Kari Kulmala

Rääkkyläläinen Kari Kulmala on haaveillut Karhufestivaalin kisaan osallistumisesta jo useampia vuosia. Hän ponnistaa kisaan äidiltään oppimillaan vahvuuksilla.

”Metsuriäitini opetti minut käyttämään ja huoltamaan sahaa monipuolisesti ja tässä on nyt tulos. Sahaa ja puuta kunnioittaen! Äitini ja hänen siskonsa ovat olleet räväkkäliikkeisiä ihmisiä. He tekivät ammatikseen mäntypropsisavottaa ja perkasivat taimikkoa raivaussahalla sekä istuttivat puuntaimia.”

Kulmala on käynyt seuraamassa Karhufestivaalin kisoja joka vuosi ensimmäisestä järjestämiskerrasta 2014 alkaen.  

”Karhufestivaali on Pohjois-Karjalassa tunnettu tapahtuma, ja mielestäni veistokisassa tulee olla mukana myös maakunnan omia veistäjiä. Nyt on itselläni oikea hetki osallistua kisaan, ellen saa sitä ennen kirurgilta kutsua olkapääleikkaukseen.”

Moottorisahaveistoa ja ITE-taidetta Kulmala arvostaa suomalaisena kansanomaisena taiteena, yhtenä nykytaiteen muodoista.

”Esimerkiksi intiaanien tekemät toteemit olivat heidän aikansa kansantaidetta ja kulttuuria.  Moottorisahaveisto sopii suomalaiseen, metsien miesten ja naisten pihkantuoksuiseen luonteeseen.”

Kulmala itse on harrastanut puuesineiden tekoa pienimuotoisesti. Ensimmäisen ”jakkaran” hän teki kymmenisen vuotta sitten. Tuotteitaan hän ei ole myynyt, mutta on antanut niitä lahjaksi. Häntä innostaa puun käsittely kaikkinensa.

”Moottorisahan ja kirveen käsittely on rentouttavaa ja vartalolleni sopivaa liikuntaa. Veistoa voi toki oppia kouluissakin, mutta sahan käsittely ja puun tunteminen tulee tutuksi puuta vuosia työstämällä. Itse olen tässä asiassa vasta urani alussa.”

Kulmala ammentaa luovuutensa metsästä ja luonnosta.

”Luonnossa on kuitenkin paljon sellaista, mitä ei pidä sahalla tai kirveellä enää yrittää parantaa. Pidän erityisesti Eva Ryynäsen tekemistä teoksista, niitä voimme myös kotikunnassani Rääkkylässä ihailla. Hänen viisi hienoa teostaan ovat nyt kunnantalon aulassa.”

Toinen Kulmalan arvostama henkilö on kirjailija Veikko Huovisen luomus, Havukka-ahon ajattelija Konsta Pylkkänen.

”Koulutus luo osaltaan sivistystä, mutta sivistystä voi olla myös ilman muodollista koulutusta. Havukka-ahon ajattelija on tästä hyvä esimerkki. Hän ei ole kouluja käynyt, mutta hänessä on viisautta ja häneltä me kaikki voimme oppia paljon jokapäiväisestä elämästä. Kaiken kiireen keskellä ihmisen on välillä hyvä ajatella syvällisempiäkin asioita maailmanmenosta.”