Karhunveistoa vuodesta 2014 

Karhufestivaali on Ilomantsissa järjestettävä vuotuinen tapahtuma, jonka ytimenä on moottorisahoin käytävä karhunveistokilpailu.  

Karhufestivaalin tavoitteena on luoda Ilomantsiin veistospuisto Tuhannen karhun maa. Karhunveiston mestaruuskilpailun ydinalue on Karhumetsä, joka sijaitsee kuntakeskuksen kupeessa Kansallistalon ja Katri Vala Kulttuurikeskuksen lähimaastossa. Karhuveistokset levittäytyvät etenkin kesällä myös kylänraitille sekä yritysten ja yhteisöjen pihoille. 

Vuodesta 2014 lähtien järjestetty Karhufestivaali on Suomen itäisin kulttuurifestivaali. Se pidetään elokuun puolessavälissä karhunmetsästyksen alkupäivinä. Pääjärjestäjinä ovat Maaseudun Sivistysliitto alueellisine yhdistyksineen sekä Ilomantsin kunta. Vuonna 2024 järjestelyt siirtyvät paikallisille ja alueellisille toimijoille.

Puusta pitkälle 

Karhufestivaali veistokilpailuineen sai alkunsa Maaseudun Sivistysliiton kansainvälisestä yhteistoimintahankkeesta Puusta pitkään – Näkymiä kansantaiteeseen ja arkiluovuuteen (2012–2014). Hankkeen avulla luotiin itseoppineille moottorisahaveistäjille väyliä päästä esille ja tavata veistäjiä muista maista. 

Alkuidea Karhufestivaalista ja Tuhannen karhun maasta lausuttiin ääneen jo vieläkin aikaisemmin, vuoden 2010 tietämissä, kun MSL:n toteuttama ITE-taiteen kartoitus Pohjois-Karjalassa oli valmistunut. Vaara-Karjalan Leaderin toiminnanjohtaja Jouni Korhonen heitti ilmoille toiveen, että ITE-toimintaa olisi maakunnassa hyvä jatkaa. Ideasta nappasivat kiinni Maaseudun Sivistysliiton kehittämispäällikkö Timo Reko ja kulttuurituottaja Raija Kallioinen sekä MSL:n Vaara-Karjalan yhdistystä pitkään johtanut Kauko Kangas.  

Karhufestivaali tuntui teemaltaan osuvalta ratkaisulta, koska Ilomantsissa on runsas oikea karhukanta. Pähkäilyistä ja ideoista tuli totta vuonna 2014, kun ensimmäinen Karhufestivaali pidettiin osana Puusta pitkään -hanketta.  

Kansanomaista taidetta 

Puusta pitkään nosti esiin puuosaamisen uudistuvia perinteitä Euroopassa. Hanketta toteutettiin Suomen lisäksi Virossa, Liettuassa, Puolassa ja Italiassa. 

Tapahtumissa kansanomaisen taiteen tekijät ja puuveistäjät eri maista tutustuivat ja oppivat toisiltaan veistoleireillä yhdessä työskennellen. He myös esittelevät taitojaan suurelle yleisölle. 

Kansanomaista taidetta tuotiin nähtäville näyttelyiden, festivaalien, kilpailujen, elokuvien, tapahtumien, performanssien, julkaisujen ja työpajatoiminnan kautta. Hankkeen huipentumia olivat suomalaisiin museoihin tuotu puolalaisen nykykansantaiteen näyttelykiertue Paratiisin hedelmiä sekä Ilomantsissa ensimmäisen kerran järjestetty Karhufestivaali. 

Hankkeen vetäjämaa oli Suomi ja toteuttajana oli Maaseudun Sivistysliitto. Rahoittajina toimivat Vaara-Karjalan Leader ry ja Leader Viisari ry. Kansainväliset Leader-kumppanit olivat Virosta ja Liettuasta sekä asiantuntijakumppanit Puolasta ja Italiasta. Festivaalin toteutus sai tukea Koneen Säätiöltä, Alfred Kordelinin säätiöltä ja Keskitien tukisäätiöltä. Ilomantsin kunta oli alusta alkaen keskeinen kumppani.

Mallia festivaalille käytiin hakemassa Italiasta Sutrion pikkukaupungissa vuosittain järjestettävästä puutaiteen tapahtumasta ja veistospuistosta. Retkikunnassa oli mukana Ilomantsin tuolloinen kunnanjohtaja Markku Lappalainen. Hän totesi, että italialainen esikuva on hyvä, mutta meidän on toimittava omalla tavallamme – onhan meillä veistosten sijoittelussa erona Suomen talvi.

Ensimmäinen festivaali teemalla Karhu mielessä onnistui hyvin. Se innoitti jatkamaan Karhufestivaalia vuotuisena tapahtumana veistokilpailuineen. Vuosi vuodelta tapahtuma veti yleisöä, enimmillään liki kymmenen tuhatta kävijää.

Koronapandemia oli vähällä katkaista tapahtuman, mutta neuvokkaasti se siirrettiin kuntakeskuksesta sivummalle, rajoitettiin kerrallaan paikalle pääsevän yleisön määrää ja huolehdittiin tapahtuman näkyvyydestä suoratoistopalveluja käyttäen. Näin päästiin yli poikkeusolojen. Samalla opittiin striimausten ja sosiaalisen median välityksellä saavuttamaan uusiakin ystäviä moottorisahaveistolle.

Uusi metsään siirretty kilpakenttä osoittautui toimivaksi ja miellyttäväksi, ja niin Karhumetsä on vakiintunut tapahtuman keskuspaikaksi. Metsä koettiin myös viehättäväksi ja kiinnostusta herättäväksi miljööksi veistosten esittelylle kilpailun päätyttyä. Tapahtuman voikin katsoa jatkuvan pitkälle syksyyn, kun vierailijoita käy jopa bussilasteittain tutustumassa Karhumetsään.

Moottorisahaveiston suosio on Karhufestivaalin ensimmäisen vuosikymmenen aikana kasvanut valtavasti ja veistotapahtumia ja -kilpailuja järjestetään nykyisin eri puolilla Suomea. Veistäjämme osallistuvat myös alan kansainvälisiin kilpailuihin. Lajin vahvistumisen ja suosion leviämisen myötä on moottorisahaveistosta saatu artikkeli Museoviraston Elävän perinnön wikiluetteloon.

Karhufestivaalin teemat 

Festivaalilla on joka kerran ollut erityinen teema, aina jollakin tavoin karhuun liittyvä.  

2014 Karhu mielessä | Karhunveiston maailmanmestaruuskilpailut 
2015 Kalevan karhu | Karhunveiston pikakilpailu 
2016 Mie ja karhu | Moottorisahaveiston suomenmestaruuskilpailut 
2017 Metsän kansaa | Karhunveiston maailmanmestaruuskilpailut 
2018 Villi luonto | Karhunveiston mestaruuskilpailut 
2019 GoBearGo – KouKarhuKou | Karhunveiston mestaruuskilpailut 
2020 Vapaa tyyli – Freestyle | Karhunveiston mestaruuskilpailut 
2021 Karhu ja pentu | Karhunveiston mestaruuskilpailut
2022 Karhun syli | Karhunveiston mestaruuskilpailut
2023 Voimakarhu | Karhunveiston mestaruuskilpailut