Kun vierailija saapuu sähkömiehenä elämäntyönsä tehneen Matti Järvenpään Rautapuistoon, hänen on ensin pysähdyttävä Iivarin-kuusen synnyttämässä havuluolassa. Se jälkeen mieli on vastaanottavaisempi Rautapuiston omaperäiselle tunnelmalle.
Rautapuiston ensimmäinen teos on ketjuista rakentuva keinutuoli, joka syntyi 1970-luvun alussa. Silloin Järvenpää ensimmäistä kertaa havahtui vanhojen arkisten esineiden ja maatalousvälineiden kauneuteen. Vuosien kuluessa Järvenpäästä kehkeytyi intohimoinen keräilijä. Osa tavarasta muodostaa kokoelmia, mutta hänen taiteessaankin usein vaikutus perustuu siihen, että samaa esinettä laitetaan paljon esille.
Hyvä esimerkki ”paljoustaiteesta” on Alma-mummun muistolle -teos, joka on rakentunut viidestäsadasta ladon seinään kiinnitetystä lettupannusta. Se on ainutlaatuinen muistomerkki Matin elämän yhdelle merkkihenkilölle eli hänen lapsuudessaan maailman parhaita lettuja tehneelle mummulle. Sama runsaus jatkuu Pannuhuoneessa, jonka sadat katosta ripustetut kahvipannut toimivat tuulikanteleen tavoin.
Monet Rautapuiston teokset ovat kantaaottavia. Ne käsittelevät maapallon tilaa, politiikkaa, yhteiskunnan muutoksia, luonnonsuojelua ja maailmanrauhaa. Teoksilla on tarinansa ja yksittäisillä esineilläkin oma viestinsä. “Rautapuisto symbolisoi sitä, miten minä teen taidetta. Nämä ovat kaikki kertaalleen käytettyjä esineitä, ja olen antanut niille uuden elämän”, Järvenpää kertoo.