Ekothon on yhteistyön toimintamalli Norjasta, osa I

Mikä ihmeen Ekothron? ”Ei kun Ekothon! No tää on tämmönen yhteistyömalli, jonka toin Norjasta Suomeen”, vastaan kysyjille.
Löysin mallin Brysselissä lokakuussa 2019 Norjan EU-toimiston tilaisuudessa. Oli meneillään Euroopan kaupunkien ja alueiden viikko -tapahtuma (The European Week of Regions and Cities). Kiertotalous- ja ilmastoaiheisissa tilaisuuksissa puhuttiin Greta Thunbergista ja nuorten ilmastolakoista (Fridays for Future), ranskalaisista keltaliivien mielenosoituksista ja Alppien sulamisesta.
Vihdoinkin, ajattelin. EU:ssa on ymmärretty, että ilmasto- ja ympäristötyötä on tehtävä demokraattisesti ihmisten kanssa. Ei ylhäältä määräten, vaan ruohonjuuritason toimintaa mahdollistaen.
Olen tehnyt ilmasto- ja ympäristötyötä 2000-luvun alusta saakka. 25 vuotta sitten askartelin pienoiskasvihuoneen paperimassasta tehdyn maapallon päälle opettaakseni ihmisille kasvihuoneilmiön ja ilmaston muutoksen vaikutuksista. Tein lumiukkojen mielenosoituksen ja soitin herätyskelloja, jotta päättäjät reagoisivat planeettamme hätätilaan. Jaoin kaduilla lentolehtisiä ja kävin loputtomasti keskusteluita.
Olin enemmän kuin turhautunut, asiat eivät tuntuneet muuttuvan. Ympäristöliikkeen huolet ohitettiin tai hyökättiin vastaan syyttämällä maanpetturuudesta – esimerkiksi silloin, kun saksalaisille medioille oli kerrottu avohakkuista.
Hidasta heräämistä
Asiat ovat muuttuneet noista ajoita. Ympäristömme tilanne on entistä huonompi, mutta nyt riittävä määrä ihmisiä on herännyt. Useissa seurakunnissa on annettu lähetyskäsky toimia luonnon hyväksi, yrityksillä on omat ympäristöohjelmansa ja meillä on ilmastolaki. Silti koen, että riittävästi ei tapahdu.

Palataan Brysseliin ja Norjan EU-toimistolle. Mathew Stiller-Reeve esittelee Klimathon -tapahtumaa. Mathew kertoo turhautumisestaan ilmastotutkijana; meillä on tietoa enemmän kuin koskaan aiemmin, ja ilmastonmuutoksen katastrofaaliset seuraukset näkyvät jo esimerkiksi Bangladeshissa, missä hän on työskennellyt. Myös hän kokee, että emme tee riittävästi. Siksi hän on kehittänyt Klimathon-tapahtuman. Se on tapahtuma, joka tuo yhteen ilmastotutkijat, järjestöt ja kuntien päättäjät. Ajattelen kohdanneeni ihmisen, joka näkee maailman samoin kuin minä.
Keskustelen Mathewin kanssa kymmenen minuuttia, sitten hänen täytyy jo jatkaa matkaa. Yhteydenpitomme jatkuu sähköpostilla, ja päätän järjestää Klimathonin Suomessa.
Kerään ympärilleni asiantuntijoiden ja tutkijoiden ryhmän ja saamme ideallemme rahoituksen. Alamme kutsua Klimathonia Ekothoniksi. Pandemia eristää meidät koteihimme ja kaksi ensimmäistä Ekothonia järjestetään etänä.
Pari viime vuotta olen työskennellyt Pohjois-Savon Kestävät kylät -hankkeessa. Yksi tavoitteista on saattaa alkuun 15 uutta ympäristöhanketta. Mikäs siis sen parempi kuin Ekothon!
Niinpä lokakuussa 2026 Siilinjärvellä järjestettiin Ekothon. Ensimmäistä kertaa paikan päällä. Toivoin saavani paikalle 40-50 osallistujaa. Lopulta osallistujia oli 60 henkilöä! Tällaiselle tapahtumalle oli siis tilausta.
Seuraavassa blogikirjoituksessa kerron tarkemmin uusimmasta Ekothonista.
Jos haluat tutustua tarkemmin Ekothonin toimintamalliin, voit perehtyä ORSI-hankkeen tekemään Ekothon-oppaaseen.
Kirjoittaja