Tuhannen karhun maa rakentuu Ilomantsiin ympärivuotiseksi elämykseksi
Ilomantsiin on rakentumassa Karhufestivaalin teoksista Tuhannen karhun maa -veistospuisto. Siinä yhdistyvät metsän myyttisen kuninkaan valtakunta ja ihmisen luoma kulttuuriympäristö.
Puinen karhulauma karttuu veistokilpailuissa vuosittain syntyvistä kymmenistä teoksista. Tähän mennessä teoksia on kaikkiaan kolmisensataa, ja niitä on veistopaikkana toimivien Karhumetsän ja Karhuareenan lisäksi Ilomantsin raitilla sekä liikkeiden edustoilla.
Karhut tallustelevat raitilla
Karhumetsä perustettiin vuonna 2020 Karhufestivaalin pääveistoalueeksi Karhuareenan ohella, ja metsään raivattiin veistopaikkoja sekä käytävät yleisöä varten. Aiempina vuosina veistokisoja on käyty varsinkin Ilomantsin keskustassa.
Uusi metsäinen ympäristö on saanut niin veistäjiltä kuin yleisöltäkin kiitosta – onhan juuri metsä karhujen valtakuntaa. Tarkoitus on, että Tuhannen karhun maasta kehittyy ympärivuotinen kohde, ja kulkijat pääsevät ihailemaan karhuveistoksia ja monenlaisia veistotyylejä kaikkina vuodenaikoina.
Elävä ja alati muuntuva veistospuisto ulottuu metsästä Ilomantsin kylänraitille, sillä yritykset ja yhteisöt ovat asettaneet karhuja ovensuilleen ja pihoihinsa. Kesästä 2021 lähtien karhut ovat tehneet talviuniltaan rynnäkön myös taajaman pääväylien jalkakäytävien reunustoille, jossa ne viitoittavat tietä Ilomantsin torin laidalta aina Karhumetsään ja Karhuareenalle asti.
Puusta päästy pitkälle
Idea Tuhannen karhun maasta sai ensimmäisen kerran kipinää vuoden 2010 tietämissä, kun ITE-taiteen kartoitus Pohjois-Karjalassa valmistui. Vaara-Karjalan Leaderin toiminnanjohtaja Jouni Korhonen heitti ilmoille toiveen, että ITE-toimintaa voitaisiin maakunnassa jatkaa, ja ideasta nappasivat kiinni Maaseudun Sivistysliiton kehittämispäällikkö Timo Reko ja MSL:n Vaara-Karjalan yhdistystä pitkään johtanut Kauko Kangas.
Ajatus Karhufestivaalista syntyi, koska Ilomantsissa on runsas oikea karhukanta muutenkin. Haaveista ja ideoista tuli totta vuonna 2014, kun ensimmäinen Karhufestivaali pidettiin osana kansainvälistä, Euroopan unionin osarahoittamaa Puusta pitkään -hanketta.
Uudet teokset osaksi puistoa
Vuosien kuluessa Karhufestivaalista on kehittynyt Ilomantsin kesän ja puunveiston todellinen kuninkuustapahtuma ja se on löytänyt paikkansa osana ilomantsilaista elämänmenoa ja vuodenkiertoa.
Karhujen läsnäolo ulottuu myös lähiseuduille. Osuuspankki Vaara-Karjala on yksi festivaalin tukijoista, ja karhuja on matkannut Ilomantsin lisäksi Enon, Tuupovaaran ja Kiihtelysvaaran konttoreiden edustalle. Kesäkuussa 2021 Maaseudun Sivistysliitto vei Karhufestivaalin myös Joensuun torille, kun siellä pidettiin moottorisahaveiston kurssi. Puoli päivää kestänyt tapahtuma keräsi yleisöä satamäärin katsomaan, mitä kurssilaiset pöllin sisältä oikein löytävät.
Karhufestivaalin veistokilpailun sääntöjen mukaan kilpailuissa syntyvät teokset jäävät osaksi veistospuistoa, Karhumetsää eli Tuhannen karhun maata. Suurimman osan teoksista omistaa Maaseudun Sivistysliiton Vaara-Karjalan Kulttuuriyhdistys, joka on Karhufestivaalin pääjärjestäjä ja pyörittää toimintaansa Katri Vala Kulttuurikeskuksessa ja Ilomantsin kunnalta vuokraamassaan Kansallistalossa. Osan veistoksista ovat lunastaneet Karhufestivaalia tukevat yritykset ja yhteisöt. Muutama veistos on valittu Maaseudun Sivistysliiton ITE-taiteen kokoelmaan.
Sivun kuvat: Maarit Hämäläinen-Koljonen, Raija Kallioinen, Vilma Leminen, Riitta Ryynänen.