Opintokeskusten toiminta kohti kestävän kehityksen sertifikaattia rakentuu vaihe vaiheelta

Opintokeskusten edustajat kokoontuivat keväällä keskustelemaan kokemuksista kestävästä kehityksestä, sen merkityksestä toiminnalle sekä sertifiointiprosessista.

Kestävä kehitys ei ole vain ympäristötekoja, vaan koko toimintakulttuurin muutos

Okka-säätiön suunnittelupäällikkö Erkka Laininen pohjusti keskustelua näkökulmilla toisintavasta, ennakoivasta ja uudistavasta toiminnasta opintokeskuksissa.

Kestävä kehitys oppimisessa ei tarkoita vain kestävien tekojen opettamista, vaan kykyä kasvattaa ihmisiä, yhteisöjä ja organisaatioita kuvittelemaan, kokeilemaan ja rakentamaan kestävämpää tulevaisuutta yhdessä.

– Kestävän kehityksen työ ei rajoitu esimerkiksi kierrätykseen, energiansäästöön tai ympäristöohjeisiin, vaan sen tulisi läpäistä koko organisaation toimintakulttuuri, Erkka Laininen korosti. Keskeisiä elementtejä ovat ympäristövastuu ja eettisyys osana arjen toimintaa, vuorovaikutus, osallisuus ja yhteisöllisyys sekä hyvinvointi, turvallisuus ja myötätunto yhteisön perustana.

Oppiminen nähdään muutoksena yksilössä, yhteisössä ja yhteiskunnassa.

Kestävyyskasvatuksessa ei riitä, että osallistujat saavat tietoa luonnosta tai ilmastosta, vaan tavoitteena on kriittisen ja eettisen ajattelun vahvistaminen, ymmärrys vaikuttamisen mahdollisuuksista ja kyky tehdä muutosta omassa arjessa ja yhteiskunnassa

Tämä näkyy kolmena ulottuvuutena:

• tieto ja taidot (esim. kestävän elämäntavan kurssit, luennot)
• kokemus ja reflektio (oppiminen luonnossa, kulttuuriympäristöissä, taiteen keinot)
• tunteet ja mielikuvitus (utopiatyöskentely, tunteiden jakaminen, vaihtoehtoisten tulevaisuuksien kuvittelu)

Vapaa sivistystyö voi toimia yhteiskunnan uudistajana

Erkka Laininen pohti vapaan sivistystyön tehtävää tässä ajassa toisintavien, uudistavien ja ennakoivien tehtävien kautta.

• toisintava = nykyisen ylläpitäminen, esim. foorumi kansalaisten omaehtoiselle opiskelulle
• ennakoiva = tulevaisuuden muutoksiin valmistautuminen, esim. foorumi aktiiviselle kansalaistoiminnalle ja dialogille, kriittisen ajattelun herättäjä
• uudistava = aktiivinen yhteiskunnan muuttaminen kestävämpään suuntaan, foorumi toisintekemiselle ja yhteiskunnan uudistamiselle, suunnannäyttäjä vaihtoehtoisille tulevaisuuksille

Vapaan sivistystyön erityinen vahvuus on mahdollisuus:

• tarjota tilaa keskustelulle, kohtaamisille ja merkitysten rakentamiselle
• aktivoida osallistujia kansalaisina, ei vain oppijoina
• rakentaa kumppanuuksia ja paikallisia kokeiluja

Johtamisen rooli: yhteiset arvot, verkostot ja oppiva yhteisö

Kestävä kehitys vaatii myös johtamisen muutosta. Esityksen mukaan uudistavassa organisaatiossa:

• toiminta perustuu yhteisiin arvoihin ja visioihin
• verkostot nähdään oppimisen ja uudistumisen resurssina
• tavoitteena ei ole vain nykyisen toiminnan tehokkuus, vaan kestävän tulevaisuuden rakentaminen

Opintokeskusten kokemuksia kestävän kehityksen sertifikaatin hakuprosessista

Maaseudun Sivistysliiton koulutus- ja kansalaistoiminnan päällikkö Virpi Skippari sekä Opintokeskus Vision opintojohtaja Katja Alvoittu kertoivat kestävän kehityksen sertifikaatista ja hakuprosessista opintokeskuksissa.

Kestävän kehityksen sertifikaatti on enemmän matka kuin maali: se rakentaa yhteistä toimintakulttuuria, tekee kehittämistyöstä näkyvää ja tuo kestävyyden osaksi arjen johtamista, pedagogiikkaa ja päätöksentekoa.

Sertifiointi alkaa jo paljon ennen varsinaista hakua. esimerkiksi Maaseudun Sivistysliitossa pohjatyö alkoi jo vuosina 2020–2022, vaikka varsinainen sertifikaattiprosessi käynnistyi vasta myöhemmin.

Ensin työstettiin mm. viestinnän julkisuus- ja vaikuttavuusanalyysiä, vaikuttavuusmittareita ja yhteistä mittarikieltä ja samalla kasvatettiin ymmärrystä siitä, miten toimintaa arvioidaan vaikutusten, ei vain tekemisen kautta.

– Kestävän kehityksen sertifikaatti ei synny tyhjästä, vaan vaatii organisaatiolta kykyä arvioida omaa toimintaansa systemaattisesti, Virpi Skippari kertoo. Prosessi yhdistää kestävyyden osaksi koko organisaatiota.

Sertifikaatti ei koske vain ympäristöasioita tai yksittäisiä tekoja, vaan koko organisaation toimintaa. Sertifiointi toimii kehittämisen viitekehyksenä.

Itsearviointi on toiminnassa keskeinen vaihe. Siihen osallistuivat koko henkilöstö, johto, opiskelijat ja kumppanit

Kestävän kehityksen sertifikaattimäärittelyn prosessi ei siis ole johdon yksin tekemä harjoitus, vaan yhteinen reflektio siitä, missä ollaan nyt ja mihin halutaan mennä. Sertifiointi on oppimisprosessi, ei pelkkä laatuleima.

 Auditointi nähdään peilinä, ei kokeena

-Auditointi ei ole rankaisemista tai virheiden etsintää vaan kehittämisen tukemista ja ulkopuolista sparrausta. Tämä on tärkeä viesti organisaatioille, joita auditointi voi jännittää, Katja ja Virpi kertovat.

Opintokeskukselle myönnetty sertifikaatti ei ole päätepiste, vaan sen  jälkeen työ vasta kunnolla alkaa ja sertifikaatti alkaa ohjata arjen keskusteluja, johtamista ja pedagogiikkaa. Sertifikaattiprosessissa esille tulleita kehittämiskohteita tutkaillaan huolella ja niiden edistäminen kannattaa aloittaa saman tien.

Maaseudun Sivistysliitossa perustettiin kestävän kehityksen työryhmä, joka tekee näkyväksi kestävän kehityksen toimia jatkuvan oppimisen ja uudistumisen alustana. Vuonna 2026 korostuvat vertaisoppiminen, jatkokehittäminen ja kokemusten jakaminen.

Jatkuvuus on kestävän kehityksen työssä tärkeää

Sertifikaatti on aina määräaikainen ja kehittämistyö jatkuu koko ajan.

-Kestävää kehitystä ei “suoriteta valmiiksi”. Toimintaa arvioidaan ja kehitetään jatkuvasti, Virpi Skippari muistuttaa. Kestävän kehityksen sertifikaatti on enemmän matka kuin maali: se rakentaa yhteistä toimintakulttuuria, tekee kehittämistyöstä näkyvää ja tuo kestävyyden osaksi arjen johtamista, pedagogiikkaa ja päätöksentekoa.

Opintokeskusten työntekijöistä oppilaitosten kestävän kehityksen sertifioinnin auditoijia

Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifioinnin auditoijina voivat toimia vain OKKA-säätiön kouluttamat ja rekisteröimät auditoijat. Opintokeskusten työntekijöistä koulutuksen ovat suorittaneet Opintokeskus Vision opintojohtaja Katja Alvoittu, Maaseudun Sivistysliiton koulutus- ja kansalaistoiminnan päällikkö Virpi Skippari ja Kansan Sivistystyön Liiton laatu- ja kehittämisvastaava ja laatupäällikkö Jutta Lithovius.

Vertaisauditoinnit ovat opintokeskuksissa nyt konkreettisesti käynnissä. Virpi Skippari ja Katja Alvoittu toimivat auditoijina KSL:n kestävän kehityksen sertifikaatin uusimisessa. Jutta Lithovius toimii puolestaan Vision auditoijana.

Auditointi ei ole vain kriteerien todentamisen tarkastelua, vaan ennen kaikkea yhteinen pysähtyminen tarkastelemaan toimintaa ja sen suuntaa. Se rakentuu keskustelulle: mitä on jo tehty, mitä kohti ollaan menossa ja millaisia mahdollisuuksia avautuu seuraavaksi. Parhaimmillaan auditointi toimii oppimisen paikkana, ulkopuolisena ja rakentavana peilinä. Auditointi tekee näkyväksi vahvuuksia ja auttaa tunnistamaan seuraavia askelia kohti uudistavampaa toimintakulttuuria.