Exit kestämättömästä elämäntavasta
Kirjoittaja: Petri Rinne
Pandemian puhjetessa joulukuussa 2019 olin sattumalta juuri Etelä-Kiinassa. Miljoonakaupunkien savusumu kirvelsi silmiä ja kurkkua. Jotta kiinalainen saisi luvan ostaa auton kaupunkiin, pitää osallistua arvontaan. Jopa kaupunkiin muuttaminen on luvanvaraista. Viemällä EU:n asukaslähtöistä Leader-kehittämismetodia Kiinan maaseudulle eri EU-maista koottu delegaatiomme uskoi luovansa osallistuvaa demokratiaa ja kestävämpää elämäntapaa sekä hillitsevänsä kaupungistumista. 12. joulukuuta perustettiinkin Kiinan ensimmäinen Leader-ryhmä Xingguon piirikuntaan, Jiangxin provinssiin. Kiinan tiede- ja teknologiaministeriön apulaisministeri muistutti illallispöydässä, että onhan Euroopassakin teollistumisen aikaan kärsitty happosateista, mutta ympäristöhaasteet ratkottiin uusilla teknologioilla. Kiinassa se ei kuulemma tule viemään yhtä kauan kuin Euroopassa.
Kun pandemia sitten puhkesi, Himalaja tuli esiin. Kiinan kylissä hämmästyttiin, sillä lentoliikenteen ja teollisuuden yskähdys kirkasti ilman ja toi monille vuoristomaisemat takaisin. Stanfordin yliopiston tutkimuksen mukaan vähentyneen ilmansaasteet ovat yksin Kiinassa pelastaneet noin 80 000 ihmisen elämän – koko maailmassa arvioidaan noin seitsemän miljoonan ihmisen menehtyvän vuosittain ennenaikaisesti ilmansaasteiden takia. Koronaan on tähän mennessä kuollut reilussa vuodessa noin kolme miljoonaa henkeä.
Koronapysähdyksessä keväällä 2020 ylikuumentuneen elämäntavan tutkijana tunnettu norjalainen Thomas Hylland Eriksen alkoi pitää luentoja ja antaa haastatteluja. Hänen viestinsä oli, että ihmiskunnalle oli tullut ainutlaatuinen tilaisuus muuttaa elämänrytmiä hitaammaksi ja kestävämmäksi. Nyt kun koronaa on eletty vuosi, YLEn haastattelema Eriksen on tullut skeptisemmäksi. Hän on havainnut, että moni keskiluokkainen on korvannut koronan tuomat joustot digitaalisella kiireellä. Valtiot laativat kilvan exit-strategioitaan, jotka tähtäävät kasvun, kiireen ja kulutuksen palauttamiseen vähintäänkin entiselle tasolleen, mieluummin kasvattamiseen.
YLEn hiljan esittämässä norjalaisessa Exit-TV-draamassa nuorten norjalaisten rahamiesten ahneus vie kohti henkilökohtaista tuhoa. Koronan lailla pysäyttävä sarja kertoo heidän kamppailustaan exitin löytämiseksi. Viime hetkellä joku heistä löytääkin ulospääsyn, mutta muutamalle se on mahdotonta. Sarjaa katsellessa sain samalaisen päänsäryn kuin Pekingissä nukutusta yöstä. Oppiiko ihminen ja ihmiskunta virheistään koskaan ennen kuin on liian myöhäistä?
Historiallinen kriisi voi kuitenkin olla alku isoille muutoksille, uskoo Thomas Hylland Eriksen. Korona saa pohtimaan uudelleen esimerkiksi työtä, tuottavuutta ja hyvää elämää. Eriksen uskoo, että muutokset lähtevät liikkeelle paikallisesti pienistä yhteisöistä, eivät ylhäältä päin.
Paikallisuus on noussut uudella tavalla tärkeäksi, kun korona on supistanut ihmisten elinpiiriä. Eriksen kannustaa keskittymään jatkossakin asioiden tekemiseen lähiympäristössä, koska se voimaannuttaa.
Suomen maallemuuttobuumista, kesämökkikaupasta ja etätyötrendistä tiedämme, että exitin ja entistä kestävämmän elämäntavan etsijöitä on liikkeellä meilläkin. Eriksenin suomalaisen virkaveljen Pentti Linkolan mielestä se ei kuitenkaan riitä: – Koronavirus voi hieman jarruttaa maapallon tuhoa, mutta kun se on saatu lannistettua, jatkuu sama elämäntapa, hän arvioi huhtikuussa 2020 vähän ennen kuolemaansa. Linkolan lempilause on Erno Paasilinnaa: ”Totuus ei ole minkään arvoinen, jos sillä ei ole kannattajia. Jäljellä on enää oikeassa olemisen yksinäinen kirous.”
Petri Rinne
Suomen Kylät ry:n puheenjohtaja ja Maaseudun Sivistysliiton hallituksen jäsen.
