Pekka Salminen
Hämeenlinna (1957)
Hämeenlinnalainen Pekka Salminen pysähtyi 17-vuotiaana katselemaan perinteikkään Wetterhoffin taideteollisuusmyymälän ikkunoita. Kokemus innoitti käsistään taitavan nuorukaisen suunnittelemaan ja solmimaan ensimmäisen ryijynsä. Ainoaksi se ei jäänyt – vuosia myöhemmin syntyivät vihkiryijyt omille lapsille. Sillä välin Salminen ehti kuitenkin päätyä muurariksi ja toimia ammatissa kymmeniä vuosia.
Aikuisiällä suoritetut käsi- ja taideteollisen alan opinnot tutustuttivat Salmisen myöhemmin moniin muihinkin menetelmiin ja materiaaleihin. Varsinaista käsityöläisammattia ei tekstiiliala tarjonnut, mutta sen sijaan löytyi kipinä taiteen tekemiseen ja kaikkein omin tekniikka, kirjonta.
Pekka Salmisen kirjontatöissä hehkuvat täsmällisen ilmaisuvoimaisesti käytetyt perinteiset kirjontatekniikat ja pistot. Tudorien Englannista viidensadan vuoden takaa juontuva mustavalkoinen blackwork-tyyli tuo muistumia meille niin tutusta Karjalan kirjonnasta mutta luo aivan omanlaistaan graafista ilmaisua yhdistyessään värikkäisiin ristipistokenttiin. Kankaat on täytetty viimeistä milliä myöten. Myös koristeellisilla kehyksillä on tärkeä rooli.
Teosten aiheet ulottuvat arkisesta fantastiseen. Vavahduttava omakuvasarja kuvailee matkaa hämärästä valoon. Salmisen silinterihattuinen alter ego on harmaa mies, mutta kun värit palaavat, palaa myös hahmo synkistä mielen puutarhoista tavalliseen hyvään arkeen: ystävien petankkirinkiin, uimarannalle perheen kanssa ja Hämeenlinnan Tarmon toimitsijapenkkiin. Uudempi sarja kuvailee itäafrikkalaisen heimopäällikön – kenties tekijänsä toisen alter egon? – elämää ja perhettä monitasoisin, väliin kieli pitkällä poskessa laadituin muotokuvin.
Pekka Salmisen teokset syntyvät kerrostalohuoneiston nojatuolissa. Kenkälaatikollinen värikkäitä kirjontalankoja toimii taiteilijan palettina ja työkalupakkina. Taiteellaan Salminen haastaa perinteistä ITE-taiteilijan roolia. Taiteella on taipumus vallata itsensä kokoinen tila, ja kaupunkiasuntojen niukkoihinkin neliöihin voi synnyttää fantastisia maailmoja.
Teksti: Paula Susitaival. Kuvat: Juho Haavisto.
