Vieraskasvit valtaavat tilaa luonnolta – torjunta kannattaa aloittaa ajoissa

Kaunis mutta haitallinen! Monet Suomen kesämaisemaa värittävät vieraskasvit uhkaavat samalla luonnon monimuotoisuutta. Haitallisten vieraslajien torjunta on yksi konkreettisimmista tavoista ehkäistä luontokatoa ja tässä työssä tarvitaan jokaisen apua.

Tienvarsien pinkit ja violetit lupiinimeret, puutarhoista karanneet kurtturuusut ja jokivarsia peittävät jättipalsamit ja valtavat jättiputkikasvustot ovat monelle tuttu näky kesäisessä Suomessa. Vaikka vieraskasvit saattavat näyttää kauniilta, niiden leviämisellä voi olla vakavia seurauksia luonnon monimuotoisuudelle. Nopeasti kasvavat ja tehokkaasti leviävät lajit syrjäyttävät alkuperäisiä kasveja, köyhdyttävät elinympäristöjä ja heikentävät monien hyönteisten, lintujen ja muiden lajien elinmahdollisuuksia.

Haitalliset vieraslajit kuuluvat merkittäviin luonnon monimuotoisuutta heikentäviin tekijöihin ilmastonmuutoksen, elinympäristöjen häviämisen ja luonnonvarojen ylikäytön rinnalla. Suomessa niiden torjunta on tärkeä osa luontokadon ehkäisemistä. Mitä aikaisemmin vieraskasvien leviämiseen puututaan, sitä helpompaa ja edullisempaa niiden hävittäminen on. Torjunta on erityisen tärkeää etenkin luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkailla alueilla, kuten perinnebiotooppeilla ja luonnonsuojelualueilla tai niiden lähistöllä.

Vieraslajit ovat lajeja, jotka ovat siirtyneet luontaiselta levinneisyysalueeltaan uudelle alueelle ihmisen mukana joko tarkoituksellisesti tai tahattomasti. Osa niistä menestyy uudessa ympäristössä niin hyvin, että ne alkavat aiheuttaa haittaa alkuperäislajeille, ekosysteemeille tai maa- ja metsätaloudelle. Tällöin puhutaan haitallisista vieraslajeista. Suomessa yleisimpiä haitallisia vieraskasveja ovat esimerkiksi jättiputki, komealupiini, jättipalsami ja kurtturuusu. Kansallisessa ja EU:n vieraslajiluettelossa olevien lajien leviämistä ei saa edistää ja niitä suositellaan torjuttaviksi. Lisäksi Suomessa on useita vieraslajeja, joita ei ole säädetty haitallisiksi eli ne eivät kuulu kansalliseen eivätkä EU:n haitallisten vieraslajien luetteloon. Nämä vieraslajit ovat tutkitusti tai potentiaalisesti haitallisia, ja niitä koskee ympäristöön päästämisen kielto. Näitä ovat muun muassa kanadanpiisku, isotuomipihlaja ja jättitatarkasvit. Kansallisen vieraslajiluettelon, EU:n vieraslajiluettelon ja muut haitalliset vieraslajit löydät täältä: Vieraslajit – Vieraslajit.fi  Tutustu listaan varsinkin, jos olet hankkimassa uusia puutarhakasvilajeja kotiisi tai jos joku kasvi tuntuu leviävän erityisen tehokkaasti.

Torjunnassa kaikki ympäristöystävälliset keinot käyttöön

Vieraslajien torjunnassa suositellaan ensisijaisesti ympäristöystävällisiä menetelmiä, joita ovat esimerkiksi mekaaninen kitkentä, niitto, peittäminen, laidunnus ja kuumavesikäsittely. Oikean torjuntatavan valinta riippuu kasvupaikasta ja torjuttavasta lajista. Kaikissa torjuntatavoissa keskeistä on estää uusien siementen muodostuminen ja leviäminen uusille alueille. Torjuntatoimet on ajoitettava ennen siementen kypsymistä. Lisäksi kasvijätteen asianmukainen käsittely on tärkeää.

Mekaaninen kitkentä tarkoittaa kasvien poistamista juurineen käsin tai työkaluilla. Se soveltuu erityisesti pienialaisille kasvustoille ja yksittäisille esiintymille. Kitkentä on tehokkainta kosteassa kivettömässä maassa, jolloin juuret irtoavat helpommin. On tärkeää poistaa mahdollisimman suuri osa juuristosta, sillä monet vieraslajit kykenevät uusiutumaan pienistäkin juurenpalasista.

Niitto soveltuu laajoille kasvustoille, joissa kitkentä ei ole käytännöllistä. Kasvusto niitetään useita kertoja kasvukauden aikana, jolloin kasvin elinvoima heikkenee vähitellen. Ensimmäinen niitto tulee tehdä ennen kukintaa ja siementen muodostumista, ja niittoa on jatkettava säännöllisesti useamman vuoden ajan, jotta kasvusto saadaan hallintaan.

Peittäminen on tehokas keino erityisesti pienillä rajatuilla alueilla. Kasvusto peitetään valoa läpäisemättömällä materiaalilla, esimerkiksi pressulla tai katekankaalla. Joillekin kasveille saattaa riittää paksu kerros pahvia tai ruohonleikkuujätettä, sanomalehtiä tai olkea. Peitteen tulee olla paikallaan riittävän pitkään, vähintään yhden kasvukauden ajan – usein kuitenkin useamman vuoden, ja sen reunat on kiinnitettävä huolellisesti.

Laidunnusta voi hyödyntää etenkin jättipalsamin ja nuorten lupiinikasvustojen torjuntaan, kunhan toimintaa jatketaan useamman vuoden ajan. Laidunnus soveltuu erityisesti laajoille ja vaikeakulkuisille alueille, kuten rannoille, niityille ja jokivarsiin, joissa mekaaninen torjunta on hankalaa. On varmistettava, etteivät eläimet levitä siemeniä uusille alueille esimerkiksi turkissaan tai lannan mukana. Osa vieraskasvilajeista on myrkyllisiä eivätkä ne sovellu eläinten ravinnoksi.

Vieraskasvien torjunta on minulle tärkeää, sillä siinä ylläpidetään maaseudun elinvoimaisuutta ja kylätoimintaa sekä vaalitaan kulttuurimaisemaa.

-Mari Vauhkonen, Sotkuman kyläyhdistyksen puheenjohtaja

Kuumavesikäsittely on osoittautunut tehokkaaksi keinoksi torjua monia vieraskasvilajeja ilman kemikaaleja. Menetelmässä kasvit käsitellään noin 100-asteisella vedellä, joka rikkoo kasvin solurakenteen äkillisen lämpötilan muutoksen seurauksena. Tämä johtaa kasvin maanpäällisten osien ja usein myös juuriston nopeaan tuhoutumiseen. Runsas kuumavesimäärä voi lisäksi vähentää maaperän siemenpankkia. Koska maahan jää usein itämiskykyisiä siemeniä ja uusia siemeniä kulkeutuu alueelle esimerkiksi tuulen tai eläinten mukana, käsittely on tarpeen uusia useana peräkkäisenä vuotena.

Ajantasaista ja lajikohtaista tietoa torjuntamenetelmistä sekä kasvijätteen käsittelystä löytyy vieraslajit.fi-sivustolta.

Talkoot ovat tehokas tapa torjua vieraslajeja laajemmilta alueilta

Kyläyhteisöt ja yhdistykset ympäri Suomen tekevät tärkeää työtä vieraskasvilajien torjumiseksi. Talkoot lisäävät yhteisöllisyyttä tuomalla ihmiset yhteen yhteisen tavoitteen äärelle. Yhdessä tehty työ vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta, lisää vuorovaikutusta ja kasvattaa ylpeyttä omasta ympäristöstä.

Sotkuman kyläyhdistys ry on järjestänyt lupiinin torjuntatalkoita jo vuosien ajan.

”Olemme Sotkumassa kokeilleet eri torjuntamenetelmiä ja saaneet hillittyä lupiinikasvustojen leviämistä sekä osin jopa poistettua niitä monilta paikoilta. Näin olemme voineet säilyttää Sotkuman maakunnallisesti arvokkaan kylämaiseman”, kyläyhdistyksen puheenjohtaja Mari Vauhkonen kertoo. ”Olemme keskittyneet estämään lupiinikasvustojen leviämistä katkomalla ja riipimällä kasvien kukintoja ja siemeniä. Osa kasveista on kaivettu juurineen maasta, ja osa niitetään ennen kukintaa. Toiset talkoot järjestämme myöhemmin kesällä, jos uusia kukintoja ilmaantuu. Tänä vuonna kokeilimme ensimmäistä kertaa lupiinin kuumavesikäsittelyä. On jännittävää seurata, miten paljon lupiinikasvustot vähenevät käsittelyn seurauksena – ainakin heti käsittelyn jälkeen kasvit ruskistuivat välittömästi. Vieraskasvien torjunta on minulle tärkeää, sillä siinä ylläpidetään maaseudun elinvoimaisuutta ja kylätoimintaa sekä vaalitaan kulttuurimaisemaa.”

Näin järjestätte vieraskasvitalkoot

1. Suunnitelkaa etukäteen

• Valitkaa kohde: esimerkiksi tienvarsi, ranta, kylän yhteinen alue – kohde kannattaa valita etenkin luonnon tai maiseman kannalta arvokkaalta alueelta. Työ kannattaa aloittaa esiintymän laitamilta, jotta leviäminen uusille alueille estetään.
• Tunnistakaa kasvilajit: varmistakaa, mitä vieraslajeja alueella kasvaa (esim. lupiini, jättipalsami, kurtturuusu)
• Valitkaa torjuntatapa: kitkentä, niitto, peittäminen tai laidunnus (tarvittaessa yhdistelmä)
• Ajankohta: ennen kukintaa ja siementen muodostumista
• Vinkki: Jakakaa alue pienempiin osiin, jotta työ on hallittavaa.

2. Ilmoittakaa ja innostakaa mukaan

• Kutsukaa talkoisiin somessa, kylän ilmoitustaululla ja sähköpostilla
• Kertokaa: mitä torjutaan ja miksi, missä ja milloin, mitä varusteita tarvitaan

3. Varatkaa oikeat välineet

Talkoissa tarvitaan:

• puutarhahanskat (osa kasveista voi ärsyttää ihoa)
• lapiot ja kuokat (juurien poistoon)
• oksasakset tai raivausvälineet
• jätesäkkejä tai suursäkkejä
• mahdollisesti suojavaatteet (esim. jättiputken torjunnassa)
• keltaiset liivit tien pientareella toimittaessa
• juomavettä ja hyvät talkooeväät
• ensiaputarvikkeita

4. Huolehtikaa kasvijätteen oikeasta käsittelystä

• Älkää jättäkää kasveja maastoon, jos ne voivat jatkaa kasvua tai kypsyttää siemeniä
• Ajantasaiset ohjeet kasvijätteen käsittelyyn voi varmistaa Vieraslajit.fi-sivustolta sekä oman kunnan jätehuollon ohjeista.

5. Jatkakaa työtä useana vuonna

• Vieraskasvit eivät häviä kerralla
• Järjestäkää jatkotalkoita samassa kohteessa
• Seuratkaa, missä kasvit palaavat ja torjukaa nopeasti