Digiratkaisut ja taloudellinen tuki eivät riitä – ruohonjuuritason yhdistystoiminta tarvitsee kohtaamisia

Kirjoittaja: Satu Hiuspää-Hiltunen

”Me tarvittais apua ihan kädestä pitäen, että hoksataan, miten tämä tehään. Voisitko neuvoo meitä vaihe vaiheelta?”
– Kyläyhdistyksen sihteeri, 2025

Tämä lainaus kuvastaa monien yhdistysten todellista tilannetta. Paikallisyhdistykset ovat maaseudun ja pienten kaupunkien elinvoiman perusta: ne järjestävät tapahtumia, ylläpitävät harrastusmahdollisuuksia ja tarjoavat tärkeitä palveluita. Ilman niitä moni alue olisi huomattavasti hiljaisempi ja värittömämpi.

Yhdistystoiminnan arki ei ole pelkkää iloa ja juhlaa. Se on myös jaksamattomuutta, vastuun kasautumista ja jatkuvaa kamppailua uusien toimijoiden löytämiseksi. Moni yhdistystoimija kokee jäävänsä yksin, ja haasteet kasaantuvat. Tämän vuoksi meidän on tärkeää pysähtyä kysymään

1. Miten varmistamme, että yhdistykset saavat tarvitsemansa tuen?
2. Minkälaista tukea eri tasoilla toimivat yhdistykset oikeasti tarvitsevat?

Yhdistysten haasteet ja tarpeet

Monet kokevat, etteivät he tunne olemassa olevia tukimuotoja tai osaa hakea esimerkiksi Leader-rahoitusta. Eikä monille yhdistyksille digitaalisesti toimiminen ole ratkaisu. Kaikilla yhdistyksillä ei ole käytössään edes toimivia verkkoyhteyksiä tai saatikka osaamista sähköisiin työkaluihin.

”Ei meillä täällä netti toimi. Jos haluan nettiin, pitää lähteä kylille asti. Siksi mulle ei kannata laittaa sähköpostia.”
– Kyläyhdistyksen jäsen, 2024

Usein puhumme yhdistysten taloudellisista haasteista, mutta onko se todellinen ongelma. Pohjoisen Keski-Suomen Järjestökysely 2024 toi esiin yhdistysten toistuvat haasteet. Kyselyn yllättävä tulos oli, että yksikään vastaaja ei ilmoittanut yhdistyksensä olevan alijäämäinen. Tämä on osoitus paikallisten yhdistysten taloudellisesta sopeutumiskyvystä ja vastuullisuudesta.

Taloushuolet saattavatkin liittyä enemmän tulevaisuuden epävarmuuteen, sillä järjestökyselyn mukaan yhdistykset kokevat nyt tarvitsevansa ennen kaikkea:

• Koulutusta ja tukea verkostoitumiseen
• Apua viestintään
• Keinoja uusien jäsenten hankintaan

Digikyselyt ja sähköpostiohjeet eivät tavoita kaikkia yhdistyksiä. Sen sijaan tarvitaan henkilökohtaista neuvontaa ja kasvokkain tapahtuvia kohtaamisia. Vapaaehtoiset eivät tarvitse pelkästään työkaluja vaan ihmisiä, jotka opastavat heitä kädestä pitäen.

Paikallisyhdistykset kaipaavat enemmän yhteistyötä

”Paikkakunnan sisällä usein on tiedossa mitä mikäkin yhdistys tekee ja mahdolliset yhteistyöt tulee varsin luontaisesti esiin, mutta kuntarajat ylittävälle yhteistyölle olisi saman toiminnan parissa varmasti potentiaalia.”
– Järjestökysely 2024

Vaikka yhdistykset toimivat aktiivisesti omalla alueellaan, kuntien välillä yhteistyö jää usein vähäiseksi. Tämä estää hyvien käytäntöjen leviämisen ja vähentää mahdollisuuksia jakaa resursseja.

Kyselyn vastaajat ehdottivat useita konkreettisia ratkaisuja:

• Säännölliset tapaamiset yhdistysten ja kunnan välillä
• Maksuttomat kokoontumistilat yhdistyksille
• Kuntarajat ylittäviä tapahtumia ja yhteistyöprojekteja

Kiitosta saivat erityisesti erilaiset messut ja tapahtumat. Ne ovat paikkoja, joissa yhdistykset voivat kohdata uusia ihmisiä, oppia toisiltaan, tehdä itseään näkyväksi ja löytää yhteistyökumppaneita. Esimerkiksi Sydän-Suomen messut nähtiin hyvänä, mutta niiden markkinointia ja laajempaa tunnettuutta toivottiin kehitettävän.

Pelkkä taloudellinen tuki ei riitä – tarvitaan kohtaamisia

”Vastuuhenkilöitä ja aktiivisia toimijoita on vaikea saada.  …. Oma aika on arvossa, talkootyö ei ole nykyaikaa. Palkkiot ovat mitättömät, jos mitään; ajan lisäksi vastuuhenkilöt uhraavat omaa rahaa, polttoainetta ym.”
– Järjestökysely 2024

Kuntien rooli neuvonnassa vaihtelee, ja joissakin kunnissa ei ole edes nimettyä henkilöä, jolta yhdistykset voisivat kysyä neuvoa. Mutta myös muita apua antavia toimijoita on, jotka tarjoavat tukea ja neuvontaa yhdistystoimintaan. Esimerkiksi KYT (Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki), Keski-Suomen Kylät ja Leader Viisari auttavat mielellään yhdistyksiä eri tavoin pohjoisen Keski-Suomen alueella, olipa kyse sitten rahoituksesta, koulutuksesta, viestinnästä tai kehittämistyöstä.

Järjestödigi-kartoituksen mukaan yli puolet järjestöistä kokee taloudellisten resurssien puutteen esteeksi teknologian hyödyntämiselle. Kyselyyn vastasi verkkoympäristössä olevia yhdistystoimijoita, mikä herättää kysymyksen: missä ovat ne, jotka eivät ole digitaalisessa maailmassa mukana? Ja minkä näkökulman he antaisivat?

Miten tuemme yhdistyksiä tulevaisuudessa?

Järjestökysely sekä keskustelut eri paikallisyhdistysten kanssa osoittivat, että yhdistykset tarvitsevat:

• Selkeämpää tietoa ja helposti saavutettavia koulutuksia.
• Konkreettista apua rahoitushakemusten tekemisessä.
• Tiloja, joissa he voivat kohdata muita yhdistyksiä, toimijoita sekä kuntalaisia.
• Paikan, josta voi kysyä neuvoa ja saada käytännön apua.
• Ja ennen kaikkea asiantuntijoita, jotka tukevat ja jakavat osaamistaan.

Yhdistysten vapaaehtoiset eivät tarvitse pelkästään rahaa tai uusia digialustoja. He tarvitsevat ennen kaikkea persoonia, jotka tulevat paikan päälle kuuntelemaan, auttamaan ja tukemaan tekemistä.

Yhteisöllisyyden merkitys on valtava. Se ei ole vain talkootyötä, vaan myös sosiaalista kestävyyttä, hyvinvointia ja yhteisön voimavara.

Tulevaisuuden kansalaistoiminnan kehittäminen tapahtuu kylätaloilla, seurantalojen saleissa ja talkootöiden äärellä. Se syntyy makkaranpaistossa, kahvikupin takaa ja kohtaamisissa, joissa jokainen tuntee olevansa osa yhteisöä omana itsenään. Mutta tämä kaikki vaatii konkreettista tukea, ei vain linkkejä tai digialustoja, vaan läsnäoloa ja kuuntelemista.

Yhdistykset kaipaavat kohtaamisia. He tarvitsevat ihmisiä, jotka tulevat paikalle ja kysyvät: ”Miten voin auttaa?”

Miten sinä voisit tukea paikallista yhdistystoimintaa?