Erikoismies Tunisiasta

Blogit

ITE PIRKANMAALLA / Kangasala
Teksti ja kuvat Leena Peltokangas

Kangasalan Kuhmalahden kirkonkylältä eteenpäin, kohti Kaanaata ja sitten olemmekin keskellä metsää. Paikan nimi on Tunisia. Sinne ruokokattoisen mökin naapuriin nousee yhden miehen hartiavoimin hirsinen, pienen pieni erämaa-ateljee. Kaikki tehdään ilman koneita, edes nauloja ei käytetä.

Kusti Vuorisen metsäpalsta sai aikanaan nimekseen Tunisian Dizzy Gillespien A Night in Tunisia -kappaleen mukaan. Onhan lähistöllä muitakin eksoottisia paikannimiä, kuten Kaanaa tai Egyptinkorpi.

Moni tuntee Kusti Vuorisen muusikkona, kosketinsoittimien, haitarin ja lyömäsoittimien soittajana. Vuorinen vaikuttaa useissa kokoonpanoissa; Faarao Pirttikangas & Kuhmalahden nubialaiset, Rakka, Tampo, Mo’reeni tai Trio Nautilus. Harva sen sijaan tietää, että hänellä on pitkä historia myös maalarina ja puuveistosten tekijänä.

Omaperäisiä itse rakennettuja soittimiakin on syntynyt useampia kymmeniä, puusta tehtyjä puhaltimia tai tynnyrin osista kehiteltyjä rumpuja. Itse omin käsin tekeminen onkin Vuoriselle leimallista. Edes pilkkionkea ei kuulemma osteta kaupasta.

Kusti Vuorinen kuvailee elämäntapaansa puoliomavaraiseksi. Kotona Kuhmalahden keskustassa on kasvimaa ja toinen kasvaa rehevästi Tunisian tontilla. Juuri valmistunut pelätin pitänee peurat ja linnut loitolla.
– Onhan tässä elämäntavassa ideologisetkin syynsä, mutta olen aina ollut pienituloinen, joten itse tekemällä, kalastamalla, marjastamalla, villiyrttejä keräämällä sekä vihanneksia ja juureksia kasvattamalla voi tulla toimeen ja saada jopa rahaa säästöön.

– Sama pätee rakentamiseen. Tällainen rakentamisen tapa on lähes ilmaista, kun hyvin vähän käytän mitään kaupasta ostettua, kertoo Vuorinen.

Tunisiaan nousevan ateljeen hirret ovat peräisin vanhasta vilja-aitasta. Läheisen metsämajan paksu katto on tehty järviruo’osta ja puutavara on tontilta kerättyä. Rakennus muistuttaa savupirttiä. Sen pimeässä siimeksessä on pari makuulaveria ja lämpöä saadaan kiukaasta. Mökin edustalla on nuotiopaikka ruuan valmistamiseen.

Kusti Vuorinen kertoo, että on piirtänyt, maalannut ja veistellyt puuta lapsesta saakka. Muusikkoisän ja -veljen inspiroimana ammatiksi valikoitui musiikki, mutta rinnalla on koko ajan kulkenut kuvien tekeminen.

– Puuveistokset syntyvät pokasahan, kirveen, puukon ja taltan avulla, ihan kuin rakennuksetkin. Moottorisahan melu ja haju lähinnä hermostuttaa, kertoo Vuorinen.

– Maalaan kananmunatemperalla, koska jäljen mattapintaisuus miellyttää. Teen myös mustepiirustuksia.

– Maalausten aiheet ovat eräänlaisia unikuvia, ne edustavat symbolismia, jossa kaikella on merkityksensä. Viime aikoina on syntynyt myös maisemia.

– Silloin kokee elävänsä, kun tekee taidetta. Jotain sisäistä levottomuutta purkautuu ja tuntee elävänsä tässä ja nyt. Kuvien ja musiikin tekemisessä on jotain samaa. Joku aihe alkaa riivaamaan ja se on sitten tehtävä, kertoo Vuorinen.

Kusti Vuorisen teoksia on ollut nähtävillä useammassakin näyttelyssä lähiseudun kirjastoissa ja myös Tampereella. Maalauksia on kertynyt viitisenkymmentä ja ne odottavat seuraavaa näyttelyä kuvataiteilijaäidin työhuoneella Tampereella.