Hanna Viitala – Naiseuden muinaiset myytit

ITE SATAKUNNASSA
Teksti ja kuvat: Veli Granö

Lavialainen Hanna Viitala edustaa aivan uutta ITE-taiteilijuuden sukupolvea. Hän on nuori, pitkälle koulutettu ja toiminut kansainvälisissä kaupallisissa tehtävissä. Globaalin mediayhtiön oikukas ja pelkkään taloudelliseen voittoon pyrkinyt politiikka heitti kuitenkin Hannan urakiidon yllättäin mutkalle. Se havahdutti nuoren naisen miettimään elämänsä tarkoitusta ja suuntaa.

Hanna Viitala ja teokset Kuukuiskaaja ja Oman elämänsä Guru. Kuva Veli Granö.

Lupaavan uran katkeaminen suoranaisiin potkuihin – vaikka kokonaan ilman omaa syytäkin saatuihin – on jokaiselle syvällisen kriisin paikka. Hanna kertoi oman minäkuvansa rakentuneen kiireisessä ja vaativassa työssä lähes kokonaan työidentiteetin varaan. Kun hyvä palkka ja komea titteli muuttuivat pelkiksi muistoksi menneestä, oli aika ryhtyä kokoamaan merkityksellisen elämän palapeliä aivan uusista aineksista.

Niin kuusi vuotta Lontoossa elellyt helsinkiläistyttö löysi Satakunnan laidalta, Kankaanpään opiston kädentaidonohjaajan kurssin ja sen sivussa rakkaakseen lavialaisen maanviljelijän. Nyt Hanna hoitaa koululaisiksi kasvaneita kaksosiaan 1700-luvulla perustetulla maatilalla ja rakentaa taiteesta elämänsä uutta tietä.

Hanna Viitala, Osiris. Kuva Veli Granö.
Hanna Viitala, Villinainen. Kuva Veli Granö.

Hannan taide syntyy useimmiten kirjallisten lähteiden innoittamana. Ehkä hän aloittaa teoksen synnyttämisen inspiroivista kirpputorilöydöistä, mutta lopulliseen vauhtiin työ pääsee vasta oikeiden sanojen löydyttyä. Hannan teokset ovat kuin paloja kasvukertomuksesta, jossa oman elämän suuri identiteettikriisi vaihtuu naiseuden historian ja myyttien tutkimukseksi. Hänet teoksensa, niin kauniita kuin ne ovatkin, voi nähdä myös kriittisinä analyyseina yksilöä ohjaavien myyttien vallasta.

Maailmaa keväällä 2020 piinannut koronakriisi oli myös monien perheiden ja äitien kriisi. Koululaiset jäivät kotiin, kun kaikki kodin ulkopuolella ennen tehty vaihtui eristykseen. Äitien oma työskentely muuttui usein mahdottomaksi, niin myös Hanna Viitala sanoo olleensa muutaman kuukauden täysipäiväinen äiti. Taidetta ei syntynyt lainkaan.

Hanna Viitala, Vaikeneminen on kultaa. Kuva taiteilijan omasta arkistosta.

Kun kesän alussa eristys alkoi rakoilla, oli Hanna jo löytänyt uuden innoittajan. Taiteen naismyyttien tutkija Suvi Niinisalon kirja Äidin sylissä ja muita kuvakulmia äitiyteen sai taiteilijan pohtimaan myös omaan äitiyteensä ja huonosti onnistuneeseen imetykseen liittyviä häpeän tunteitaan. Hänen äitiyttä käsittelevä viisiosainen teossarjansa alkoi kuvaavasti teoksella ”Tulivuorinainen”.

Hanna Viitalan teos. Kuva Veli Granö.
Hanna Viitala ympärillään veistokset Villieukko Baba Yaga, Pallas Athene, Villinainen ja Metropator. Kuva Veli Granö.

Artikkelin teokset, Hanna Viitala, 2020.
Kuvat, Veli Granö, ITE Satakunnassa -hanke, 2020.

Hanna Viitalan teoksia on nähtävillä Kohtalona luovuus – ITE ja kumppanit -näyttelyssä:
K.H. Renlundin museo, Kokkola 13.2.–26.4.2020
Oulun taidemuseo 2.6.–20.9.2020
Hämeenlinnan taidemuseo 23.10.2020–7.3.2021

Outsider-taiteen kehällä -näyttelyssä:
Kankaanpään galleria 28.10.–21.11.2020

Video Hanna Viitalan taiteesta Maaseudun Sivistysliiton YouTube-kanavan ITE Satakunnassa -soittolistalla

Kirjoittaja