Iisalmelainen puunveistotaiteilija Erkki Rytkösen on eläkkeellä oleva terveysteknikko. Työuransa hän teki terveys- ja työsuojelutarkastajana, mutta lukuisista puunveiston töistä, tilauksista ja palkinnoista päätellen hänet tunnetaan etenkin monipuolisena puutaiteilijana.
Rytkösen taiteellisen tuotannon juuret yltävät lapsuuteen, jolloin puuta opeteltiin veistämään veljen kanssa lehmiä rantalaitumelta hakiessa ja niitä sinne viedessä. Rytkönen kertoo, että yksi veistosuosikki oli tikka, joka oli veistetty lepän palikkaan, missä oli oksa. Oksasta sai linnulle hyvän nokan ja näin tikka oli helppo painaa tien vieressä oleviin puiden kylkiin nokastaan kiinni. Veljesten reittiä on varmasti ollut helppo seurata, koska lähes joka puun kyljessä on tököttänyt tikka nokastaan.
Rytkösen ensimmäinen moottorisahaveistos, soitimella oleva metso, on syntynyt 1968 isän apuna metsätöissä ollessa. Todellinen kipinä moottorisahalla tehtyyn taiteeseen syttyi 70-luvun lopulla, mistä lähtien hän on sahannut pihaveistoksia eripuolille Suomea sekä myös ulkomaille. Lisäksi useita hänen teoksiaan on esillä julkisissa kohteissa.
Rytkönen on ollut mukana lukuisissa sahaesityksissä ja erilaisissa kilpailuissa, saavuttaen muun muassa kaksi Suomen Mestaruutta ja useita palkintosijoja. Hän on ollut myös kutsuttuna taiteilijana esiintymässä kaksi kertaa Saksassa sekä kerran Ranskassa ja Norjassa. Rytkönen on ollut mukana useissa näyttelyissä, mm. kesällä 2021 Ilomantsissa ITE-taiteilijoiden Ihmeiden ILO!TALO -näyttelyssä, minkä lisäksi hän oli myös yksi tuomareista Karhufestivaalien puunveistokilpailussa.
Puunveistäminen tuntuu olevan Erkki Rytköselle elämäntapa. Hänen itse 1998 Iisalmen Koljonvirralle rakentamissa asumis-/ateljeetiloissa on hyvät mahdollisuudet taiteen tekemiselle. Rytkönen kertoo, että komean rakennuksen materiaali on aihkia ja se tuli naapurista, Kostamuksen Viekkijärven alueelta. Puut sahattiin pelkoiksi ja siitä vanhan perinteen mukaisesti käsin varaamalla nosteltiin hirret päällekkäin. Seinät ovat piiluttu molemmin puolin ja pellavat laitettu riiveiksi.
Yksi kysytyimpiä Erkki Rytkösen bravuureista on ollut käydä sahaamassa ihmisten pihoilla teoksia kantoihin. Kun puun katkaistaessa siihen jätetään tarpeeksi pitkä kanto, siihen on hyvä veistää vaikka karhu. Rytkönen on myös taitava tarinoimaan. Puun ja veistäjän aistillisessa yhteistyössä muodot muovautuvat vähitellen tekoprosessin aikana, kuten Rytkösen tekemä Venus tarinan mukaan syntyi.
Taitoa ja tarinoita puunveistoon liittyen Erkki Rytkösellä riittää, ja siksi onkin hienoa, että hän jakaa kokemustaan myös eteenpäin. Aikoinaan Rytköseen oppimielessä tutustuneesta Jari Kuokkasesta on tullut hyvä veistokaveri ja miehet tekevätkin myös yhteisiä veistoprojekteja ja tilaustöitä.