Jouko Kinnunen
Viitasaari (1950)
Vuonna 1997 karhunveistonäytöksen nähtyään päätti viitasaarelainen Jouko Kinnunen itsekin kokeilla moottorisahaveistoa. Moottorisaha oli maatalon isännälle tuttu työkalu, ja jo seuraavana päivänä syntyi ensimmäinen teos, joka kuitenkin piilotettiin muiden katseilta ulkorakennuksen oven taakse. Naapuri huomasi sattumalta taiten veistetyn karhun, johon välittömästi ihastui. ITE-taiteilija oli syntynyt.
Kinnusen veistossa on ollut sekä aktiivisia kausia että välivuosia. Viimeisin vahva luomisen kausi käynnistyi Maaseudun Sivistysliiton Puusta pitkään -hankkeeseen osallistumisen myötä vuonna 2013. Kansainvälinen Leader-hanke mahdollisti Vaara-Karjalan ja Keski-Suomen ITE-taiteilijoiden keskinäisen kohtaamisen sekä kansainvälisen vuorovaikutuksen Italian, Liettuan sekä Viron puunveistäjien kanssa. Hankkeen työpajat, joissa työskenneltiin ammattilaisten ohjauksessa, opettivat osallistujille paljon uutta. Etenkin Pohjois-Italian Sutriossa Max Solinaksen veisto-opissa Kinnusen perinteinen veistotyyli sai uusia vaikutteita. Aiemmin veistopinnan karkeaksi jättänyt veistäjä kokeili ensimmäistä kertaa työn viimeistelyä hiomalla ja löysi samalla veistoksiinsa uutta keveyttä sekä ilmaisukykyä.
Kinnusen tyyli on muuttunut viime vuosina esittävästä abstraktimmaksi. Uusimmissa töissä näkyy entistä selkeämmin tekijän taitavuus sekä rohkeus luoda omailmeistä puunveistotaidetta. Elokuussa 2014 pidetyssä Maaseudun Sivistysliiton ja Ilomantsin kunnan toteuttamassa Karhunveiston MM-kilpailussa 25 tunnin kilvassa kunniamaininnan työllään Emokarhujen äiti saanutta Kinnusta tuomaristo kiitti rikasmuotoisesta ja täysin muista poikkeavasta teoksestaan, jonka tekniikka ja taiteellisuus olivat huippuluokkaa. Veistosta kuvattiin oivaltavaksi, kauniiksi sekä rohkeaksi työksi, joka voisi olla esillä myös nykytaiteen näyttelyssä.
Syksyksi 2015 Jouko Kinnunen on saanut kutsun Mänttään Serlachius-museoiden vasta avattuun taiteilijaresidenssiin, jossa pieni ryhmä ITE-taiteilijoita saa tilaisuuden työskennellä kahden viikon ajan.
Jouko Kinnunen haluaa teostensa ottavan katsojaa hyvällä tavalla silmään ja pysäyttävän hänet veistotyön ääreen hetkeksi. Erityisen mieleisiä aihioita Kinnuselle ovat mutkaiset ja vänkyrät puut. Aiheena viehättää erityisesti nainen pehmeine muotoineen.
”Veistosteni idea lähtee aina puun muodosta. Mitä väärempi puu, sitä enemmän se herättää miettimään, mitä siitä saisi tehtyä”, kertoo Kinnunen.
Teksti: Anna-Maija Koskenlahti. Kuvat: Martti Kapanen, Anna-Maija Koskenlahti.
