Paratiisin vartijat – esittelyssä ITE-ympäristöjen taustavoimat

itetaide, Blogit
ITE Hämeessä, ITE-taide, ITE-ympäristöt
Kirjoittaja: Paula Susitaival


Paratiisin vartijat -webinaaripuheenvuorot

Paratiisin vartijat -webinaarissa 15.2.2021 kuultiin John Maizelsin esitelmä Nek Chandin visionäärisestä veistosympäristöstä Rock Gardenista Intian Chandigarhissa, sekä haastateltiin ITE-ympäristöjen taustatahoja ja keskusteltiin asiantuntijapaneelissa ympäristöjen kehittämisestä. Tallenteet ovat katsottavissa ITE Hämeessä -hankkeen Youtube-soittolistalla 22.3. saakka.

Salaperäinen puutarha jonka ovat vallanneet sadat toismaailmaiset ihmishahmot toimissaan. Maalaismaisemaan piiloutuvan mummonmökin ovi joka avautuu värikylläiseen fantasiauniversumiin. Ulospäin vaatimaton ulkorakennus ääriään myöten täynnä veistoskuvaelmia arjen askareista, paikallishistorian merkkihetkistä ja tärkeistä maailmantapahtumista. Pihapiiri täynnä kärkeviä protestikylttejä ja uhmakkaan provosoivia veistoksia. Pohjalaismaisema jota kansoittavat kierrätysmateriaalista ihmeellisen elävästi muovatut etelän eläimet.

ITE-taidekohteet tarjoavat matkailijalle ja kulttuurin ystäville poikkeuksellisen vahvoja elämyksiä. Kävijälle saattaa kuitenkin usein jäädä pimentoon, kuka toimii näiden elämysten mahdollistajina. Taustalla häärii monilukuinen joukko, jota innoittaa teokset luoneiden itseoppineiden taiteilijoiden ainutlaatuinen elämäntyö.

Alpon savannin ystävät ry – aktiivisen taiteilijan tukijoukko

Loviisa Kautiainen vinkkasi parikymmentä vuotta sitten ITE-taiteen kartoittajille Alpo Koivumäestä, kauhajokisesta itseoppineesta kuvanveistäjästä. Ilmiannon jälkeen Koivumäkeä vietiin. Ilmeikkäät eläinveistokset ovat kiertäneet näyttelyissä herättäen ihastusta Suomessa ja ulkomailla. Samalla sana on kiirinyt ja tuonut kävijöitä Koivumäen pihapiiriin, hänen ikiomalle savannilleen, jonka ympäristöön kaikki taideteokset ovat syntyneet. Taiteilija on ottanut vuosien ajan avosylin ja kahvitarjoiluin vastaan kävijät, joita on usein bussilasteittain.  Nyt taiteilijan tueksi on perustettu Alpon savannin ystävät ry, jonka puheenjohtajana taiteilijan pitkäaikainen tukija Kautiainen toimii.

Alpo Koivumäen vapaaehtoiset tukijoukot auttavat taiteilijaa teosympäristön ylläpidossa, huolehtivat teokset syksyisin talviteloille ja tekevät ”kökkää” aina kun tarvitaan. Kehitystyö tähtää savannin tulevaisuuden turvaamiseen ja sen tunnetuksi tekemiseen. Pitkäjänteistä yhteistyötä tehdään mm. alueen matkailuhankkeissa. Viimeisimpänä saavutuksena Kammista Skantziin -matkailureitti jonka nähtävyyksiin Alpon savanni kuuluu, sai Väylävirastolta virallisen matkailutien statuksen.

Parikkalan Patsaspuisto – vakiintunut klassikkokohde

Veijo Rönkkösen salaperäinen veistospuutarha Parikkalan Koitsanlahdessa lienee maamme tunnetuin ITE-kohde,  maailmanlaajuisestikin merkittävä taideympäristö jonka 560 betoniveistosta ja ainutlaatuinen tunnelma tuovat paikalle vuosittain kymmeniätuhansia kävijöitä. Rönkkösen luomistyö puistossa jatkui hänen kuolemaansa asti vuonna 2010.

Taiteilijan äkillinen poismeno synnytti akuutin tarpeen löytää ympäristölle toimintamalli, joka säilyttäisi ja turvaisi taiteilijan perinnnön. Maaseudun Sivistysliitto organisoi Leader-rahoitteisen hankkeen, jonka avulla toiminta löysi uomansa. Patsaspuiston alueen osti teollisuusneuvos Reino Uusitalo, puistoa tukemaan perustettiin kannatusyhdistys ja puistossa tehtiin monenlaisia perusparannustöitä ja teokset inventoitiin.

Nykyisin runsaat kävijämäärät ja oheistuotteiden myynti tuovat varoja puiston ylläpitoon, ja ympäristöstä pitääkin huolta osuuskunnan kautta työllistyvä puistopehtoori Atte Paju puutarhan kimpussa ahertavine apuvoimineen.

Enni Idin taiteilijakoti – kyläyhdistyksen voimannäyttö

Kellosalmi-Seitniemi-Virmailan kyläyhdistyksen aktiivit vaalivat ITE-taiteilija Enni Idin perintöä ja pitävät taiteilijan kotimökkiä avoinna kävijöille kesäviikonloppuisin. Erikseen sopimalla mökkiin pääsee vierailemaan myös muina aikoina. Värikylläisistä maalauksistaan ja omapäisestä elämäntavastaan tunnettu taiteilija oli tuttu myös monille yhdistyksen jäsenille, ja taiteilijaan liittyvä muistitieto ja verevät anekdootit ovat mukana elävöittämässä opastettuja kierroksia, joista vastaa usein kyläyhdistyksen Pirjo Rinne.

Enni Idin mökki on kokonaistaideteos. Kun taide on kiinni seinissä ja lattioissa, on rakennuksen säilyttäminen ensiarvoisen tärkeää. Moniin välttämättömiin kunnostustöihin  ja oheispalveluiden parantamiseen on saatu Leader-rahoitusta jo usealla kierroksella, ja se vaatii runsasta talkootyötä paikallisilta toimijoilta. Työ ei ole ollut turhaa: Padasjoen kunnan taidehelmi on herättänyt kiinnostusta dokumentaristeissa ja musiikkivideon tekijöissä. Padasjoen kunnanjohtaja Petri Koivula pitää ITE-taidetta kunnan yhtenä mahdollisena matkailuvalttina. Muitakin kiinnostavia kohteita on löytynyt Hämeen ITE-kartoituksen myötä.

Taidekoti Ylén – Kodisjoen kulttuuritoiminnan sydän

Betoninveistosta liki 50 vuotta sitten hurmaantunut Väinö Ylén testamenttasi talonsa ja taiteen täyttämän suulinsa Kodisjoen saarnahuonekunnalle. Ennen Raumaan yhdistymistä Kodisjoki oli Manner-Suomen pienin kunta, ja yhä olemassa oleva saarnahuonekunta on lajissaan maan viimeinen. Taidekoti Yléniä ylläpitämään syntyi Kodisjoen taideyhdistys, joka samalla puhaltaa henkeä koko kylän kulttuuritoimintaan. Taidekodille kutsutaan joka kesä vierailevia taiteilijoita esittelemään teoksiaan, kesäkausi avataan ja päätetään ohjelmallisin tapahtumin, ja yhdistys  järjestää myös jokakesäisen lasten taideleirin taidekodin pihapiirissä. Taideleirillä inspiroidutaan muun toiminnan ohessa Ylénin veistoksista ja kokeillaan samoja tekniikoita.

Taiteilijan muisto elää taideyhdistyksen aktiivien mielissä. Väinön itselleen ja Hilma-vaimolleen omin käsin rakentamassa kotitalossa leijailee entisaikain henki, ja suulin päädyssä sijaitsevassa ennallistetussa taiteilijan työhuoneessa voi tutustua Ylénin käyttämiin tekniikoihin. Taloa on kunnostettu testamenttilahjoitusten avulla, mutta työsarkaa riittää. Taideyhdistyksen puheenjohtajan Mirja Mattilan mukaan pihan liikkuvat veistokset ovat seuraavaksi kunnostamisen tarpeessa. Lisäksi pitäisi saada ohjattua matkailijat Kodisjoen halki kulkevalle raitille. Lähialueen maailmanperintökohteet houkuttavat valtavasti kävijöitä, ja Taidekoti Ylén on viehättävä täydennys paikallisiin nähtävyyksiin.

Jätkän Onnela – kyläaktiivit toimintamallia etsimässä

ITE-taiteilija Ensio Tuppuraisen ”Taulutalo”, ”Jätkän Onnela”, sijaitsee Kouvolassa, Valkealan Kääpälän vanhassa kyläkaupassa ja sen pihapiirissä. Taiteilijan vielä eläessä, ennen vuotta 2014, rakennus toimi yleisölle avoimena galleriana. Tällä hetkellä kiinnostuneet voivat avoimesti tutustua pihapiiriin, jossa on maalatun kaupparakennuksen lisäksi nähtävillä laaja kattaus Tuppuraisen taidetta: maalauksia, veistoksia ja runsaasti kylttejä, joissa protestihenkisesti irvaillaan päättäjille ja muille herroille.

Jätkän Onnelan teosympäristö rakennuksineen kuuluu Tuppuraisen perillisille, jotka ovat lyöttäytyneet yhteen Kääpälän kyläyhdistyksen kanssa pohtimaan, kuinka taiteilijan perintö saataisiin laajempaan tietoisuuteen ja Tuppuraisen taiteellinen tuotanto turvattua jälkipolville.

Kyläyhdistyksen toimintaan Kääpälän torppansa myötä heittäytynyt Christel Vaenerberg on tehtaillut rahoitushakemuksia, jotta yhdistys voisi aloittaa teosten luetteloinnin ja konservoinnin. Tämän välttämättömän työn jälkeen on vuoro pohtia, kuinka Jätkän Onnela saataisiin avattua yleisölle käyntikohteeksi ja millainen toimintamalli turvaisi sen jatkuvuuden. Kouvola on laaja kaupunki ja yksin Valkealassa on yli neljäkymmentä kylää. Jätkän Onnelan kaltaiset kohteet tuovat kyliin matkailijoita jotka vuorostaan kiinnostuvat paikallisista palveluista. ITE-kohde voi olla pienellä paikkakunnalla merkittävä elinvoimatekijä.  

Kirjoittaja