Kyösti Iitti

Pöytyä (1948)

Pöytyän Kaittoonmäellä levittäytyy merkillinen näky, jossa pienen järven rantoja hallitsevat mitä moninaisemmat metalliveistokset. Metallista veistetyt ihmis- ja eläinhahmot keskittyvät puuhiinsa jättimäisen Futuro-talon seisoessa korkeimpana. Tämä on pöytyäläisen kansantaiteilija Kyösti Iitin luoma ihmemaa Enkelipuisto, jonka hän on vuosien saatossa rakentanut omalle pihalleen sekä ympäröivälle metsätontille.

Kyösti Iitti on tehnyt ITE-taidetta vuodesta 1985 lähtien. Taiteilija kertookin vierailijoille kierroksen aikana mielellään teoksistaan sekä tarinoista niiden takana, ja juttua kuvanveistäjän vaiherikkaasta elämästä riittää. Kyöstin leppoisaa puhelua ja eläväisiä kuvauksia tapahtumista kuunnellessa mielikuvitus lähtee lentoon. Sympaattisella taiteilijalla on lämmin huumorintaju, ja häntä on vieraammankin ihmisen helppo lähestyä.

Pöytyän Kaittoonmäki on Kyösti Iitille erityinen paikka, joka muistuttaa onnettomuudessa menetetystä veljestä. Kaittoonmäki oli jyrkkine kallioineen ja kiellettyine kolmiomittaustorneineen lapsuuden taianomainen villi länsi tiettömien teiden takana, paikka, jonne veljekset pakenivat kovaa työtä ja lähestyviä aikuisuuden velvollisuuksia. Eipä ihme, että paikka kutsui Kyöstiä palaamaan ja inspiroi luomaan kokonaisen veistospuiston. Teoksia pääsee ihastelemaan ilman pääsymaksua, kun taiteilija on paikalla. Sisäänpääsy onnistuu Kyöstille etukäteen pirauttamalla. Enkelipuistoon ei ole pääsymaksua, mutta tarpeellista tukea kansantaiteelle voi jättää Kusti Polkee -veistoksen tarakalla olevaan postilaatikkoon.

Työuransa Kyösti on tehnyt hierojana sen jälkeen, kun astmaan sairastuminen pakotti lopettamaan metallimiehen työt levyseppänä kymmenen vuoden työskentelyn jälkeen. Hierojan ura käynnistyi päivän urheiluhierojan kurssista vuonna 1969. Kyösti löysi samalla kutsumusammattinsa. Taitavalla hierojalla on kyky löytää jumit lihaksista sekä kyky kuunnella asiakkaan huolia koko sydämellään ja purkaa ne henkisetkin jumit. Hän on päässyt hoitamaan niin olympiaurheilijoita kuin presidentin kesäasunnon Kultarannan henkilökuntaakin, tasavallan presidenttiä myöten.

Vuonna 2002 Kyösti sai puhelun kesken järvenkaivuun, että Kultarannassa kaivataan hierojaa, ja mielellään jo tänään. YK:n nyt jo edesmennyt pääsihteeri Kofi Annan oli tuolloin Kultarannassa hermolomalla toipumassa Irakissa tapahtuneesta autopommi-iskusta, jossa menehtyi monta hänelle tärkeää työtoveria.

Kultarannassa turvatoimet olivat kovat, ja hierontahuoneeseen asetettiin mikrofoni tallentamaan tapahtumia. Vaikka käsittelyn aikana Kofi sanoikin kerran auts, antoivat asein varustetut turvamiehet hierojalle työrauhan. Tapahtumasta on muistona paitsi Kofi Annanin lahjoittama diplomi, myös Kyöstin veistämä taideteos Kofi Kotka. Se on komea, mutta repaleinen kuin maailman rauha. Karismaattisen Kofin tapaaminen liikutti Kyöstiä syvästi, ja hän muistelee rauhantekijää edelleen lämmöllä.

Kyösti on nuoruudesta saakka ollut lahjakas urheiluharrastaja, vaikka onkin juossut lähinnä omaksi ilokseen. Ahkera urheilu on samalla pitänyt Kyöstin keuhkot kunnossa, aivan lääkärin ohjeiden mukaisesti. Maratonin Kyösti on juossut aikaan 2:36, mikä riitti voittoon Pirkkolan maratonissa. Kaikki Kyöstin juoksemat 37 maratonia ovat olleet sitkeälle urheilumiehelle tietysti vain pikku lenkkejä verrattuna sadan kilometrin juoksuun. Siihen urakkaan Kyösti antoi huoltojoukoille ohjeet: älkää vain poimiko autoon, jos ukolla vielä jalka nousee! Ja nousihan se, loppuun saakka.

Enkelipuiston keskellä lainehtiva puolen hehtaarin kokoinen järvi lahdelmineen ja poukamineen on Kyöstin kirjaimellisesti omin käsin kaivama. Urakkaan kului kymmenen vuotta, ja apuvälineinä olivat traktori ja lapio. Ennen kuntaliitosta Ylänen kanssa Kyöstin kaivanto oli Pöytyän ensimmäinen järvi.

Mistä sitten nimi Enkelipuisto? Sisäänkäyntiä vartioi suurikokoinen, korkealle ripustettu taideteos Suojelusenkeli, jonka Kyösti veisti edesmenneen veljensä Sakarin muistoksi. Porttia varjeleva enkeli on ensimmäinen taideteos, joka Kyöstin käsissä on syntynyt. Muita enkeleitä puistossa ovat Motoristien Enkeli sekä elämän lokikirjaa tutkiva Merenkulkijoiden suojelusenkeli.

Eläimistä lintuaihe on Kyösti sydäntä lähellä, koska siivekäs eläin on niin näyttävä. Auramaan kurkiaurat vuodelta 2012 kuvaa kuntaliitosta, kun taas Suomen joutsenet symboloivat presidenttiperhettä.

Kyöstin ITE-taiteen aiheena ovat ajan ilmiöt ja omat elämänkokemukset sekä eläimet, joihin kätkeytyy symboliikkaa. Monesti teoksen esikuvana ovat tunnetut henkilöt kuten muusikot tai urheilijat, urheilumieshän Kyöstikin on. Hiihtäjä Johanna Matinsalo on ensimmäinen pöytyäläinen olympiaedustaja, ja tokihan Kyösti on ikuistanut lahjakkaan nuoren hiihtäjän patsaaksi. Malli on hoikka nainen, ja patsasta kommentoikin muuan vääräleuka ”loppuikohan sementti kesken”.

Kyösti ei luonnostele taideteoksia etukäteen, vaan kuva teoksesta on pään sisällä ja materiaali määrittää työn etenemisen. Materiaalina romumetalli taipuu oivaltaviin hahmoihin, ja teosten lopullinen muoto syntyy samalla, kun ne valmistuvat levyseppähitsaajan harjaantuneissa käsissä pala kerrallaan.

Laululava Concorde on valmistunut käytöstä poistetuista, yhteen hitsatuista lämminvesivaraajista, joita työhön on kulunut 15 kappaletta. Lavan akustiikka on houkutellut paikalle niin laulun harrastajia kuin ammattimuusikoitakin. Myös Kyösti on innokas ja komeaääninen laulaja. Toki Laululava Concorde sopii esiintymisareenaksi myös heikommalla laulunlahjalla varustetulle esiintyjälle, se nimittäin muuttaa vitosen äänen täydeksi kympiksi!

Kyösti aloitti taiteilun vapaa-ajallaan jo hierojan töitä tehdessään. Eläkkeelle jäätyään itseoppinut taiteilija on ollut tuottelias, ja teoksia onkin syntynyt runsaasti. Veistoksiin kätkeytyy monipolvisia tarinoita ja Kyöstin elämänkokemuksen värittämää symboliikkaa. Mitään ei täältä lähtiessään mukaansa saa, mutta Kyösti haluaa jättää jotain jälkeensä taiteen kautta. Siitä syntyy jatkuva palo ilmaista ja luoda veistoksia.

Teksti ja kuvat: Teijo Monni ja Pertti Riikonen, Design Spot

Kyösti Iitti löydettiin ITE-taiteen piiriin vuosina 2002-2004 toteutetussa Kansankulttuurit kohtaavat -hankkeessa. ITE-kartoitukset, MSL.