Marko Ruuskanen

Savonlinna (1968)

Kovin moni ITE-taiteilija ei ole saanut yhtä paljon paikallisten ihmisten arvostusta, tukea ja kiitosta tekemästään työstä, kuin savonlinnalainen Marko Ruuskanen. Ruuskasen tekemät Talvisalon ja Kirkkoniemen hautausmaiden linnunpöntöt ovat taideteoksia, jotka voisivat olla esillä museoissa parhaiden nykytaiteen teosten rinnalla.

Ruuskasen taiteelliset linnunpöntöt alkoivat syntyä 2010-luvulla. Ruuskasen tehdessä tavallista linnunpönttöä hautausmaalle Talvisalon puutarhuri huomautti, että sen kattoon voisi tehdä vieläkin enemmän kaarevuutta. Tämä tokaisu havahdutti Ruuskasen, hän voisi tehdä mitä vain, ilman rajoituksia. Ensimmäisten pönttöjen materiaalina oli filmivaneri. Koristeellisuus lisääntyi pikkuhiljaa ja Ruuskanen alkoi käyttää materiaalina myös metallia. Eri paksuisia metallitankoja käsin ruuvipenkissä taivutellen ja hitsaten syntyi yhä näyttävämpiä pönttöjä. Ruuskanen kehitti telinetekniikan, jolla painavat teokset saa ripustettua korkealle puuhun.

Ruuskanen tekee pönttöjä pääasiassa talvella, kesällä on hänestä liian valoisaa. Hän on tehnyt pönttöjä seurakunnan tiloissa, aikaisin ennen palkkatyön alkua. Pönttöjä on eri aiheisia. Iäisyys-, rakkaus-, ja enkelipöntöt viestivät kukin hieman eri asioita. Iäisyys -linnunpöntöt saivat innoituksensa erään omaisen hautajaisissa pitämästä kauniista puheesta. Sydämenmuotoisia pönttöjä on paljon uurnalehdossa, koska uudella hautausmaa-alueella on Ruuskasen mukaan erityisen paljon surua. Ruuskanen haluaa linnunpöntöillään lohduttaa surevia omaisia. Jotkin linnunpöntöt ovat syntyneet erityisen koskettavan kuolemantapauksen yhteydessä, esimerkiksi lapsen haudan lähettyville. Jotkut omaiset tietävät, että linnunpönttö on tehty omalle läheiselle, kaikki eivät välttämättä tiedä. Löytyypä Talvisalosta myös Ruuskasen omakuvalinnunpönttö.
Ruuskasen töiden sanoma on elämän jatkuminen. Ei niinkään ikuinen elämä poismenneille, vaan surevien omaisten oman elämän jatkuminen. Linnunpöntöt ovat hyvin pidettyjä hautausmaan kävijöiden keskuudessa ja ovat tuoneet lohtua monille.

Ruuskanen on jo vuodesta 1997 harrastuksenaan kunnostanut vanhoja hoitamattomia hautamuistomerkkejä ja hautojen rauta-aitoja Savonlinnassa ja ympäristöseurakunnissa. Hänet on palkittu tästä työstään sekä Mustan Pässin arvonimellä vuonna 2008 sekä Minnesvårdarna-yhdistyksen stipendillä vuonna 2013. Ruuskanen on käyttänyt kunnostustyössä apuna museoviraston vanhojen hautojen kunnostusopasta ja lähettänyt myös omia käytännön kautta oppimiaan vinkkejä museovirastolle.

Teksti: Minna Tuuva.
Kuvat: Veli Granö (hautausmaa), Kimmo Heikkilä ja Ville Vilen / Riihisaari – Savonlinnan museo (lintuhuvilat), Marko Ruuskanen (kottikärryt)

Marko Ruuskasen lintuhuvilat

Marko Ruuskanen on viime vuosina nikkaroinut taidelinnunpönttöjä myös Savonlinnan vanhojen rakennusten mallin mukaan. Kaupungin historiasta elävästi kertovat lintuhuvilat on ripustettu pitkin kaupunkia paikoille, joilla jo kadonneet rakennukset ovat aikoinaan sijainneet. Linnut ovat löytäneet huvilat kodeikseen, ja myös ihmisille ne tuottavat iloa, jopa matkailunähtävyytenä.

Riihisaari – Savonlinnan museo on julkaissut kirjan Lintuhuviloita Savonlinnasta haudankaivaja Marko Ruuskasen tapaan. Kirja esittelee Ruuskasen kaupunkikuvaan tekemiä vanhojen rakennusten mallin mukaisia taidelinnunpönttöjä.

Taidekottikärryjä hautausmaalla