Markku Sarastamo, Kultalintu. Taustalla myös Leena Nion ja Seppo Suomensyrjän teoksia. Kuva Heli Sorjonen – Suomen kansallismuseo.
28.5.2026–7.3.2027 Hämeen linna, Kustaa III:n katu 6, 13100 Hämeenlinna
Millaista taidetta syntyy, kun elämä on itse tehtyä, taide vailla rajoja ja halua miellyttää? Hämeen linnassa nähtävä ITE-taiteen näyttely julistaa keskiaikaisen karnevaaliperinteen hengessä väärän kuninkaan päivää.
Näyttelyyn on valittu teoksia 27 ITE-taiteilijalta eri puolilta Suomea. Teokset rohkaisevat ymmärtämään erilaisuutta ja moninaisuutta kaikenlaisen hulluttelun ja karnevalismin keinoin. Esillä on itseopittu taiteilijuus ja omaperäinen luovuus.
ITE-taidetta voi kutsua visuaaliseksi nykykansantaiteeksi. Sen tekijät ammentavat materiaalinsa ja aiheensa omasta elinympäristöstään ja henkilökohtaisesta maailmankuvastaan.
Näyttelyn teokset ovat täynnä riemua, uskallusta kokeilla uutta ja rohkeutta kyseenalaistaa valtaapitäviä. Karnevalismin perinteeseen kuuluva nauru, pilkka ja kritiikki saavat ajankohtaisen kaiun aikana, jolloin sanan- ja ilmaisunvapautta monin paikoin kavennetaan.
Taiteilijat, joiden teoksia on mukana näyttelyssä:
Tyyne Esko
Greger Grönholm
Enni Id
Joona Hamm eli Löpöpunkki
Paula Huhtanen
Martti Hömppi
Marko Jääskeläinen
Jori Tapio Kalliola
Marjut Kauppinen eli Romurinsessa
Martta Korhonen
Mauri Korhonen
Egor Kuklin
Juha Käkelä
Elisa Kärjä
Esa Leppänen
Petri Martikainen
Leena Nio
Jorma Pihl
Jari Rantanen
Jyri Rastas, vuoden 2026 ITE-taiteilija
Mirjami Rautio
Ilmari ”Imppu” Salminen
Pekka Salminen
Markku Sarastamo
Kaarina Staudinger-Loppukaarre
Seppo Suomensyrjä
Ensio Tuppurainen
Veli Granön toteuttamassa videokoosteessa on esitelty muutamia tunnetuimpia ITE-taideympäristöjä. Video on katsottavissa myös Maaseudun Sivistysliiton YouTube-kanavalla.
Näyttelyn teoslainat ovat Maaseudun Sivistysliiton kokoelmista ja suoraan taiteilijoilta. Suomen kansallismuseon tuottama näyttely on toteutettu yhteistyössä Maaseudun Sivistysliiton kanssa.
Näyttelyn juhlavana puitteena on keskiaikainen Hämeen linna. Kuva Suomen kansallismuseo.Markku Sarastamo, papukaijaveistokset Amo, Amego ja Ameto. Hämeenlinnalainen Markku Sarastamo oli Maaseudun Sivistysliiton valitsema Vuoden 2025 ITE-taiteilija. Kuva Toni Karén – Suomen kansallismuseo.Vuoden 2026 ITE-taiteilija Jyri Rastas, yksityiskohta triptyykistä Seinien sisäinen maailma. Kuva Heli Sorjonen – Suomen kansallismuseo.Marjut Kauppinen eli Romurinsessa, Perhosia vatsassa, Maaseudun Sivistysliiton ITE-taiteen kokoelma. Romurinsessa oli Vuoden 2022 ITE-taiteilija. Kuva Heli Sorjonen – Suomen kansallismuseo.Paula Huhtanen, Onnelliset linnunpöntöt. Paula Huhtanen oli vuonna 2020 ensimmäinen Maaseudun Sivistysliiton valitsema Vuoden ITE-taiteilija. Kuva Heli Sorjonen – Suomen kansallismuseo.Mirjami Rautio, Kotka, Maaseudun Sivistysliiton ITE-taiteen kokoelma. Kuva Katja Skinnari.Martta Korhonen (1913-2013) teki sekatekniikalla teoksia kaikesta käsiin osuneesta materiaalista. Kuvan teokset ovat Maaseudun Sivistysliiton ITE-taiteen kokoelmasta. Kuva Heli Sorjonen – Suomen kansallismuseo.Vuoden 2021 ITE-taiteilija Jori Tapio Kalliola, Maria Postmodern.Kuva Heli Sorjonen – Suomen kansallismuseo.Greger Grönholmin maalauksia. Kuva Heli Sorjonen – Suomen kansallismuseo.Tyyne Esko (1920-2011), Keisari kaalimaassa, Maaseudun Sivistysliiton ITE-taiteen kokoelma. Kuva Heli Sorjonen – Suomen kansallismuseo.Ilmari Salmisen (1929-2008) kollaasiteoksia vallankäyttäjistä. Maaseudun Sivistysliiton ITE-taiteen kokoelma. Kuva Heli Sorjonen – Suomen kansallismuseo.Jyri Rastas, tuftaamalla tehty Putinin muotokuva on ripustettu linnan salissa ristikon taakse. Kuva Heli Sorjonen – Suomen kansallismuseo.Jyri Rastas, Degeneroituneet munkit. Kuva Heli Sorjonen – Suomen kansallismuseo.Mauri Korhonen, Teidän syntinne ovat pois pyyhityt. Teos on pyyhekumeista koottu mosaiikki. Mauri Korhonen on pitkän linjan kuvataiteilija, jonka leikkisä, oivaltava ja rajoja rikkova ilmaisu asettuu luontevasti ITE-taiteen rinnalle.Veli Granön videokooste esittelee kaksitoista ITE-taideympäristöä, joukossa mm. Ensio Tuppuraisen (1924-2014) veistospiha Jätkän Onnela Vekaranjärvellä. Kuva: Veli Granö.Alpo Koivumäen (1939-2023) veistospuisto Kauhajoella on tunnetuimpia ITE-taideympäristöjä. Alpon savanni on yksi Veli Granön Karnevaali-näyttelyyn tekemän videokoosteen ympäristöistä. Kuva: Veli Granö.
