Helsinkiläinen ITE-taiteilija Elena Maaskola teki taiteensa intohimosta keräilyyn. Kuten jokainen meistä pistää joskus talteen mieltä kiehtovan kiven tai simpukan rannalta ja ehkä asettaa sen vielä kaapin hyllylle, niin taltioi Elena suunnattoman määrän mitä erilaatuisimpia löytömateriaaleja kotiinsa Neitsytpolulle Helsinkiin. Tämän lisäksi hän teki näille kiville, puun palasille ja ruostuneelle peltiroinalle jotakin. Hän yhdisteli ja liimaili niitä mitä erilaatuisimmiksi koosteiksi, olennoitti niitä ja antoi niille nimet.
Pienissä tiloissa syntyi esinerunoutta ja teoksia, jotka asettuivat paikoilleen hyllyköihin täyttäen koko tilan omaleimaiseksi ”museoksi”. Rutistuneesta metallipalasesta syntyi ikään kuin nuhjaantunut käsilaukku; laukkuja oli kokonainen sarja myös kivistä. Meren muotoilemista puukapuloista syntyi kauniisti kalisevia tuulikanteleita, kuivuneesta merilevästä mitä hienostuneimpia päärlyjä.
Teemoissa oli paljon huumoria kuten koristeellisista pikkukivistä tehdyt Ascotin ajoja katselevat ladyt omituisine hattuineen – tästä aiheesta Elena oli tehnyt myös satiirisen ”radio-ohjelman” nauhalle. Löytyi myös hartaita teemoja viitaten hänen ortodoksiseen taustaansa.
Elena Maaskolan elämäntyö on täynnä iloa ja luovuutta, missä ”askartelu” on noussut visionäärisiin mittoihin personoituneena valtavaksi elementtien keskusteluksi. Tyypillisenä ITE-taiteilijana hän on tehnyt työnsä salassa suurelta yleisöltä – hänen teoksensa tunsivat vain perheenjäsenet ja tuttavat. Helsingin kaupungin taidemuseossa kesällä 2001 järjestetty ITE-näyttely sai omaiset ottamaan yhteyttä Maaseudun Sivistysliittoon ja kertomaan Elenasta.
Voittamaton sairaus ehti viedä Elenan, eikä hän itse ehtinyt nähdä teoksiaan julkisesti esiteltyinä. Onneksi Elenan elämäntyö voi innostaa ihmisiä näkemään esineet mielikuvituksen kautta uudessa valossa, kun lähiomaiset ymmärsivät sen arvon ja lahjoittivat teokset kokonaisuutena ITE-museolle. Kesällä 2002 toteutettiin ITE-museossa Kaustisella Elena Maaskolan muistonäyttely, ja sittemmin ihastuttavia teoksia on esitelty kansainvälisessä näyttelyssä Lontoossa Mexico Galleryssa 2004, ITE – Kaikilla mausteilla -näyttelyissä Juuan Kivikeskuksessa 2006 ja taiteilijoiden interiöörejä esittelevässä näyttelyssä ITE-museossa Kokkolassa 2015.
Elenan Maaskolan tarina muistuttaa meitä siitä, miten haurasta ja intiimiä ITE-taide on. Se tehdään useasti pelkästään omaksi iloksi, ja jos omaiset eivät ymmärrä sen arvoa – kuten nyt Elenan tapauksessa onneksi kävi –, koko taide saattaa kadota.
Teksti: Erkki Pirtola. Kuvat: Tuula Vehanen & Raija Kallioinen.