Kodiksamin kyläyhdistys aikoo selviytyä koronan pyörityksestä

ITE SATAKUNNASSA
Teksti ja kuvat: Veli Granö

Pellon täydeltä linnunpelättejä? Ei, vaan siinä on kyläläisten itsestään tekemiä hilpeitä muotokuvia. Rauman Kodiksamin kyläyhdistyksen ehkä näkyvin saavutus Varjeltu kylä viestii yhteishengestä, joka kantaa yhteisöä turvalliseen tulevaisuuteen.

Kodiksamin Varjeltu kylä -teos koostuu paristasadasta kyläläisten itse tekemästä variksenpelättimestä.

Sauli ja Jenni ovat kadonneet! Rauman Kodiksamin kyläyhdistyksen ehkä näkyvin saavutus Varjeltu kylä -yhteisöinstallaatio on päässyt muutenkin vähän repsahtamaan. Ennen iloisena hehkuneet puunaamat ovat harmaantuneet ja koronakevään sateet ovat sulattaneet punan hilpeimmiltä kasvoilta.

Kodiksamin vanha kyläkoulu, ennen niin vilkas toiminnan keskus, Kodiksamin, Kuolimaan, Mäentaan ja Sukkalan kolmeasataa kyläläistä yhteisiin hankkeisiin kutsunut paikka, on sekin aavemaisen tyhjä. Ilmoitustaululla on vain lakoninen lappu toiminnan keskeytymisestä toistaiseksi.

Koronaepidemialla voi olla arvaamattomat yhteiskunnalliset vaikutukset, sillä kovilla ovat kaiken muun lisäksi yhteisöjen herkät perusrakenteet, kuten kyläyhdistykset.

Varjeltu kylä on spontaanin yhteisötaiteen suursaavutus

Toimen nainen Raija Uusi-Pietilä ja kyläyhdistyksen puheenjohtaja Miikka Lappalainen aloittivat linnunpelättiteosten luomisen yhdessä kyläaktiivien kanssa jo 2014, mutta suurin osa teoksista on muiden kyläläisten myöhemmin tekemiä ITE-omakuvia.

Kylätoiminnan aktiivi Raija Uusi-Pietilä pitää hyvää huolta oman perheensä pelätinhahmoista. Tarkimman huolenpidon alla ovat tietysti tytär (vas.) ja poika, oma ukko onkin taustalla vähän vettyneen oloinen.
Miikka Lappalainen teki omasta alter egostaan varsin hurjan hahmon.

Pellon pieleen pystytettiin heti hankkeen alussa avoin toimintanurkka, jossa oli työhön tarvittavaa materiaalia. Siellä kiireisemmät asukkaat kävivät kasaamassa omakuvansa – kun ehtivät. Näin pellolle saatiin varsin edustava joukko kyläläisten näköispatsaita. Mukana on kokonaisia perheitä koirineen ja hevosineen.

Joku on huomauttanut pelätinten muistuttavan suomussalmelaisella suolla jököttävää Hiljainen kansa -teosta. Raija oli varautunut kysymyksiin jo etukäteen ja varmistanut Suomusalmen kunnalta sekä taiteilija Reijo Kelalta, että myös Kodiksamiin sopii pystyttää variksenpelättimiä. Se lupa toki heltisi.

Jos Suomusalmen hahmot muistuttavat autioituvien syrjäseutujen unohdetuista raatajista, on Kodiksamin teoksella aivan erilainen viesti. Varjellun kylän asukkaat viestivät hilpeillä karikatyyrihahmoillaan hyvästä yhteishengestä, joka kantaa heitä turvalliseen tulevaisuuteen.

Ari ja Sirpa Väinölä tarkastamassa omien hahmojensa kuntoa. Hyvin ovat pelättimet kesäsateet kestäneet.

Teoksen nimi Varjeltu kylä juontuu pula-aikojen tarinasta, jonka mukaan Kodiksami välttyi pahimmalta kurjuudelta kyläläisten neuvokkuuden avulla. Aina jotain myytävää keksittiin tehdä: miehet takoivat rautaa pajoissaan tai askartelivat puusta huonekaluja ja naiset kutoivat. Yhteisin ponnistuksin käden työt muuttuivat rahaksi ja ravinnoksi. Näin kylä ”varjeltui” pahimmalta.

Tarina sisältää opetuksen oman avun ja yhteen hiileen puhaltavan pienyhteisön voimasta. Ei kannata jäädä odottamaan ulkopuolelta saapuvaa apua, vaan pitää tarttua itse toimeen!

Niin Kodiksamissa taas tehdäänkin. Koronakriisin alkujärkytyksen jälkeen on päätetty, että syksyllä Varjellun kylän kansa puetaan taas lämpimiin vaatteisiin ja jouluna patsaat viettävät perinteistä yhteistä joulujuhlaa. Toivotaan että runoilija Heli Laaksosen kyläläisten jatkoksi muotoilemat Sauli ja Jennikin löytyvät ennen juhlia.

Lintujen ystävän, runoilija Heli Laaksosen omakuva rönsyilee hauskasti – aivan kuin esikuvansakin!
Jokainen oman hahmonsa tekijä on pelättimessään päässyt hassuttelemaan mielensä mukaan. Huumori on tärkeä osa Varjeltu kylä -teosta.

Kodiksamissa on intoa ja luovuutta

Kodiksamin kylätalo on monenlaisten puuhien näyttämö. Siellä järjestetään vierailevien teatteriryhmien esityksiä, videotilassa katsotaan leffoja ja jännitetään yhdessä Lukon menestystä jääkiekon liigaotteluissa, on voimistelua ja näyttelyitä.

Kodiksamin upea kylätalo kätkee sisäänsä monenlaisia harrastetiloja ja teatterisalin.

Kyläyhdistyksen puheenjohtaja Miikka Lappalainen hieman tuskailee rooliaan innokkaiden kyläläisten ideoiden toppuuttelijana. Hänen mukaansa heillä ei ole pulaa uusista ideoista, niitä riittää, mutta aina pitää muistaa, ettei ihan kaikkeen voida lähteä mukaan. On tärkeää, että ideat saadaan myös saatettua kunnialla loppuun. Ei ole hyvä, jos hienot hankkeet kaatuvat käytännön ongelmiin. Itse aiheutetut hankaluudet olisivat helposti myös myrkkyä kylän yhteishengelle.

Hienoja ideoita kyläläisillä tuntuu riittävän. Varjeltu kylä -installaatio ei suinkaan ole ainoa huumorilla höystetty innovaatio. Tältä kylätalolla on laulettu alkuun Jokke Hiltusen keksimä, jo isoksi ilmiöksi kasvanut Karaokekirkko, toiselta nimeltään Virsikaraoke. Se kutsuu Kodiksamissakin mukaansa laulavia ihmisiä, joille kirkollinen toiminta ei muuten oikein maistu.

Suurta innostusta paikallisissa on herättänyt myös oman kyläyhdistyksen keksimä Joulukalenteri.

Kyläläisten poikkeuksellista luovuutta kannattaa tulla tänäkin jouluna Kodiksamiin ihailemaan. Joulukalenteri toteutuu jälleen yhteisenä hankkeena: jokaiselle kuukauden päivälle valmistuu oma jouluasetelmansa. Kylätalolta löytyy kartta, jonka avulla selviää, minkä talon portilta tai pihalta sen päivän ITE- asetelma löytyy. Samalla voi yrittää selvittää sitä, miksi luovuus on tänne kotiutunut niin hyvin. Olisiko kaiken takana kaksi tärkeää asiaa: hyvin hoidettu organisointi ja se, ettei huumoria ja hauskuutta ole koskaan päästetty unohtumaan.


ITE Satakunnassa -hankkeessa kartoitetaan ja dokumentoidaan alueen itseoppineita nykykansantaiteilijoita sekä muita paikalliskulttuurin ja maaseutuperinteen kiinnostavia ilmentymiä. Hankkeen toteuttaja on Maaseudun Sivistysliitto. Rahoittajina on neljä Leaderia: Aktiivinen Pohjois-Satakunta, Karhuseutu, Ravakka ja Joutsenten Reitti. Rahoitusta tulee Euroopan maaseuturahastosta ja MSL:n omarahoituksena.

Kirjoittaja