Millä mielin Vuoden ITE-taiteilijaksi, Romurinsessa Marjut Kauppinen?

Haastattelu: Heli Lukkarinen

Vuoden 2022 ITE-taiteilijaksi on valittu Marjut ”Romurinsessa” Kauppinen

Maaseudun Sivistysliitto on valinnut Vuoden 2022 ITE-taiteilijaksi Romurinsessana tunnetun lapinlahtelaisen Marjut Kauppisen. Valinnan myötä huomio suunnataan ITE-taiteen syville juurille, kokonaisvaltaiseen elämäntapaan, kierrätyksen aatteeseen ja pihapiirin täyttävään taideympäristöön. Nyt kolmannen kerran myönnetyn huomionosoituksen tarkoituksena on edistää sekä kiinnostavan taiteilijan että ITE-taiteen tunnetuksi tekemistä. Tittelivuoden aikana pidettävien näyttelyiden ja työpajojen myötä suurella yleisöllä on mahdollisuus sukeltaa Vuoden ITE-taiteilijan valloittavaan maailmaan. Romurinsessan tittelivuosi huipentuu liki puolen vuoden mittaiseen näyttelyyn Kuopion korttelimuseossa 6.5.–23.10.2022. Näyttely toteutetaan yhteistyössä Kuopion kulttuurihistoriallisen museon kanssa.

---

Lämpimät onnittelut valinnasta Vuoden 2022 ITE-taiteilijaksi. Mitä tittelivuosi sinulle merkitsee ja minkälaisia odotuksia sinulla vuodelle on?

Miten minä olen ansainnut kunnian toimia vuoden 2022 ITE-taiteilijana, sitä en vieläkään käsitä. Siksi en osaa mitään konkreettista odottaa, mutta jännityksellä ja ilolla otan kaiken tulevan vastaan.

Tittelivuosi kuitenkin merkitsee minulle tärkeiden arvojen jakamista ihmisille, erityisesti nuorille. Haluaisin että nuoret tietäisivät kuinka paljon kierrätettävää tässä maailmassa on ja kuinka tärkeää kierrättäminen on tulevaisuuden kannalta. Itse tekeminen ja omavaraisuuteen pyrkiminen on minulle elämäntapa. Mielestäni Itse tehty elämä käsittääkin taiteen luomisen lisäksi elinympäristön ja elämän ylipäätänsä. Myös tätä tärkeää sanomaa haluaisin jakaa eteenpäin nuorille, sillä nuorissahan se tulevaisuus makaa.

Kertoisitko taiteilijanimestäsi ”Romurinsessa”, mistä se on peräisin?

Romurinsessa-nimi on peräisin noin 15 vuoden takaa. Toimin ikäihmisten viriketoiminnan ohjaajana ja eräs tuolloin ryhmääni kuulunut mummo tokaisi kierrätysteostani katsellessaan että ”sinä se out melekonen Romurinsessa”. Siitä se nimi jäi. Minusta se on hyvä ja osuva nimi, koska tykkään kaikesta kauniista ja kimaltavasta. Kirpputoreillakin huomaan aina ensimmäisenä kaiken mikä kimmeltää. 

Taiteen tekemisen lähtökohtanani on kierrätysmateriaalin käyttö. Akryylimaalit ja liimat joudun ostamaan, vaikka joskus ne maalitkin löytyvät kirpputorilta. Saan myös paljon lahjoituksia, esimerkiksi lasinkappaleita ja kaakeleita, joita voin käyttää mosaiikkiteoksissa. Mottoni on että ”mahdollisimman paljon kierrätettään ja että rikkinäisestäkin suapi ehjee”.

Liikut vaivattomasti erilaisten tekniikoiden parissa. Olet esimerkiksi luonut installaatioita, mosaiikkiveistoksia, puuteoksia, tekstiiliteoksia ja maalauksia. Mistä tämä luomisen voima kumpuaa?

Liikun paljon luonnossa ja saan sieltä paljon ideoita teoksiini. Jostakin ne ideat vain tulevat ja minulla on tarve tehdä käsilläni jotakin. Jos ei ole mitään työn alla niin minulle tulee ihan kipeä olo. Kesällä teen vähemmän teoksia, kun täällä meidän kotonamme käy silloin paljon porukkaa. Talvikausi, jolloin on hiljaista, on minulle uusien teosten luomisen aikaa.

Olen opiskellut erilaisia tekemisen tapoja kansalaisopistossa ja Portaanpään Kansanopistossa, tai sitten olen löytänyt tietoa netistä ja kirjoista. Joskus joku hauska tekniikka on tullut vastaan, ja sitä on pitänyt lähteä heti kokeilemaan. Viime aikoina olen halunnut yhdistellä erilaisia elementtejä teoksissani. Yhdessä teoksessa saattaa olla mosaiikkia, tekstiilejä ja akryylimaalausta. Tällaista sekametelisoppaa on tällä hetkellä mielenkiintoista tehdä ja katsella.

Sinua kutsutaan ITE-ympäristötaiteilijaksi, sillä Onnelaksi kutsumasi kotisi ympäristöön Korpijärven kylällä on sijoitettu runsaasti teoksiasi. Miten Onnela syntyi?

Olemme asuneet Onnelassa nyt 10 vuotta. Paikka löytyi sattumalta, se ei ole minun eikä puolisoni sukutila. Onnela on pikkuinen torppa mäen päällä keskellä metsää. Meillä on siellä lampaita, koiria, kanoja, kukko ja pupu. On kasvimaa ja kukkien seassa kasvaa villiyrttejä. Kellarissa on säilykkeet, kasvimaan antimet pakkasessa, syksyn sienisato säilössä ja talvella syödään niitä. Elämä kulkee vuodenaikojen ja satokausien mukaan.

Kun taideteoksia alkoi syntymään runsain mitoin, niin sijoittelin niitä pihapiiriin ja rakennuksiin. Niitä vain kertyi koko ajan enemmän, enkä itse juuri ajatellut asiaa. Onnela herätti kuitenkin muiden huomiota ja erityisesti kesäisin pihamaallamme alkoi käydä ihmisiä. Kiinnostuksen johdosta aloitin avoimien ovien päivät vuonna 2018. Silloin kävijöitä oli pitkin päivää yli 200. Nyttemmin on kesän aikana ollut nelisensataa kävijää. Tykkään vieraista ja on mukavaa laittaa eteenpäin kierrätyksen ja itse tekemisen sanomaa.

Tittelivuotesi kruunaa liki puoli vuotta kestävä näyttely Kuopion korttelimuseossa. Osaatko kertoa jotakin tulevasta näyttelystäsi?

Näyttelyyn on tulossa paljon uusia teoksia, joita olen talven mittaan tehnyt. Mukaan tulee myös vanhempiakin töitä. Esimerkiksi joitakin pihamaalla sijainneita teoksia olen korjaillut ihan näyttelyä silmällä pitäen.

Odotan näyttelyä innolla ja koen sen olevan suuri kunnianosoitus. Minulla on aikaisemmin ollut pienempiä näyttelyitä lähialueilla ja viime kesänä olin mukana Ilomantsin Ihmeiden ILO!TALO! -näyttelyssä, mutta tuleva Kuopion näyttely tulee olemaan jotakin erityisen hienoa!

Haastattelija: Maaseudun Sivistysliiton taidetuottaja Heli Lukkarinen