Minä ITE outsidereiden joukossa

Teksti ja kuva: Pentti Väistö

Lähdin Sveitsiin etsimään itseäni. Halusin vastauksen kysymykseen, kenen joukoissa seison. Osallistuin EOA:n vuotuiseen konferenssiin St. Gallenissa 11.–14. toukokuuta. Kuulostaa hienolta, eikö vaan? No, sitä se olikin. EOA-kirjainyhdistelmän takaa löytyy järjestö nimeltä European Outsider Art Association.

Järjestön jäsenistön muodostavat valtaosin eri Euroopan maissa outsider-taidetta tukevat organisaatiot. Paikalla oli psykiatreja, galleristeja, museoiden johtoa, tutkijoita ja taideasiantuntijoita. Oli siellä lisäkseni joku taiteilijakin.

Minä olen liittynyt järjestöön yksittäisenä ITE-taiteilijana ilman mitään taustaorganisaatiota. Edustin siis itseäni ja maksoin itse osallistumiseni. Liityin EOA:n jäseneksi uteliaisuuttani. Halusin nähdä, millaisia ihmisiä outsidertaiteen kentällä liikkuu, ja mitä he puhuvat.

Halusin myös tietää, onko järjestön vuotuisessa tapaamisessa mahdollisuus luoda eurooppalaisia suhteita, joista olisi hyötyä oman taiteeni esittämisen edistämisessä.

Outsider käsitteenä tuntui minusta alun perin selvältä. Ajattelin yksinkertaisesti, että totta kai olen ulkopuolinen, olenhan ITE-taiteilija, autsaideri – mutta mitä enemmän sitä pengoin, sitä epävarmempi olin.

Pohdintani kirvoitti hauskimmankin kuulemani kommentin.
–Mitä sinä teet, kysyi muuan konferenssiin osallistuja minulta.
–Olen ITE-taiteilija, maalari, vastasin.
–Mutta sinä näytät kyllä liian normaalilta ITE-taiteilijaksi, vastasi kysyjä.

Järjestön jäsenkokouksessa konferenssin viimeisenä päivänä esittelin kuitenkin itseni ITE-taiteilijana. Pelasin varman päälle jättämällä outsiderin sanomatta.

Kaiken kaikkiaan nelipäiväisen konferenssin ohjelma oli tiukka, mutta hyväntuulinen. Kävimme tutustumassa useisiin kiinnostaviin taideympäristöihin ja myös taiteen tekemiseen psykiatrista apua tarvitseville ihmisille luodussa avoimessa museossa.

Pitkät, 12-tuntiset tutustumispäivät olivat minulle kaikkein antoisimpia, mutta ei yksi konferenssisalissa istuttu päiväkään tylsä ollut. Viisaat puhuivat viisaita, mutta eivät minulle taiteilijana niin merkityksellisiä asioita. Mutta koska olen eläköitynyt journalisti, niin kaikki kiinnostaa.

Outsider-taide tuntuu Suomessa olevan nyt nosteessa. Kansallismuseossa on koko kesän avoinna oleva outsider-taiteen näyttely ja pääkaupungin kesää värittää myös OAF eli Outsider Art Festival. Siellä on tarjolla runsas kattaus esittävää taidetta aina musiikkiin ja kirjallisuuteen saakka. Tapahtumilla on varakkaat rahoittajat ja sponsorit.

Voin hyvin kuvitella, että ainakin pääkaupunkilainen media alkaa käyttää Outsider Art -termiä varsin vapaasti ja sisältöä syvällisesti tutkimatta. Se sopii kaupunkilaisen suuhun ja viehättää sponsoreita.

Toivottavasti olen epäilyineni väärässä, sillä haluan todella, että ITE-taide pysyy Itse Tehdyn Elämän lippulaivana.

Kysyin Sveitsin matkallani ITE-taiteen käsitteen parissa toimivilta Raija Kallioiselta ja Helka Ketoselta, mikä on ITE-taiteen ja outsider-taiteen ero.

–Outsider-taide on valtavan iso kattokäsite. Nykypäivänä se aika lailla painottuu ulkopuolista apua ja tukea taiteensa tekemiseen tarvitseviin. ITE-taiteilijat sen sijaan ovat itsenäisesti työskenteleviä, vastasi Raija Kallioinen.

–Säilyköön siis tämä pieni ero jatkossakin vaikka ITE-taide eurooppalaisessa yhteisössä pitääkin majaa outsider-taiteen sateenvarjon alla, sanon minä, ITE-taiteilija. 

Pentti Väistö, toimittaja, valokuvaaja
Pena Penna, penalisti, ITE-taiteilija
Kirjoilla Tohmajärvellä, asuinpaikkana Eurooppa
Näyttelyt:
Tohmajärvi 2021 ja 2022
Hangasjärven erämaakämppä ja lähimetsä 2022
Drepano Plaka, Kreikka 2023
Tuleva näyttely:
Säästin – maalasin ITE, Joensuu, Mustosen talo, 4.–31.8.2023
Motto: Kaiken ei tarvitse olla vaaterissa