Urpo Huotari

Karhufestivaalin veistokisaan osallistuminen ei paltamolaista Urpo Huotaria jännitä yhtään.

”Veistäessä keskittyy kuulokkeet päässä niin omaan työhönsä, ettei yleisöä oikeastaan ajattelekaan, eikä häiritse jos joku ottaa valokuvia.”

Puunveistoharrastus on luonteva jatkumo Huotarin työuralle metsurina useammankin metsäfirman palveluksessa aina 1970-luvulta lähtien. Kimmoke veistämiseen pongahti hänen jäätyään eläkkeelle vuonna 2013, ja näin sahat ja muut metsurin vermeet saivat uuden käyttötarkoituksen.

”Savottahommiakin tein ihan 2000-luvun taitteeseen asti, kunnes tilalle tuli koneellinen korjuu. Sen jälkeen työnä oli muun muassa taimikonperkuuta ja leimikoiden suunnittelua. Eli työ oli monipuolista, mikä olikin mukavaa ja mielenkiintoista.”

Huotari kertoo jutustelleensa vuosien varrella kainuulaisen mestariveistäjän Hannu Kyllösen kanssa veistämisestä, mikä innosti harrastukseen mukaan.

”Ihailin hänen veistoksiaan ja pikkuhiljaa aloin värkkäillä teoksia itsekin. Kun on ikänsä ollut puun kanssa tekemisissä, on mietityttänyt, mitähän puun erilaisista muodoista voisi sahalla saada aikaan. Jo aloittelijana sain veistoksista hyvää palautetta, ja kehuthan aina kannustavat.”

Huotari ei veistotyöhön ryhtyessään välttämättä tiedä mitä tulokseksi syntyy. Usein suunnitelma elää vielä tekemisen edetessäkin.

”Joskus työtä aloittaessa tuntuu, että eihän tästä tule mitään, mutta kun välillä käy kahvilla, voi hoksata, että ei kaikesta tarvitsekaan tulla samanlaista kuin ennen on tehty. Onhan luonnossakin eläinkunnassa persoonallisia omannäköisyyksiään.”

Huotari on tehnyt enimmäkseen karhuja, mutta myös lintuja ja koiria. Muutama teos on päätynyt myös Hirvaskankaalle Aki ja Heli Palsanmäen pihalle ja huutokauppaan.

Huotari veistää ulkosalla samassa paikassa missä hän tekee polttopuitakin. Hän on asunut Kainuussa ikänsä samoilla tienoilla, ja kotipaikalta on taajamaan matkaa 30 kilometriä. Muutaman kymmenen hehtaarin tilalla riittää puuhaa, ja Oulujärvi tarjoaa kalan narraajalle antimiaan. Aikoinaan Huotari on kalastanut jopa yli oman tarpeen, ja nykyäänkin hän käy hakemassa vesiltä hauet ja ahvenet, ja joskus nappaa kiinni kuhakin.

”Mihinkä täältä hyvästä paikasta olisi muuttanut. Järvikin on ihan rannassa. Ei täältä kaipaa mihinkään.”

Urpo Huotari

Syntynyt 1956.
Asuu Paltamossa, Kainuussa.
Ammatiltaan metsuri, nyt eläkkeellä.
Tekee moottorisahaveistoksia puusta, myös myy töitään.
Osallistunut Karhufestivaalin veistokilpailuihin aiemmin vuosina 2018–2020.
Facebook: Urpo Huotari