Blogi

Paula Susitaival - heinäkuu 30, 2020

Jonas Korler – vanhin tunnettu ITE-taiteilija?

Hauhon esinemuseo on ulkokuoreltaan tyypillinen kotiseutumuseo – mutta yläkertaan kätkeytyy jännittävä aarre!

Monen muun paikallismuseon tavoin jyhkeä talonpoikaismakasiini kirkon pihapiirissä toimi ennen vanhaan lainajyvävarastona. Jyvämakasiinin ajoista muistuttavat kaksinkertaiset seinät, jotka estivät hirren läpi kairallaan tunkeutuvaa viljavarasta saamaan säkkiinsä saalista.

Museo dokumentoi viehättävästi lähialueen historiaa ja talonpoikaista elämäntapaa, mutta yllätys löytyy toisesta kerroksesta. Sinne on kirkollisesta esineistöstä rakennettu pieni kappeli, jossa pääroolia näyttelevät sotamies Jonas Korlerin vuonna 1772 laatimat lehterimaalaukset.

Kuvat Hauhon Esinemuseolta: Juho Haavisto / ITE Hämeessä -hanke

Maalaukset koristivat kirkon peräosaa ja lehterien rintuuksia kunnes lehterit poistettiin vuonna 1880. Niissä kuvataan erittäin omintakeisella tyylillä Raamatun tapahtumia sekä henkilöitä, ja mahtuupa joukkoon myös Martti Lutherin muotokuva.

Muita aiheita ovat mm. syntiinlankeemus, rikas mies ja Lasarus, viimeinen tuomio, Perkele Jeesusta kiusaamassa sekä monilukuinen määrä profeettoja ja apostoleja.

Korler teki maalaustyön Tuomas Nysted apulaisenaan, ja palkkioksi hän sai 180 taalaria. Jotta palkkion suuruus hahmottuu nykyihmiselle, mainittakoon että marraskuussa 1776 Turussa tynnyrillinen rukiita maksoi 60 kuparitaalaria ja tynnyrillinen ohria 42 kuparitaalaria.

Tiina Miettinen, FT, Tampereen yliopistosta on tutkinut Jonas Korlerin elämäntarinaa. Korler syntyi Ruotsin Södermanlandissa ja tuli Hauholle Viaporista 1772, jossa kuului Leskikuningattaren henkirykmenttiin tavallisena sotilaana. Siellä hän avioitui Katarina Nylanderin kanssa ja perusti perheen. Samoihin aikoihin Hauholle tuli 1769 kirkkoherraksi Viaporissa aiemmin rykmentinpastorina toiminut Johannes Nohrmark. On mahdollista, että tämä yhteys toi Korlerin Hämeeseen. Hauholta Korler muutti 1777 Luopioisten Rautajärvelle, jossa kuoli 1782 suunnitellessaan muuttoa Tampereelle.

Korleriin omien sanojensa mukaan koukuttunut Miettinen kertoo, että on parhaillaan etsimässä lisätietoa taiteilijan elämänvaiheista, ja työn alla on Korleria käsittelevä artikkeli yhdessä taidehistorioitsija Leena Valkeapään, FT, kanssa.

Tutkimuksien jälkeen voimme sanoa varmemmin onko kyseessä varhaisin nimellä tuntemamme ITE-taiteilija, vai tuleeko Korlerin tuotanto luokitella jollain muulla tavoin.

Jonas Korlerin maalauksiin voi tutustua kesäisin Hauhon Esinemuseon aukioloaikoina (os. Sullituntie, Hauho). Museon kesäkauden 2020 päättäjäisiä vietetään perjantaina 31. heinäkuuta klo 11-16, ja sen jälkeen museo on avoinna vielä Hauho-päivänä 13. syyskuuta. Kesäkauden ulkopuolella asiasta voi kysellä museon ylläpitäjän Hauho-Seuran puheenjohtajalta Jouni Lehtoselta, p. 040 589 3313.

ITE Hämeessä -hanke etsii  ITE-taiteen tekijöitä Kanta- ja Päijät-Hämeessä sekä kartoittaa visuaalisen nykykansantaiteen mahdollisuuksia matkailun voimavarana.