Alue- ja kuntavaalit lähestyvät – äänestäminen on kestävyysteko
Tämän kevään alue- ja kuntavaaleissa valitaan päättäjät, jotka tekevät oman asuinalueesi arkea koskevia ratkaisuja vuosiksi eteenpäin. Kunnalliset ja alueelliset päätökset vaikuttavat suoraan alueen asukkaisiin ja ympäristöön, joten kuntien ja hyvinvointialueiden rooli kestävän kehityksen, oikeudenmukaisen arjen ja saavutettavien palveluiden edistämisessä on merkittävä.
Jokainen äänioikeutettu voi tehdä tänä keväänä kestävyysteon käyttämällä äänioikeuttaan.
Jokainen äänioikeutettu voi tehdä tänä keväänä kestävyysteon käyttämällä äänioikeuttaan. Äänestyspäätös on aina henkilökohtainen ja kumpuaa niistä arvoista, joita äänestäjä pitää tärkeinä. Siksi ennen äänestystä kannattaa pohtia, mitkä kestävän ja oikeudenmukaisen arjen osa-alueet ovat sinulle tärkeimpiä ja millaisten päätösten puolesta tahdot äänesi antaa.
Mihin kunta- ja aluevaltuutetut voivat vaikuttaa?
Ennen äänestyspäätöstä on hyvä olla tietoinen siitä, millaisista asioista kunta- ja hyvinvointialuetasolla keskustellaan ja päätetään.
Kuntien päätösvaltaan kuuluvat muun muassa:
- Kaavoitus ja alueiden käyttö: Mihin rakennetaan uutta ja mitä alueita suojellaan? Kunnanvaltuusto hyväksyy yleiskaavan, joka ohjaa alueen maankäyttöä. Kaavoituksessa tehdään linjauksia esimerkiksi asuinalueiden rakentamisesta ja viheralueiden kehittämisestä.
- Joukkoliikenne ja liikenneratkaisut: Kehitetäänkö joukkoliikennettä, tuetaanko pyöräilyä ja jalankulkua vai panostetaanko ensisijaisesti yksityisautoiluun? Kunnanvaltuustot tekevät valmistelujen pohjalta päätöksiä esimerkiksi pyöräteiden sijoittumisesta, joukkoliikenteen palveluista ja muista liikenneinvestoinneista.
- Energialinjaukset: Vähennetäänkö fossiilisia energialähteitä? Panostetaanko uusiutuvan energian hankkeisiin? Millaisia päätöksiä tuulivoimaan ja sen sijoittumiseen liittyen tehdään? Kunnanvaltuusto hyväksyy muun muassa alueen uusiutuvan energian strategiat.
- Paikallistalous ja yrittäjyys: Millä tavoin kunta tukee paikallista elinkeinoelämää ja panostaa työllisyyteen? Päätöksillä voidaan vaikuttaa esimerkiksi kiertotalouden edistämiseen ja paikallisten yritysten toimintaedellytyksiin.
- Koulutus, sivistys ja kulttuuri: Pidetäänkö päiväkodit, koulut ja kirjastot lähellä asukkaita? Onko lähikirjastossa jatkossakin saatavilla asiantuntevaa palvelua? Kannustetaanko paikallisia teatteriin tai museoon? Kunnat vastaavat koulujen, varhaiskasvatuksen ja vapaa-ajan palveluiden järjestämisestä.
Hyvinvointialueiden päätösvaltaan kuuluvat asiat:
- Terveydenhuolto: Miten perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito järjestetään? Aluevaltuutetut päättävät terveyskeskusten, sairaaloiden ja hoivapalveluiden sijoittumisesta sekä hoidon saatavuudesta.
- Sosiaali- ja mielenterveyspalvelut: Onko sosiaali- ja mielenterveyspalveluihin pääsy tarvittaessa nopeaa ja vastataanko palveluilla tarpeeseen? Päätöksillä voidaan vaikuttaa esimerkiksi matalan kynnyksen palveluiden kehittämiseen ja ennaltaehkäisevien toimenpiteiden järjestämiseen.
- Lasten, nuorten ja perheiden palvelut: Miten hyvinvointialue tukee perheitä? Vastataanko nuorten hätään? Päättäjät ratkaisevat muun muassa lastensuojelun, perhepalveluiden ja neuvoloiden resurssoinnin.
- Pelastustoimi ja turvallisuus: Miten nopeasti apu saapuu hätätilanteissa myös haja-asutusalueille? Aluevaltuustot päättävät pelastuslaitosten ja ensihoidon palveluverkosta.
- Palveluiden saavutettavuus: Pitääkö hyvinvointialue huolen siitä, että palvelut ovat saavutettavia myös haja-asutusalueilla? Tähän liittyvät hyvinvointialueella tehtävät päätökset koskevat sekä lähipalveluiden säilyttämistä että digitaalisten ja liikkuvien palveluiden kehittämistä.
Kestävän kehityksen osa-alueet osana päätöksentekoa
Kestävyyden edistäminen sekä harkittu päätöksenteko kunnissa ja hyvinvointialueilla edellyttävät tasapainoa ja kokonaisharkintaa ekologisten, sosiaalisten, taloudellisten ja kulttuuristen kestävyystavoitteiden välillä. Lisäksi päätöksenteossa on otettava huomioon alueelliset erityispiirteet ja päätösten vaikutukset paikallistasolla. Kestävän kehityksen edistäminen edellyttää, että päätöksiä tehdessä arvioidaan ennakkoon niiden vaikutuksia eri väestöryhmiin, ympäristöön, luonnon monimuotoisuuteen ja alueiden elinvoimaan. Huomiota voidaan kiinnittää esimerkiksi alla oleviin näkökulmiin osana kestävän kehityksen neljää eri osa-aluetta. Mitkä näistä ovat sinulle äänestäjänä erityisen merkityksellisiä?
Ekologinen kestävyys: luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen, ilmastonmuutoksen hillintä ja resurssiviisas toiminta
- Luonnon monimuotoisuuden huomioiminen kaavoituksen ja maankäytön suunnittelussa
- Energiantuotantoon ja liikkumiseen liittyvät vähäpäästöisyyttä tukevat valinnat
- Paikallisen luonnon hyvinvointia tukevan ruoantuotannon turvaaminen
Sosiaalinen kestävyys: asukkaiden hyvinvointi, yhdenvertaisuus ja osallisuus
- Palveluiden saavutettavuus eri alueilla
- Eri-ikäisten ja eri elämäntilanteissa olevien asukkaiden tarpeisiin vastaaminen
- Tasavertaiset mahdollisuudet osallistua päätöksentekoon ja vaikuttaa omaan elinympäristöön
Taloudellinen kestävyys: pitkän aikavälin vastuullinen toiminta ja talouskasvua tukevat päätökset, joissa otetaan huomioon myös tulevien sukupolvien ja planeetan tarpeet
- Talouskasvun ja ympäristön hyvinvoinnin tasapaino
- Työllisyyden tukeminen ja paikallisten yritysten toimintaympäristön kehittäminen
- Vastuulliset palveluratkaisut
Kulttuurinen kestävyys: paikallisen identiteetin, kulttuuriperinnön ja yhteisöllisyyden tukeminen
- Paikallisen kulttuuriperinnön huomioiminen ja turvaaminen osana kehittämistä
- Kulttuuripalveluiden saavutettavuus myös pienemmillä paikkakunnilla
- Kulttuuripalveluiden toimintaedellytysten ja yhteisöllisyyden tukeminen
Miksi maaseutuvaikutusten arviointi ja oikeudenmukainen siirtymä ovat tärkeitä?
Vihreällä siirtymällä tarkoitetaan yhteiskunnan muutosta kohti ympäristöystävällisiä, kestäviä ja luonnon monimuotoisuutta vahvistavia toimintatapoja. Käytännössä tämä tarkoittaa luonnonvarojen kestävää käyttöä, uusiutuviin energialähteisiin panostamista, kiertotalouden kehittämistä ja vähähiilisten ratkaisujen vahvistamista. Tämä siirtymä on välttämätön ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Vihreään siirtymään liittyvä päätöksenteko vaikuttaa kuitenkin eri alueisiin eri tavoin. Vihreän siirtymän vaikutukset keskittyvät maaseudulle, sillä maaseudulla on sekä tilaa uusiutuvan energian tuotantoon, luonnonvaroja että merkittävä vastuu suomalaisesta ruoantuotannosta.
Kun maaseutu huomioidaan ja sen erityispiirteet tunnistetaan päätöksenteossa, koko yhteiskunnan kestävyyttä ja vihreää siirtymää voidaan edistää oikeudenmukaisesti ja pitkäjänteisesti.
Oikeudenmukainen siirtymä tarkoittaa, että vihreän siirtymän hyödyt ja kustannukset jakautuvat mahdollisimman tasapuolisesti eikä muutos kuormita kohtuuttomasti esimerkiksi haja-asutusalueiden asukkaita. Maaseutuvaikutusten arviointi auttaa tunnistamaan ja ennaltaehkäisemään kielteisiä vaikutuksia sekä varmistamaan, että päätökset tukevat kestävää kehitystä kaikilla alueilla. Päätöksenteon ja sen valmistelun on tärkeää perustua ajantasaiseen ja alueiden todellisuutta kuvaavaan tietoon myös maaseudun näkökulmasta. Kun maaseutu huomioidaan ja sen erityispiirteet tunnistetaan päätöksenteossa, koko yhteiskunnan kestävyyttä ja vihreää siirtymää voidaan edistää oikeudenmukaisesti ja pitkäjänteisesti.
Mitkä ratkaisut sinä näet tärkeinä erityisesti maaseutualueiden osalta?
Sinä ohjaat asuinalueesi uutta suuntaa
Kun astut äänestyskoppiin, teet tärkeän valinnan asuinalueesi ja sen asukkaiden sekä ympäristön tulevaisuudesta. Samalla vaikutat siihen, millaisilla ratkaisuilla oma alueesi päättää rakentaa kestävää ja oikeudenmukaista tulevaisuutta. Sinun tehtäväsi kestävän kehityksen edistämisessä on äänestää. Kuntapäättäjän tehtävänä kestävän kehityksen johtamisessa on valinnan jälkeen edistää tietoon perustuvaa päätöksentekoa, huomioida kestävyys kaikessa suunnittelussa ja hankinnoissa, sitouttaa eri toimijat mukaan kestävän kehityksen työhön, seurata ja arvioida toimenpiteiden vaikuttavuutta sekä tehdä tarvittavia korjausliikkeitä.
Kaikilla vaaleissa valituilla valtuutetuilla on lisäksi vastuu siitä, että päätöksenteko on tietoon perustuvaa. Julkisen päätöksenteon valmistelussa voidaan hyödyntää muun muassa ennakkovaikutusten arviointia, jonka avulla tarkastellaan päätösten vaikutuksia eri ryhmiin ja alueisiin. Tärkeää on huomioida myös päätösten ristikkäisvaikutukset sekä varmistaa, että hallinto on avointa, osallistavaa ja tietoon perustuvaa. Varmista, että oma ehdokkaasi on valmis käyttämään kokonaisharkintaa sekä ottamaan nämä näkökulmat huomioon osana kestävää päätöksentekoa.
Valitse ehdokas, jonka näkökulmat vastaavat omia arvojasi ja joka ymmärtää asuinalueesi erityispiirteet sekä kestävän kehityksen osa-alueiden huomioon ottamisen merkityksen oikeudenmukaiselle siirtymälle ja kestävälle päätöksenteolle. Näin varmistamme, että tulevaisuuden kunnat ja hyvinvointialueet rakentuvat kestävälle, elinvoimaiselle ja oikeudenmukaiselle pohjalle niin maaseudulla kuin kaupungissakin.
Harkittu äänestyspäätöksesi on kestävyysteko. Muista: tärkeintä on äänestää.
Tämä blogiteksti on osa maaseutupolitiikan KERÄ-verkoston toimintaa.
Lähteinä käytetty:
Kuntaliitto: Agenda2030:n tavoitteita ilmentävä strategiaprosessi ja strategia
Kuntaliitto: Kestävä kehitys
Kuntaliitto: Kestävän kehityksen strateginen johtaminen
Kuntaliitto: Kuntastrategia
Maaseutupolitiikka: Maaseutuvaikutusten arviointi (MVA)
Yle: Alue- ja kuntavaalit 2025
Ympäristöministeriö: Mitä on vihreä siirtymä?
