Vapaaehtoiset pitävät Sorsakosken liikkeessä
Nuokkari, kyläjuhlat, kerhot ja varainhankinta eivät syntyisi ilman talkoolaisia. Sorsakoskella vapaaehtoistyö ei ole vain osa toimintaa, vaan koko kyläyhdistyksen perusta.
Kansalaisareenan, Opintokeskus Siviksen, Kirkkohallituksen, Diakonissalaitoksen, Marttaliiton, Suomen Partiolaisten ja Suomen Punaisen Ristin teettämän ja Taloustutkimuksen toteuttaman Vapaaehtoistoiminta Suomessa 2026 -tutkimuksen mukaan maaseudulla asuvat osallistuvat vapaaehtoistoimintaan kaupunkilaisia aktiivisemmin, ja heillä on myös enemmän erilaisia tehtäviä hoidettavanaan.
Maaseudulla vapaaehtoiset ylläpitävät monia yhteisöjen kannalta välttämättömiä toimintoja
Sorsakosken kyläyhdistyksellä ei ole työntekijöitä eikä hanketyöntekijöitä. Toiminta perustuu kokonaan vapaaehtoisiin. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että kyläläiset itse huolehtivat sekä arjen pyörittämisestä että tapahtumien järjestämisestä.
– Täysin kaikki tehdään vapaaehtoisvoimin. Meillä ei ole työntekijöitä, vaan kaikki tehdään itse sen mukaan, mitä osataan, kyläyhdistyksen puheenjohtaja Erkki Munter kertoo.
Talkootyötä laidasta laitaan
Tutkimuksen mukaan vapaaehtoistoiminnan yleisimpiä tehtäviä Suomessa ovat auttaminen, talkootyö, hallinto- ja luottamustehtävät sekä tapahtumien järjestäminen.
Sorsakosken vapaaehtoisten suorastaan hengästyttävän pitkä tehtävälista kertoo paljon siitä, miten laajasti toiminta koskettaa kylän arkea.
Vapaaehtoiset huolehtivat muun muassa kylätalon siivouksesta, kiinteistön ylläpidosta, kirjanpidosta, punttisalin ylläpidosta, tapahtumien markkinoinnista, arpajaisten järjestämisestä, laavun kunnossapidosta ja liputuksista. Lisäksi järjestetään kerhoja, ikäihmisten liikuntaa sekä viikoittain kokoontuvaa nuokkaritoimintaa.
Vuoden aikana kylällä on järjestetty tapahtumia, kuten esim. Kyläkarnevaalit ja Ruostumaton Sorsakoski. Tulossa on mm. perinneruokapäivät, isäinpäivän etkot, joululaulutilaisuuksia sekä perinteiset joulumyyjäiset.
Ilman vapaaehtoisia toiminta pysähtyisi
Kyläyhdistyksessä arvioidaan, että ilman vapaaehtoisia yhdistys olisi nopeasti lopetusuhan alla.
– Toiminta pysähtyisi täysin. Tapahtumat lakkaisivat ja kerhoihin tottuneet ihmiset kävisivät ihmettelemässä lukossa olevaa Seuralan talon ovea.
Sama huoli näkyy myös valtakunnallisesti. Vapaaehtoistoiminta Suomessa 2026 -tutkimuksen vastaajat arvioivat vapaaehtoistoiminnan merkityksen kasvavan tulevaisuudessa, samalla kun julkiset resurssit vähenevät ja avun tarve lisääntyy. Samalla kannetaan huolta vapaaehtoisten jaksamisesta ja siitä, löytyykö uusia tekijöitä toiminnan jatkajiksi.
Yhteisöllisyys vetää mukaan
Tutkimuksen mukaan vapaaehtoisten tärkeimpiä syitä pysyä mukana toiminnassa ovat mahdollisuus auttaa, tunne yhteisöön kuulumisesta ja kokemus siitä, että on tervetullut toimintaan mukaan.
Sorsakoskella nämä tekijät tunnistetaan hyvin.
– Hallitus ja talkooväki toimivat esimerkkinä uusille toiminnasta kiinnostuneille. Meistä huokuu yhteisöllisyys ja ystävällisyys, ja tapahtumissa sekä talkoissa on rento ja mukava meno.
Monelle vapaaehtoistyö tarjoaa rytmiä arkeen, uusia tuttavuuksia ja mahdollisuuden vaikuttaa oman asuinalueensa tulevaisuuteen.
– Maaseudun pitäminen elinvoimaisena on tärkeää. Vapaaehtoistyö voi olla myös harrastus.
Mukaan voi tulla omalla panoksella
Yksi tutkimuksen keskeisistä havainnoista on, että lähes puolet vapaaehtoistoiminnan ulkopuolella olevista kokee lyhytkestoisten tehtävien helpottavan mukaan lähtemistä.
Sorsakoskella tätä ajatusta on pyritty toteuttamaan käytännössä.
– Jokainen voi antaa omaa aikaansa juuri sen verran kuin kokee hyväksi. Ei tarvitse sitoutua joka viikonloppu tai jokaiseen tapahtumaan.
Kyläyhdistyksessä halutaan myös oikaista väärinkäsitystä tai suorastaan pelkoa, jonka mukaan talkoisiin osallistuva päätyisi heti vastuutehtäviin.
– Pienikin teko on aina arvokas. Kaikki käytetty aika viidestä minuutista vuosiin auttaa eteenpäin.
Uudet kasvot tervetulleita
Nuorten osallistuminen nousi esiin tutkimuksessa. Lähes puolet 15–24-vuotiaista vastaajista oli osallistunut vapaaehtoistoimintaan viimeisen vuoden aikana. Tutkimuksen mukaan haaste ei niinkään ole kiinnostuksen puute, vaan sopivien osallistumistapojen löytäminen.
Sorsakoskella uusia vapaaehtoisia on pyritty tavoittamaan muun muassa ideapajojen avulla. Kyläläiset ovat päässeet ehdottamaan uusia tapahtumia ja kerhoja sekä vaikuttamaan toiminnan sisältöihin.
Viimeisen vuoden aikana vapaaehtoistoimintaan oli osallistunut 46 prosenttia suomalaisista (Vapaaehtoistoiminta Suomessa 2026 -tutkimus)
Myös nuokkarin toiminnassa lasten ja nuorten näkemyksiä kuunnellaan aktiivisesti.
– Uusia kasvoja on saatu mukaan ideapajojen ja puskaradion kautta.
Vapaaehtoisten joukosta löytyy osallistujia lähes kaikista ikäryhmistä. Mukana on väkeä melkeinpä vauvasta vaariin tai mummoon.
– Eläkkeelle jäätyäni on ollut aikaa ja halua olla mukana toiminnassa ja kantaa oma kortensa kekoon kylän hyväksi, yhdistyksen hallituksen jäsen Auli Mikkonen kertoo.
Nuokkari loi uuden kohtaamispaikan
Yksi viime vuosien merkittävimmistä onnistumisista on ollut nuokkaritoiminnan käynnistyminen uudelleen pitkän tauon jälkeen.
Hallituksen jäsen ja nuokkarin vetäjä Krista Paasikivi kertoo haluavansa tarjota oman lapsensa sukupolvelle samanlaisen turvallisen kohtaamispaikan kuin itse aikanaan sai.
Myös Laura Iivanainen nostaa nuokkarin yhdeksi tärkeimmistä onnistumisista.
– Oli hienoa nähdä, kuinka pienestä nuokkari lähti uudelleen käyntiin ja kuinka nopeasti siitä tuli kylän lasten ja nuorten oma turvallinen paikka.
Yhteinen työ näkyy koko kylässä
Vapaaehtoistyön vaikutukset ulottuvat paljon yksittäisiä tapahtumia laajemmalle.
Kyläyhdistyksen mukaan kerhot, nuokkari ja yhteiset tapahtumat lisäävät yhteisöllisyyttä, tuovat elämää kylään ja voivat jopa houkutella uusia asukkaita alueelle.
Maaseudulla asuvista vastaajista vapaaehtoistoimintaan osallistui 51 prosenttia, kaupungeissa 44 prosenttia. Maaseudun vapaaehtoisille kasautuu keskimäärin myös enemmän vastuuta ja tehtäviä kuin kaupungin vapaaehtoisille (Vapaaehtoistoiminta Suomessa 2026 -tutkimus)
Myös uusille asukkaille vapaaehtoistoiminta tarjoaa luontevan tavan löytää paikkansa yhteisössä.
Erkki Munter muutti perheineen kylälle vuonna 2023 ja lähti pian mukaan toimintaan.
– Näin sen hienona mahdollisuutena tutustua kyläläisiin. Suattaapi olla vähän puuhamiehen vikaa, joka sitten ajaapi osallistumaan kyläyhdistystoimintaan.
Sorsakoskella toimii myös Sorsakosken eläkeläiset ry, joka tuottaa tapahtumia eläkeläisille ja järjestää tansseja Niskaharjun lavalla. Myös Sorsakosken soittokunta tukee kylän toimintaa ja esiintyy kylän tapahtumissa talkoohengen mukaisesti.
Rahoitustakin tarvitaan
Leppävirran kunta on tukenut vuosittain kyläyhdistyksen toimintaa ja lisäksi kunnalta voidaan hakea erillistä tukea tapahtumien järjestämiseen. Myös Kehittämisyhdistys Mansikka ry on myöntänyt avustuksia kyläyhdistykselle, viimeisimpänä nyt rakenteilla olevan frisbeegolfradan laajennukseen.
– Tukirahoista on iso apu toiminnan pyörittämiseen. Myös yksityinen lahjoittaja on tukenut toimintaamme, Erkki Munter kertoo.
Sorsakosken tarina havainnollistaa hyvin sitä, mistä vapaaehtoistoiminnassa lopulta on kyse. Kyse ei ole pelkästään tapahtumien järjestämisestä tai talkootunneista. Kyse on yhteisöstä, joka pitää itse huolta omasta elinvoimastaan.
Juuri tällaista vapaaehtoistoimintaa tutkimus kuvaa erityisen tärkeäksi: toimintaa, joka ylläpitää palveluja, luo yhteisöllisyyttä ja mahdollistaa asioita, joita ei muuten syntyisi.
Sorsakoskella sen merkitys kiteytyy ehkä parhaiten yhdistyksen rahastonhoitaja Anja Tikkasen ajatukseen:
– Aika ikävä olisi asua muuten.
Lue lisää
Kun palvelut vähenevät, vapaaehtoisten merkitys kasvaa – Miltä näyttää vapaaehtoistoiminnan Suomi vuonna 2026? (Marion Fields, VTT, asiantuntija, Opintokeskus Sivis 2026)