Piirakoita, polkuja ja perinteitä

Jos pidät karjalanpiirakoista, sultsinoista, pehmeistä luontopoluista sekä pirtsakoista immeisistä, Ilomantsi on sinun matkailukuntasi.  

Näillä main kulki Elias Lönnrotkin 1800-luvun alkupuolella tehdessään runonkeruumatkoja. Ilomantsissa hän tapasi Huhuksen Siitarinvaaralla asuneen Mateli Kuivalattaren. Matelin laulamia säkeitä on muun muassa Kanteletar-teoksessa.

”Niin on pitkät minun pihani, kuin on pitkät pilven rannat”, kuvaili Mateli – varmaankin katsoessaan kaunista maisemaa, joka avautui Siitarinvaaralta satasaariselle Koitere-järvelle. 

Runonlaulun historiaan voi Ilomantsissa tutustua Parppeinvaaran Runokylässä, jossa kesäisin soivat elävät kantelesävelet ja jossa on Matelin kaksi aittaa. Perinne elää edelleen myös itkuvirsinä, joiden ”päivityskursseja” kansanmuusikko ja runonlaulun taitaja Liisa Matveinen pitää kanteleensoiton ohella muun muassa Ilomantsin kansalaisopistossa.

Useita retkeilyreittejä 

Ilomantsissa on eri pituisia retkeilyreittejä laavuineen ja autiotupineen. Taitajan Taival kulkee neulasten pehmittämiä polkuja mäntykankailla ja järvien reunustamissa harjumaisemissa. Se ulottuu Petkeljärven kansallispuistosta Mekrijärvelle, jossa sijaitsee toisen kuuluisan runonlaulajan, Simana Sissosen, kotipirtti.   

Taitajan taival on noin 30 kilometrin pituinen, mutta se on lyhyemmiksikin pätkiksi palasteltavissa kirkonkylän tai Hattuvaarantien varresta Putkelan kohdalta.

Muita reittejä ovat muun muassa Pogostan kierros, joka 90 kilometrin mittaisena kiertää Ilomantsia ympyrän muotoisesti. Reitti koostuu Rajan sekä Kulkijan poluista ja osasta Susitaivalta, joka puolestaan vie Ilomantsin Möhköstä Patvinsuon kansallispuistoon ja on lähes 100 kilometrin mittainen harjujen ja jokilauttojen taival.

Melojien kannattaa suunnata kulkunsa erämaajärvi Koitereen ohella Koitajoelle, joka kiemurtelee salometsien ja suomaisemien keskellä. Koitajoen alue kuuluu Patvinsuon ja Petkeljärven kansallispuistojen ohella UNESCOn vuonna 1992 perustamaan Pohjois-Karjalan biosfäärialueeseen.

Ja sitten syömään 

Entäpä ne karjalanpiirakat. Ja sultsinat. Ja vatruskat! 

Näitä perinteisiä karjalaisherkkuja tarjotaan monissa paikallisissa kahviloissa ja ruokapaikoissa, kuten Parppeinvaaralla Ravintola Parppeinpirtissä. 

Karjalanpiirakoissa ja sultsinoissa on sama pohjataikina, mutta sultsinoiden pyöreäksi ajeltu kuori paistetaan yksittäin hellan päällä ja riisipuuro lisätään vasta sen jälkeen kuoren sisään ja kääräistään rullalle.  

Vatruskassa puolestaan on perunainen taikina, jonka sisään pannaan keitettyä irtoriisiä mutta myös ohraa tai vaikkapa sienihakkelusta. Tämä puolikuuksi muotoiltu piiras paistetaan uunissa ja nautitaan munavoin kera. 

Majoitusta

Paikkakunnalla kannattaa viivähtää pidempikin aika. Majoitusvaihtoehtoja löydät kootusti Ilomantsin matkailijan oppaasta.

Oletko tulossa Karhufestivaalille, ja matkailuautolta tai -vaunulta uupuu vielä paikka? Kysy oma paikkasi Karjalan Rakentajien paikoitukseen (Kalevalantie 22, Ilomantsi). Tarkemmat tiedot, hinnat ja varaukset suoraan Veli Jeskaselta, veli.jeskanen(a)karjalanrakentajat.fi, p. 0400174981. Tee paikkavaraus aina ennakkoon!

Sodan, ruukin ja nuken historiaa

Möhkön ruukki esittelee raudanvalmistuksen historiaa ja metsäistä aikaa Suomen itäisimmässä kylässä. Kylä kehittyi aikoinaan järvimalmiruukin ansiosta, ja nykyään kesäisin ruukin vanhassa pajassa, Koitajoen kosken kupeessa, järjestetään taontanäytöksiä. Joen varrella sijaitsee myös vanhassa asuntoproomussa oleva tunnelmallinen savottakahvila, Möhkön Manta.

Taistelijan Talo Hattuvaarassa ja Rajakenraalin maja Parppeinvaaralla ovat paikallisen sotahistorian keskeisimpiä tutustumiskohteita. Taistelijan talon perusnäyttelyssä on pääpaino Ilomantsin ja erityisesti kesän 1944 tapahtumissa.

Ilomantsin vierailukohteita ovat myös yli 3000 nuken ja nallen koti, Nukke- ja nalletalo. Samaisella Kauppatiellä taitokeskus Piirolan Pihassa on esillä kädentaitojen kulttuuria, käsitöitä ja kesäisin vaihtuvia näyttelyitä.

Katri Vala Kulttuurikeskus sijaitsee hurmaavassa, vanhassa hirsikoulurakennuksessa, jonne kannattaa suunnata muulloinkin kuin Karhufestivaalin aikaan. Pihapiirissä tervehtivät lukuisat karhuveistokset vuodenajasta riippumatta, ja kesäisin rakennuksen tiloissa voi nauttia vaihtuvista näyttelyistä. Yhdessä kulttuurikeskuksen huoneessa pääsee myös tutustumaan pysyvän näyttelyn muodossa runoilija Katri Valaan, joka toimi koulussa aikoinaan opettajana.

Aivan Ilomantsin keskustan tuntumassa mäen laella on vanha vesitorni, nykyinen Viinitorni, joka tarjoaa huikeita maisemia ja Hermannin Viinitilan maailmallakin palkittuja tuotteita mustikkaisesta ginistä lähtien. Vuonna 1989 perustettu Hermanni on Suomen vanhin viinitila.

Hiljaisuudesta voi nauttia luonnon ohella myös Ilomantsin kauniissa kirkoissa. Vuonna 1796 rakennettua evankelis-luterilaista kirkkoa kutsutaan Sadan enkelin kirkoksi, ja se on yksi Suomen värikkäimmistä kuvakirkoista. Vuonna 1892 valmistunut Pyhän Profeetta Elian kirkko on Suomen suurin ortodoksinen puukirkko.

Ilomantsi tarjoaa elämyksiä kaikkina vuodenaikoina, 
olet sydämellisesti tervetullut! 

Lähde: Visit Karelia, Ilomantsi.