Kai Ruohonen: Kuvakivi on ikiaikainen jälki ihmisen läsnäolosta
Kai Ruohonen osallistuu ympäristötaiteilijana Sanginkonnun taiderastien toteutukseen. Kahdentoista taiderastin kokonaisuus valmistuu osaksi Oulun kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmistoa. Oman Kuvakivi-teoksensa Ruohonen suunnittelee yhdessä Lapinkankaan kyläläisten ja Oulujokivarren asukkaiden kanssa yhteiseksi heimomerkiksi. Teoksen paikaksi tulee Pilpajärven laavun luonnonkaunis ympäristö. Vieraskynä-blogissa Kai Ruohonen avaa ajatuksiaan Kuvakiven synnyn prosessista ja kutsuu mukaan tekemään ehdotuksia heimomerkiksi.
Kuvakivi on luontoympäristössä oleva jälki ihmisen läsnäolosta Lapinkankaan alueella, Oulujokivarressa.
Maamerkin aihio on alueella jo oleva luonnonkivi. Kiveen kaiverretaan alueen asukkaiden piirtämä ja valitsema kuvio, joka kertoo Oulujoesta tervareittinä, tervansoutajista sekä koskiluotseista. Koskiluotsit tunsivat oman alueensa kosket ja olivat erityisiä paikallisoppaita, jotka luotsasivat tervankuljetusveneen pahimmista koskipaikoista yli. Oman alueensa tuntevina toimijoina he olivat merkittävä lenkki laajemmassa kokonaisuudessa.
Pilpajärven laavulle, Lapinkankaalle, suunnitellaan lapinkankaalaisten heimomerkki. Merkin aihe viittaa tervaluotsien ohella myös esihistoriallisiin kalliomaalauksiin, joita löytyy vesistöreittien varrelta. Suomen alueella olevien kalliomaalausten yleisimpiä kuvioita ovat ihminen ja vene. Aihe viittaa myös Sanginkonnun taiderastien taiteilijakollegan Jussi Ruusulammen Koskiluotsi-nimiseen teokseen.
Kaiverrus väritetään esihistoriallisissa kalliomaalauksissa käytetyllä punamullalla (rautaoksidi ja keltuainen). Esihistoriallisella ajalla punamullan väri symboloi verta, elämää.
Kiveen hakattu heimomerkki säilyy tuhansia vuosia, ja kaiverruksen urassa olevaa väriä voidaan ylläpitää täyttämällä ura aina uudelleen punamullalla. Värin vaalimisesta voi muodostua yhteisöllinen rituaali, perinne, joka yhdistää nykyiset ja tulevat sukupolvet. Elämä alueella jatkuu.
Kuvakivi yhdistää luontoa ja taidetta, toimien yhteisöllisenä maamerkkinä ja kohtaamispaikkana.
Punamullan uudelleen maalaamisen voisi toteuttaa vuosittaisena työpajana, jossa maamerkin äärelle kokoonnutaan vaalimaan elämää symboloivan värin ohella myös yhteisöllisyyttä, tapaamaan toisia ja vaihtamaan kuulumisia.
Kuvakivi ei ole kiveen hakattu menneen muistomerkki. Se on elävä jälki läpi ajan. Se ulottuu myös huomiseen, jossa alueella asuvat voivat halutessaan muokata heimomerkkiään oman näkemyksensä mukaiseksi. Kiveen nyt hakattava merkki voi muuttua vuosien saatossa, kuten ihminenkin elinympäristöineen. Kuka tietää, vaikka tulevaisuudessa alueella vaikuttaisi jälleen koskiluotsien ammattikunta.
Oulujokivarren Tervareitillä liikkuva matkailija voi ikuistaa itselleen tämän symbolisen merkin valokuvaksi, matkamuistoksi, joka kertoo tarinaa Lapinkankaasta, Oulujoesta ja sen varrella asuneista ja asuvista ihmisistä.
Tee oma ehdotuksesi heimomerkiksi
Kiveen kaiverrettavan heimomerkin ehdotusten laadintaan voivat osallistua kaikki Oulujokivarren asukkaat piirustuskilpailussa, jonka aiheena on Oulujoen koskiluotsit. Oulujokea pitkin kuljetettiin tervaveneillä Kainuun tervaa Oulun satamaan. Pahimmissa koskipaikoissa veneen ohjasi kosken yli paikallinen koskiluotsi. Kilpailuun voi osallistua elokuun loppuun saakka lähettämällä yksinkertaisen piirroksen, jossa ihminen on luotsaamassa tervavenettä kosken läpi. Piirroksen tulee olla niin pelkistetty, että se voidaan kaivertaa kiveen.
Tarkemmat ohjeet julkistetaan kesäkuun lopulla Sanginkonnun kotisivulla sanginkontu.fi ja Facebookissa Sanginkontu ry. Jo näilläkin ohjeilla voit ryhtyä miettimään omaa ehdotustasi.
