeen tuotoksina syntyi viides nykykansantaiteen vuosikirja, ITE korvessa. Näyttelyt ja tapahtumat koottiin ITE-kartaksi, jota jaettiin matkailukäyttöön ja levitettiin sähköisesti.

ITE jokivarsilla

ITE Pohjois-Pohjanmaalla -hanketta toteutettiin Leader+ -rahoituksella Rieska LEADERin alueella sekä laajemmin läntisen Pohjois-Pohjanmaan alueella 1.4.–31.12.2006 välisenä aikana. Koordinaattorina toimi Elina Vuorimies. Hankkeen tuotoksena järjestettiin Pohjalainen ITE -näyttely Ylivieskan Akustiikka-talossa.

ITE jokivarsilla -hankkeessa vuosina 2006–2007 etsittiin itseoppineita kansantaiteilijoita Pohjois-Pohjanmaan jokivarsilta Oulunkaaren, Koillismaan, Siikalatvan sekä Nivala-Haapajärven seutukunnan alueelta. Hanketta rahoittavat Pohjois-Pohjanmaan liitto sekä Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksen kautta Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahasto EMOTR. Hankekoordinaattorina toimi Lauri Oino.

Hankkeessa kartoitettuja ITE-taiteilijoita esiteltiin kahdessa näyttelyssä. Yli-Iin Kierikkikeskukseensyntyy kesäksi 2007 mielikuvitusmetsä, jossa ITE-veistäjien teokset kansoittavat Kierikin muinaismuistoaluetta ja kivikauden kylää kiertävän pitkospuupolun varret. Nivalan Tillari-galleriassa esiteltiin mm. pienoisveistoksia. Hankkeen tuotoksia esiteltiin ITE jokivarsilla -kirjassa.

Päällekkäisten toimien välttämiseksi tuotettiin näiden kahden hankkeen yhteinen ITE jokivarsilla -julkaisu alueen taiteilijoista. Molempia hankkeita johti Liisa Heikkilä-Palo.

ITE lakeuksilla

Kansanmusiikkisäätiön hallinnoiman ITE-nykykansantaiteen museon toteuttamassa ITE Pohjanmaalla hankkeessa kartoitettiin itseoppineita nykykansantaiteilijoita neljän Pohjanmaan maakunnan ALMA-alueilla vuosina 2004–2006. Maaseudun Sivistysliitto toimi hankkeessa asiantuntijakumppanina. Hanketta rahoitti xxx . Hanketta johti Helena Ruhkala ja koordinaattorina toimi Lauri Oino.

Hankkeessa koottiin tiedot yli 200 itseoppineesta taiteilijasta. Heidän tuotantoaan esiteltiin ITE lakeuksilla -kirjassa sekä Kansantaiteenkeskuksessa Kaustisella 2005 järjestetyssä Leheemiä ja itikoota -näyttelyssä.


Festivaalit ja tapahtumat

Karhufestivaali Ilomantsissa 2014, 2015, 2016

20273064404_3bb6160fc5_k

Puunveisto on Suomessa itseoppineiden taiteilijoiden luonteenomaisin ilmaisumuoto, moottorisaha tyypillisin väline ja karhu aiheista rakkain. Karhufestivaali kokoaa itseoppineet puunveistäjät Ilomantsiin karhunmetsästyskauden alkaessa elokuussa. Syntyvistä veistoksista muotoutuu hiljalleen kirkonkylän miljööseen omaleimainen ja yhteisöllinen veistospuisto ”Tuhannen karhun maa”. Festivaalin järjestäjinä ovat olleet Maaseudun Sivistysliitto ja Ilomantsin kunta yhteistyökumppaneinaan mm. Kalevalaseura ja paikalliset yhdistykset ja yritykset. Festivaalia ovat tukeneet Alfred Kordelinin Säätiö, Keskitien Tukisäätiö ja Koneen Säätiö. Ensimmäisenä vuonna tapahtuma nivoutui EU-rahoitteiseen Puusta pitkään -hankkeeseen.

Lisätietoa: kulttuurituottaja Raija Kallioinen, raija.kallioinen(at)msl.fi
Festivaalin nettisivut www.karhufestivaali.fi

facebookyoutubetwitterinsta

Mie ja karhu, Karhufestivaali 19.–20.8.2016
Kolmansilla Karhufestivaaleilla kisattiin moottorisahaveiston suomenmestaruudesta. Mie ja karhu -kilpailussa kuusitoista veistäjää pärisytteli pitkän päivän. Tuomaristo valitsi voittajaksi Juha Käkelän Luonnonlapsi-veistoksen. Toiseksi sijoittui Markku Tuominen, kolmanneksi Pavel Muntiev, neljänneksi Trevor L’Hirondelle ja viidenneksi Janne Vähäaho. Yleisön äänin ratkottiin karhunveiston pikakisa, jonka voitto meni edellisvuotiseen tapaan Timo Nevalaiselle. Toiseksi tuli Ulla Haglund ja kolmanneksi Juha Käkelä. Kilpailun tulokset.

Mie ja karhu -selfiekilpailu 2016.

Kesän 2016 Karhufestivaaleja pohjusti #miejakarhu -kuvakisa, jossa osallistujat latasivat some-kanavilleen valokuvia omasta karhusuhteestaan.

Kalevan karhut, Karhufestivaali 20.–22.8.2015
Kalevalan ja Kantelettaren juhlavuonna festivaali haki sisältönsä kalevalaisesta mielenmaisemasta teemalla Kalevan karhut. Keskellä Ilomantsin kirkonkylää mestarit ja kisällit kohtasivat veistopajoissa, joita vetivät kokeneet veistäjät Kari Tykkyläinen, Markku Tuominen ja Juha Käkelä. Monipuolinen ohjelmisto Karhutoreineen huipentui karhunveiston pikakisaan, jonka voitti Timo Nevalainen; toiseksi tuli Markku Tuominen, kolmanneksi Juha Käkelä, neljänneksi Ulla Haglund ja viidenneksi Pentti Kontturi. Kalevan karhut -teemaan yhdistyi lapsille ja nuorille suunnattu kirjanmerkkien ja julisteiden suunnittelukilpailu. Kirjanmerkkien sarjan voitti savukoskelainen koululainen Anette Rautomaa ja julistekilpailun Mikki Rinne Inkeroisista. Ilomantsin asukkaille viestitettiin tapahtumasta pitkin talvea erilaisissa kylätilaisuuksissa. Tapahtuma otettiinkin kuntalaisten keskuudessa hyvin vastaan, sillä osallistujamäärä reilut 3.000 henkeä on yli puolet kunnan asukasluvusta.

Karhu mielessä, Karhufestivaali 20.–23.8.2014
Ensimmäinen Karhufestivaali vuonna 2014 kuului osana Maaseudun Sivistysliiton kansainväliseen Puusta pitkään -hankkeeseen. Karhunveiston MM-kilpailu kokosi 32 itseoppinutta puunveistäjää Suomesta, Virosta, Liettuasta, Venäjältä, Unkarista, Italiasta sekä Afrikan Beninistä. Veistäjät levittäytyivät ympäri Ilomantsin keskustaa ja yleisö sai seurata pölkyn muuttumista metsän kuninkaaksi. MM-voittajaksi kruunattiin Esko Heikura, toiseksi tuli Erkki Rytkönen ja kolmannelle sijalle virolainen Silver Treiman. Kunniamaininnan saivat Kirill Bair, Jouko Kinnunen ja Hannu Kyllönen. Suomen itäisin kulttuurifestivaali veti yleisökseen peräti 4.000 vierailijaa. Tapahtumasta tuotettiin dokumentti Karhufestivaali, joka on ladattavissa YouTubesta MSL:n kanavalta.

Toisten taideseminaari Mäntässä 2015

Koivumaki_Haveri

ITE-taiteilija Alpo Koivumäki ja tutkija Minna Haveri keskustelevat seminaarissa.

Toisten taideseminaarissa Mäntässä käytiin keskustelua outsider-taiteen ja ITE-taiteen paikasta taiteen kentässä. Miten niihin reagoi yleisö ja tämän hetken taidemaailma? Onko outsidereiden paikka nykytaiteen ulko- vai sisäpuolella, vai rinnalla? Seminaarissa aiheesta esittivätn näkemyksiään sveitsiläinen keräilijä Max E. Ammann, belgialaisen MADmuséen johtaja Pierre Muylle, kuraattori Veikko Halmetoja, tutkija Minna Haveri ja ITE-taiteilija Alpo Koivumäki. Paneeliin osallistuivat lisäksi Mäntän kuvataideviikkojen johtaja Tiina Nyrhinen, taiteilija Veli Granö ja ITE-amanuenssi Elina Vuorimies. Toisten taideseminaarin ohjelma.

Yhdessä Serlachius-museo Göstan, Mäntän kuvataideviikkojen ja ITE-museon kesken toteutetun kaksipäiväisen tapahtuman ohjelmaan kuului myös Max ja Korine Ammannin kokoelmanäyttelyyn tutustuminen, elokuvatapahtuma sekä ITE-taiteilijoiden residenssin työskentelyn seuraamista. Pieni asiantuntijaryhmä teki myös ekskursion, jolla tutustuttiin Enni Idin taiteilijakotiin Padasjoella, Erkki Pekkarisen Tuohimestarin tupaan Vesivehmaalla ja Seppo Suomensyrjän taidepihaan Villähteellä.

ITE-taiteilijoiden residenssi Mäntässä 2015

1Alpo Koivumaki_ Einolan piha

Alpo Koivumäen veistoksia Serlachius-museo Göstan puistossa residenssin pop-up -näyttelyssä.

Viisi ITE-taiteilijaa sai mahdollisuuden työskennellä Serlachius-museoiden ja Mäntän kuvataideviikkojen taiteilijaresidenssissä 26.8.–3.9.2015. Työskentely ajoittui Göstassa esillä olleen outsider-taiteen näyttelyn ja Toisten taideseminaarin yhteyteen. Residenssin sisällön organisoi Maaseudun Sivistysliiton ja K.H.Renlundin yhteistyössä ylläpitämä ITE-museo.

Kutsuttuihin taiteilijoihin kuului kaksi tunnettua ITE-taiteilijaa Alpo Koivumäki Kauhajoelta ja Jouko Kinnunen Viitasaarelta sekä puutöiden monipuolinen taituri Jukka Lindeberg Viitasaarelta. Toni Iskulehto Limingasta ja Jarmo Valtanen Helsingistä toimivat mielenkiintoisella tavalla ITE-taiteen rajapinnoilla. Käsite- ja performanssitaidetta tekevä Valtanen on itseoppinut. Iskulehto on saanut taidekoulutusta, mutta ilmaisu muistuttaa vahvasti ITE-taidetta.

Taiteilijoiden tuotannosta koottiin residenssin ajaksi pop-up -näyttely Aleksanterin linnan galleriaan. Koivumäen ja Kinnusen veistoksia oli lisäksi esillä Gösta-museon puistossa. Ohjelmaan kuului myös Jarmo Valtasen performanssiesitys Leonid Paukku goes ITE.

Juhannusmorsian 2012

Juhannusmorsian_ITE-Lappi_festariKaresuvannossa vietetään vuosittain perinteiset juhannusaattojuhlat, jonka järjestelyistä vastaa joka toinen vuosi suomalainen ja joka toinen vuosi ruotsalainen osapuoli. Vuonna 2012 vuorossa oli suomalainen kyläyhdistys, ja MSL:n Lapissa toteuttama ITE-taiteen kartoitushanke tuotti tapahtuman yhteyteen suoperformanssin Juhannusmorsian ja hääväki. Esityksen suunnitteli tanssitaiteilija Reijo Kela työryhmineen, johon kuului neljä tanssijaa ja kaksi muusikkoa. Lautan päällä saapui kuvanveistäjä Essi Korvan tekemä puinen naistorso. Se kuljetettiin suolle, jonne oli sijoitettu Kari Tykkyläisen vetämällä moottorisahaveistokurssilla tehdyt teokset. Performanssi jatkui hääjuhlana, johon kaikki kyläläiset osallistuivat.

 

 


 

ITE-taiteen kansainväliset hankkeet

Puusta pitkään – Näkymiä kansantaiteeseen ja arkiluovuuteen 2013–2014

Kansainvälinen yhteistoimintahanke Puusta pitkään – Näkymiä kansantaiteeseen ja arkiluovuuteen nosti valokeilaan kansanomaisen puuosaamisen uudistuvia perinteitä Euroopassa. Hankkeessa kansanomaisen taiteen tekijät ja puuveistäjät eri maista kohtasivat toisiaan keskinäisen työskentelyn merkeissä ja toisiltaan oppien. Yhteisiä puunveistotapahtumia järjestettiin Suomessa, Italiassa, Liettuassa ja Virossa. Kansanomaista taidetta tuotiin yleisön nähtäville näyttelyiden, festivaalien, elokuvien, tapahtumien, performanssien, julkaisujen ja työpajatoiminnan kautta. Suurponnistus oli puolalaisen nykykansantaiteen näyttelyn tuotanto. Paratiisin hedelmiä -näyttely monine oheistapahtumineen toteutettiin Saarijärven museossa, minkä lisäksi näyttely kiersi hankkeen ulkopuolella kolmessa muussa taidemuseossa, Keravalla, Kajaanissa ja Lappeenrannassa. Kesällä 2014 toteutettiin Ilomantsissa karhunveiston maailmanmestaruuskilpailu, jonka innoittamana sai alkunsa Karhufestivaali. Tapahtumasta tuotettiin dokumenttifilmi.

Hanketta toteutettiin Pohjois-Karjalassa Vaara-Karjalan Leaderin alueella sekä Keski-Suomessa Viisari Leaderin alueella. Hankkeen vetäjämaa oli Suomi. Kansainväliset Leader-kumppanit olivat Virosta ja Liettuasta, asiantuntijakumppanit Puolasta ja Italiasta. Hanketta johti Helka Ketonen ja hankevetäjänä toimi Gyöngyi Mátray.

Hankkeen tuloksia. Hankkeen raportteja.

facebookyoutube

Ihmeitä puusta 2013–2014

Puusta pitkään -hankkeen rinnalla toteutettu Ihmeitä puusta -hanke laajensi kansainväliseen vuorovaikutukseen osallistujien joukkoa. Hanke tuotti mahdollisuuksia etenkin nuorten osallistujien vaihtoon. Hanketta hallinnoi Maaseudun Sivistysliitto, ja se toteutettiin yhteistyössä Vaara-Karjalan Leaderin ja Viisari Leaderin kanssa.

Täydennetään raporttiliitteet.

Karhunveistoa kautta Euroopan -esiselvityshanke 2011–2012

Esiselvityshankkeessa tutustuttiin kansanomaista puunveistotaidetta edistäviin tahoihin ja Leader-toimijoihin hankekumppaneiksi tavoitelluissa maissa. Etsittiin partnereita kansainvälisen näyttelyn ja puunveistotapahtumien toteutukseen Italiasta, Virosta, Liettuasta ja Puolasta. Esiselvityshankkeen rahoittajina olivat Viisari Leader ja Vaara-Karjalan Leader.

Outsider Art Past Forward -verkostohanke 2010–2012

On-the-map-kansikuva2MSL oli mukana European Outsider Art Association (EOA) -verkoston aloitteesta toteutetussa Outsider Art Past Forward -hankkeessa. Hanke sai rahoitusta EU:n Kulttuuri-ohjelmasta ja kansallista tukea CIMO:n kautta. Partnerit olivat GAIA-museo Tanskasta, Kunsthaus Kannen Saksasta ja Museum Dr Guislain Belgiasta. MSL:n kansallisena hankekumppanina toimi K.H.Renlundin museo/ ITE-museo. Suomalaisten vastuulla oli järjestää kesällä 2011 eurooppalaisen outsider-taiteen symposium ”Outsider Art: European Perspectives”. Asiantuntijaseminaari paneutui itseoppineiden taiteen traditioon ja historiaan itäisessä Euroopassa. Syksyllä 2012 toteutui Saksassa Kunsthaus Kannenissa kansainvälinen seminaari ja taidemessutapahtuma ”2×2 forum”.

Hankkeessa tuotettiin kansainvälinen käsikirja outsider-taiteen toimijoista. MSL:n vastuulla oli kartoittaa kirjaan tiedot Itä-Euroopan maiden toimijoista. Hankkeen päätössymposium ja käsikirjan julkistaminen oli Belgiassa Ghentissä 26.4.2012.

Hanketta johti Liisa Heikkilä-Palo ja hankevetäjänä toimi Raija Kallioinen. CIMOn verkkosivuilla hankehaastattelu. Hankejulkaisu.

Contemporary Folk Art in Europe – Equal Rights to Creativity 2002–2004

Kulttuuri 2000 -ohjelmasta rahoitusta saanut, tuolloin vielä toiminnassa ollut Kansanmusiikkisäätiö toteutti eurooppalaisen yhteishankkeen, joka avasi suomalaiselle ITE-taiteelle yhteydet eurooppalaisen outsider-taiteen ytimeen. Maaseudun Sivistysliitto toimi Suomessa hankkeen kansallisena kumppanina ja asiantuntijana. Hankkeen avulla ITE-taidetta vietiin esille näyttelyihin Tallinnaan, Lontooseen, Budapestiin ja Italian Laurinoon. Hankkeen monissa kansainvälisissä tapahtumissa solmittiin lujat siteet outsider-taiteen eurooppalaisiin vaikuttajiin. Tästä hankkeesta syntyivät kontaktit, joiden ansiosta ITE-taidetta on sittemmin viety näyttelyihin mm. Pariisiin, Moskovaan, Berliiniin, Randersiin, Göteborgiin ja Tukholmaan.


Näyttelyhankkeet

Maaseudun Sivistysliitto on tuottanut lukuisia ITE-taiteen näyttelyitä yhdessä eri taidemuseoiden ja kulttuurilaitosten kanssa.  Viime vuosina keskeinen kumppani tuotannoissa on ollut K.H.Renlundin museon ja MSL:n yhdessä ylläpitämä ITE-museo. Näyttely-yhteistyössä on hyödynnetty MSL:n ITE-taiteen kokoelmaa ja kansainvälisiä verkostoja. Näyttelyitä on toteutettu myös ITE-taiteen kartoitushankkeiden ja muun hanketoiminnan yhteydessä.

Näyttelyitä kotimaassa

ITE käsillä, ITE-museo, 2016
ITE metsällä ja savannilla, Suomen Metsästysmuseo, Riihimäki 2016
Pop-up ITE, Serlachius-residenssi, 2015
Taivas kattona, Valamon luostarin kulttuurikeskus ja ITE-museo, 2015
Kalevan karhut, Katri Vala kulttuurikeskus, 2015
Ihana maisema, Artpark Hasanniemi, Joensuu, 2015
Veistospuiston kesänäyttely, Kaustisen Kansantaiteen keskus, 2015
Voi sitä näinkin elää, ITE-museo, 2015
ITE pihalla, ITE-museo, 2014
Onnelaa etsimässä, Lappeenrannan taidemuseo, 2014
Paratiisin hedelmiä -kiertue: Kerava, Saarijärvi, Kajaani, Lappeenranta, 2013-2014
Enkeli taivaan, Galleria Art Kaarisilta, ITE-museo, 2013
Paratiisin puutarhuri, Parikkalan Patsaspuisto (2013-)
Arktinen ITE, Rovaniemen taidemuseo, 2013
Kyl mie ITE, Pappilan pihatto, Lappeenranta, 2013
Protest ITE, ITE-museo, 2013
Maata näkyvissä!, Wellamo, 2013
Metsien miehet; Salon taidemuseo Veturitalli, 2013
ITE – Arvaa mitä!, Stockforsin ruukki, Pyhtää, 2012
ITE Titi tyy, Aineen taidemuseo, 2012
Hurjat ukot ja akat, Luontokeskus Kellokas, Äkäslompolo, 2012
ITE keskellä, Keuruun taidemuseo, 2012
Onnenmaa – Kaarina Staudinger-Loppukaarre 100 vuotta, ITE-museo, 2012
Metsän häät, ITE-museo, 2012
Salaisuuksien viidakossa, Parikkalan Patsaspuisto, 2012
Tuohelan kylän väki, Engel-Makasiini, Villähde, 2012
Rakkaat akat, Lapinlahden taidemuseo, 2012
Ars 11 – Afrikan tähdet, Hämeenlinnan taidemuseo ja Oulun taidemuseo, 2011-2012
Ars 11 – Täällä Afrikka, Kajaanin taidemuseo, K.H. Renlundin museo, 2011
Tuohelan kylän väki, Galleria Art Kaarisilta, Helsinki, 2011
ITE – Kalevalainen mielenmaisema, Gallen-Kallela museo, 2011
Annan konst, Pohjanmaan museo ja K.H. Renlundin museo, 2011
Puumorsian ja metsän häät, Keravan taidemuseo, 2010-11
ITE leikkaa, Saarijärven museo, 2010
Parppeinvaaran runokylä, Ilomantsi, 2010
Honkavaaran perinnepiha, Joensuu, 2009
Nurmeksen Saramo, 2009
ITE soi, Kaustisen Kansantaiteenkeskus, 2009
Lentämisen ihme – ITE, Suomen käsityön museo, Jyväskylä, 2009
Kansalta kansalle, K.H.Renlundin museo, 2009
Vapaat kädet – ITE, Saarijärven museo, 2008
Tillari-galleria, Nivala, 2007
Kierikki-keskus, Yli-Ii, 2007
ITE korvessa, Kajaanin taidemuseo ja Suomussalmi, Vaala, Kuhmo, Paltamo, Puolanka, Ristijärvi), 2007
ITE hengessä, Helsingin taidehalli, 2006
ITE – kaikilla mausteilla, Suomen kivikeskus, Juuka, 2006
Pohjalainen ITE, Akustiikka-talo, Ylivieska, 2006
Leheemiä ja itikoota, Kaustisen Kansantaiteenkeskus, 2005
Omissa maailmoissa, Kiasma, 2005
Kalakukkoa kultalautasella, Somero, 2004
ITE – Art Brut, Kaustinen, 2003
Itse tehty elämä, Helsingin taidemuseo, 2001
Itse tehty elämä, Lönnströmin taidemuseo, 2001
Itse tehty elämä, Kajaanin taidemuseo, 2001
Itse tehty elämä, Kaustisen Kansantaiteenkeskus, 2000 ja 2001

Kansainvälistä näyttelytoimintaa

Maaseudun Sivistysliitto on tuottanut verkostossaan useita näyttelyitä, joissa ITE-taidetta on esitelty ulkomailla.

Pariisi, Halle Saint Pierre, Raw Visionin juhlanäyttely, 2014
Rotterdam, Galerie Herenplaats, Puumorsian ja metsän häät, 2011
Bratislava, INSITA-triennaali, 2010
Tukholma, Liljevalch, Eljest, 2010
Arendal, Bomuldsfabrik, Annan konst, 2009
Göteborg, Kunstmuseet, Annan konst, 2009
Randers, Gaia Outsider Art Museum, Det’ vildt! – Levende kunst fra de Finske skovje, 2008
Berliini ymp., Schloss Neuhardenberg, Kunst ist etwas anderes, 2007
Pariisi, Halle Saint Pierre, Esprit de la Forêt (Spirit of the forest), 2006
Moskova, Taiteilijoiden talo, 2005
Laurino (Italia), 2004
Budapest, Zihány Kastely, 2004
Lontoo, Mexico Gallery, 2004
Tallinna, Tallinna Kunstihoone, 2003

Kansainvälistä outsider-taidetta ja nykykansantaidetta on esitelty Suomessa edellä mainituissa kotimaan näyttelyissä: ITE – Art Brut, Omissa maailmoissa, Annan konst, Afrikan tähdet, Täällä Afrikka, Paratiisin hedelmiä, Taivas kattona.

ITE-taiteen kansainvälisen näyttely- ja esittelytoiminnan yhteyteen on tuotettu englanninkielinen kirja ITE Art in Finland, jossa esitellään ITE-ilmiön syntyä ja tunnetuimpia taiteilijoita.

Erityistaiteen verkostoissa on tuotettu pohjoismaisen Voimataide – Kraftkonst -hankkeen kautta kansainvälinen näyttely Pieksämäelle Poleeniin vuonna 2007 ja osallistuttu näyttelyihin Gaia-museossa Tanskassa 2008 ja Arvikin taidemuseossa Ruotsissa 2009. Luovat erot -hankkeen kautta osallistuttiin ruotsalais-suomalaiseen I sikte -näyttelyyn K.H. Renlundin museossa 2013.


Erityistaiteen hankkeet

”Jokaisella on oikeus luovuuteen”

ErityisLuovat erot_Raporttitaide on erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden tekemää taidetta. Maaseudun Sivistysliitto on toteuttanut vuodesta 2005 lukien hankkeita erityistaiteen esiin nostamiseksi ja erityistaiteilijoiden aseman parantamiseksi. On herätetty tietoisuutta taiteen merkityksestä elämänlaadun, hyvinvoinnin ja itsearvostuksen edistäjänä ja syrjäytymisen estäjänä.

Keskeinen kumppani on ollut Vaalijalan kuntayhtymä, jonka kanssa on toteutettu Savossa mm. Taide mielessä -hanke, pohjoismainen yhteistyöhanke Voimataide ja studiotoimintaa kehittänyt Taidemyrsky-hanke. Projektien tuloksena syntyi Taidepesula-työpaja, joka on juurtunut osaksi Vaalijalan kuntoutuskeskuksen toimintaa.

Taiteellisesti lahjakkaille kehitysvammaisille ihmisille on pyritty luomaan mahdollisuuksia säännölliseen viikoittaiseen työskentelyyn taidestudioissa. Taidemyrsky-projektissa saatiinkin hyviä malleja yhteistyöhön mukaan lähteneiden Kuopion, Mikkelin ja Varkauden taidemuseoiden kanssa. Hanke siivitti myös Bovallius-ammattiopiston Pieksämäen yksikön vetämään oman kuva-artesaanin koulutusohjelmansa. Yhteistyöverkostossa on ollut mukana myös Savon Vammaisasuntopalvelut (Savas).

Viimeisimpänä on toteutettu Luovat erot -hanke vuosina 2012-13 yhdessä MSL:n, Vaalijalan, Kaarisillan ja ITE-museon kanssa. Sen myötä saatiin Kuopioon syntymään neljänä päivänä viikossa toiminut taidestudio, joka hankkeen päätyttyäkin on jatkanut suppeammassa muodossa. Vuoden 2015 alussa toiminta siirtyi osaksi Kuopion kaupungin palveluja, ja taidestudio toimii nyt kahtena päivänä viikossa Kuopion työkeskuksen tiloissa. Myös Kokkolassa on studiotoimintaa jatkettu Keski-Pohjanmaan Opistossa, läheisessä yhteistyössä ITE-museon kanssa. Hankkeen tuotoksena syntyi taidekasvattaja, TaT Minna Haverin laatima raportti taidetyön mallista.

Eri hankkeita ovat rahoittaneet mm. opetus- ja kulttuuriministeriö, Suomen Kulttuurirahasto ja Pohjois-Savon ELY-keskus.

Seuraa erityistaiteen nykyistä toimintaa Facebookissa: facebook

JAA TÄMÄ SIVU: