Lempeät katseet

ITE PIRKANMAALLA / Virrat
Teksti ja kuvat: Mikko Kallio

Taide-Nuuttilan heinikosta pilkistää veikeä pari, joka ajaa polkupyörää anarkistisella tyylillä.”Tyttö huutaa pojalle, että vauhtia, tollo!” Olli Räty (s.1938) kertoo. Kauempana niityllä ruohikosta pullottavat litteät ja suuret pyöreät kasvot, jonka silmät ihmettelevät taivasta. Pihalla seisovalla norsulla on oma temppeli.

Keväisen pihan reunalla tulijaa tervehtii kaksi nelimetristä puuveistosta: Neito ja Taivaanrannan maalari. ”Olen aloittanut syksyllä, tehnyt talven aikana sisällä ja keväällä ne pääsivät ulos esille. Seuraavana vuonna he saivat pojan”, Räty kertoo innostuneena. Suurin silmin taivasta kohti katsova poika on siirrettynä talveksi vajaan turvaan lumikinoksilta.

Keväisin Räty huoltaa ulkona talvehtineet teokset maalaamalla ja paikkaamalla. Rädyn veistoksissa, puureliefeissä ja maalauksissa on ihmishahmo pääosassa. Lisäksi teoksissa esiintyy muun muassa lintuja, eläimiä ja kasveja. Räty on hyödyntänyt teoksissaan eri materiaaleja kuten kaatuneita puita, betonia ja kattojen pakkauspeltiä. Veistostensa materiaalit hän löytää pihapiiristään. ”Tämän veistoksen osa oli alun perin napakelkkamme tuoli. En raaskinut hävittää sitä, joten liitin sen veistokseen”, Räty toteaa. ”Yhtenä kesänä tein erilaisia päitä, jotta sain takapihan kummulle koko joukon niitä”, hän jatkaa.

Räty aloitti taiteen teon jo lapsena harrastajamaalari-isänsä innoittamana. ”Tärkeitä olivat isän kanssa yhdessä tehdyt piirustukset. Toinen piirsi mutkan paperille ja siitä piti jatkaa”. Varsinainen taiteen tekeminen alkoi maalauksista ja 60-luvulla Räty ryhtyi veistämään. Hän oli töissä ammattikasvatushallituksessa, ja työelämässä ollessaan hän piirsi paljon ”kokouspiirustuksia” kokouspapereiden reunoille. Hän käytti myöhemmin muistiopiirroksia luonnoksina. Edelleenkin hän löytää aiheita teoksiinsa 70-luvun kokouspiirrosten aarrekasasta.

Maalauksen hahmo makaa maassa ja hänestä kasvaa kukka. Rädyn kuviin ei ole vaikea päästä sisälle. Katsoja alkaakin usein pian miettimään tarinaa. Teoksilla ei yleensä ole nimiä. Ihmis- eläin- ja kasviaiheet syntyvät puiden muodoista ja oksakohdista. Hahmojen jalat ja kädet saattavat olla ylipitkiä tai siksak-muodoissa ja kääntyä outoihin asentoihin. Figuurit voivat näyttää siltä kuin ne venyisivät tai kasvaisivat paperin reunoja pitkin.

Olli ja Leena Räty pitivät aivan viimeaikoihin saakka Virroilla Taide Nuuttila -taidekeskusta, jossa oli laajoja kesänäyttelyjä vuosina 2000–2016. Mukana näyttelyissä on ollut kotimaisten taiteilijoiden lisäksi kansainvälisiä tekijöitä. Kesällä 2017 Rädyn teoksia on mukana ympäristötaidenäyttely Näkymässä.