Omavaraista elämää taiteen keskellä

TE SAIMAALLA
Teksti ja kuvat: Minna Tuuva.

Taideterapeutti ja taidekasvattaja Susanna Tuomisen alaa on kierrätysmateriaalin käyttö. Hänen isänsä oli moottorisahaveistäjä ja kuin verenperintönä Tuominen on koko ikänsä tehnyt käsillä. Hän on kunnostanut isänsä vanhoja veistoksia ja tehnyt itse lisää sekä puusta, metallista että betonista.

Laajasta pihapiiristä löytyy tarvekalujen tekemiseen kutomo, hitsauspaja, puuverstas ja nahkatyöpaja. Tuominen pyrkii miehensä kanssa omavaraisuuteen paitsi ruuan, myös kaiken muun suhteen. Tuominen tekee jopa kenkänsäkin itse. Aviomies on rakentanut pihapiirin työpajat. Teatteritila autotallin päällä kutsuu leikkimään ja kokeilemaan runsasta rekvisiittaa, naamioita ja pukuja. Nukketeatteriohjaajana Tuominen on tehnyt nukkeja ja naamioita, käsikirjoituksia sekä valo- ja lavastesuunnittelua. Tuominen toteaakin: ”Ei oo mitään tekniikkaa jota en osais. Mutta se saattaa kyllä olla kaikilla, joilla on kädentaito.”

Tuomisella ei ole monipuolisessa osaamisessaan lempitekniikkaa. Hänelle materiaalilla ei oikeastaan ole väliä, vaan tärkeintä on materiaalin kautta tuottaa omaa tarinaansa ja ilmaista luovuutta. Tuomisen omin identiteetti on käsityöläinen. Tuominen kertoo elämäntavastaan: ”Se on maalla niin kiva, kun voi ihan oikeesti tehä, eikä kukaan voi tulla sanomaan, ettei noin saa tehdä. Meillä on koko ajan joku projekti kesken täällä.”