Ajatuspaja Alkion tutkimuksen mukaan monikriisin ajassa Suomen kokonaisturvallisuus vaatii muutoksen kohti uutta talousjärjestelmää

Ajatuspaja Alkio, Maaseudun Sivistysliitto, Uutinen

Ajatuspaja Alkion tutkimuksen mukaan Suomen kokonaisturvallisuus, eli suomalaisen varautumisen yhteistoimintamalli, edellyttää monilta osin systeemistä käännettä kohtuutalouden mukaiseen kehityssuuntaan.

Alkion ’kolmannen tien’ kohtuutaloutta käsittelevän tutkimushankkeen kolme osaraporttia on koottu yksiin kansiin Kohtuutalouden kompassi – alueet, yritykset, energia ja luonnonvarat fossiilitalouden jälkeisessä ajassa -julkaisussa. Kyseessä on lajissaan ensimmäinen uutta taloutta käsittelevä tutkimus, jossa on muodostettu perustaa fossiilitalouden jälkeisen yhteiskunnan visiolle sekä esitetty osapolkuja, miten kohtuutalouden yhteiskuntaan päästään. Tutkimus avaa myös uusia näkökulmia kokonaisturvallisuuden määritelmälle ja konkreettisille toimille.

Tämän kokoomajulkaisun viimeisin osaraportti, Kohtuutalouden toimet – polkuja fossiilitalouden jälkeiseen yhteiskuntaan, julkaistaan myös erillisenä raporttina. Se käsittelee yksityiskohtaisemmin erilaisia nk. kohtuusratkaisuja. Raportissa esitetään toimenpidesuosituksia ja nimetään muutostekijöitä, joiden tarkoitus on vahvistaa suomalaisen yhteiskunnan kriisinkestävyyttä niin maaseuduilla kuin kaupungeissa.

― Viimeaikaiset kansainvälisten tutkijayhteisöjen raportit muistuttavat kiireellisestä tarpeesta muuttaa talousjärjestelmiä, jotta ihmiskunnalla olisi vielä mahdollisuus pysäyttää maailman ekosysteemien romahtaminen. Aikaikkuna vaikuttaa asioihin on pian sulkeutumassa, eikä Suomi ole erillinen saari muusta maailmasta, toteaa raportin laatinut Ajatuspaja Alkion tutkija, kauppatieteiden tohtori Susanna Myllylä.

― Kyse on yhtäältä kriisien ehkäisemisestä, sekä toisaalta sopeutumisesta muuttuviin olosuhteisiin. Olemme lisäksi kurjistavan kasvun kierteessä, josta olisi murtauduttava ulos. Kohtuutalous¬ajattelu esimerkiksi kyseenalaistaa oletuksia liiketoiminnan muodoista ja tarkoituksesta, osoittaen samalla, miten ja missä uudenlaista kasvua tehdään. Kyse on monin paikoin radikaaleista toimista, jotka haastavat totuttuja oppeja ja oletuksia talousjärjestelmästä.

― Luottamus tiedemaailman tarjoamaan monialaiseen tietoon on kohtuutalousajattelun vahvuus. Sitä tarvitaan, koska meillekin on rantautunut disinformaation levittämisen myötä tieteellisen tiedon vähättelyn ilmiö, joka pahimmillaan voi esimerkiksi haitata viranomaistoimia. Tätä on jo nähty muualla Euroopassa siellä, missä sään ääri-ilmiöt ovat koetelleet yhteiskuntia, Myllylä kertoo.

Raportissa käsitellään mm. kaupunkien ja maaseutujen suhdetta, metsien käyttöä, kulutusta ja tuotantoa, yrityksiä, kiertotaloutta, kaivostoimintaa sekä uusiutuvaa energiaa.

Raportit ovat ladattavissa verkkosivuiltamme:

Kohtuutalouden kompassi -raportti julkaistaan myös ilmaisena painettuna kirjana, jota saa tilattua postikuluja vastaan 20.1. lähtien.

Lisätietoja ja kirjatilaukset: